Kopterit.net
Tekniikka => Lentotaito => Aiheen aloitti: Turmoil - 05 Lokakuu, 2011, 22:55:46
-
Olisko porukalla antaa mitään hyviä vinkkejä näistä "blackouteista" selviämiseen. Eli siihen hetkeen kun 450 reksi on niin kaukana että näyttää enää käytännössä mustalta pisteeltä taivaalla. No silloin ei nyt liene enää paljon nikseille sijaa, mutta vähän helpommissa tilanteissa. Tänään päästin poron karkaamaan enemmän tai vähemmän vahingossa noin sadan metrin päähän, ei ollut mitään hajua mihin päin nokka osoitti. Onneksi selvisin :) (tuurilla).
Ainoa varma keino kai näiden välttämiseen / selviytymiseen on että ei mene liian kauas tai ostaa Hensun tms. ;). Mutta jos joku tietää jonkun hyvän vinkin näihin niin otan mielelläni vastaan.
-
Itsellä tapa pyöräyttää perää johonki suuntaan jos asento katoaa, jotenki saa siitä sitte kiinni... ei varmaan kaikilla toimi tämä "kikka".
-
Kun tajuaa, että ei ole ihan tarkkaa hajua enää kopterin orientaatiosta, ei ainakaan kannata tehdä mitään radikaaleja tikkuliikkeitä. Niin kauan ku piste on taivaalla on peliaikaa pelastaa :)
Itsellä hahmotus on yleensä palannut, kun on varovasti kokeillut cyclikillä johonkin suuntaan ja sitte: "ahaa, nyt se piste liikkuu tohon suuntaan, se on varmaan siis näinpäin".
-
tamakin on hienosti simussa harjoiteltavissa oleva asia.
Aja kopteri vahan kauemmas, simmut kiinni hetkeksi ja tikkuja kaakkoon. Sitten luukut auki ja kopteri haltuun.
Pikku hiljaa huomaa,, etta kopterin voi ajaa kauemmas ja kauemmas ja toistaa saman.
Taa on muuten vahan vaara vastaus kysymykseesi. Se orientaatio ikaankuin kasvaa selkarankaan ajan myota, mutta orientaation haviamista ja siita kopterin pelastamista voi reenailla simulla.
kylla se orientaatio aina silloin talloin haviaa, vaikka olisi lennattanyt enemmankin.
-
Ku itse opin 450:lla taivaslennon, niin päästin kopun noin 100 metrin päästä itsestäni ja korkealla, mut sain pelastettua. Juutuubista löytyy siitäkin pätkä, mut ny en ehdi sitä etsimään.
Kyllä se orientaatio voi kadota melko lähelläkin lennättäessä. Paljon siihenkin vaikuttaa monet osatekijät.
Mutta, kuten Sammy mainitsi: Simulla senkin oppii 8)
-
Jeps, kokemus tuo lisää sitä "tikkumuistia" eli muistat miten päin olit lennättämässä vaikka et sitä välttämättä tiedostakkaan. Itsellä aloittelu vaiheessa tuli yksi kallis torppi kun katosi suuntavaisto ja vieläpä melko lähellä ja ohjasin väärään suuntaan. (ensimmäiset vaakakierre harjoitukset)
Mutta nykyään tulee *kopkop* aika harvoin tilanteita, että suuntavaisto katoaa. Ja jos tulee niin tosiaan varovasti cyclikillä jommallekummalle sivulle tulee kallistettua. Siksi sivulle, että jos kopu on kaukana niin todennäköisesti olen ajanut sen sinne suoraan tai peräeellä niin eipähän lähde ainakaan kauemmaksi.
-
Mullon ollut tapana tökätä hieman nokkaa alas jotta saa vauhtia ja siittä sit vaan kaartamaan. Kyllä se orientaatio sieltä sit selviää =) Toki sietää tietää onko katollaan ja jaloillaan ensin.