Kopterit.net
Tekniikka => Lentotaito => Aiheen aloitti: tuupola - 03 Toukokuu, 2009, 12:27:40
-
Eilen tajusin mitä on se paljon puhuttu "sitten se vain jossain vaiheessa klikkaa".
Treenasin ympyrän, tai noh pitkulaisen nollan lentoa. Ensin kylki edellä 20 metriä itsestäni vasemmalle, sen jälkeen toinen kylki edellä 20 metriä oikealle puolelle. Kyn se pysyi samalla korkeudella suunnan vaihdoissa aloin kääntämään kopteria 45 astetta. Parin akun jälkeen testailin lentää oikeaa nollaa / ympyrää keula edellä. Alussa käännoksen epäröiviä ja monesti kylki edellä kun perä ei seurannut niinkuin pitäisi. Aivot tekivät kovasti työtä miettiessään miten tikkuja pitäisi liikutella.
Sitten se tapahtui. Yhtäkkiä tajusin että olin lentänyt minuutin verran puhdasta ympyrää kokoajan nokka edellä ilman että minun tarvitsee miettiä erikseen miten sitä ohjataan. Tämä noin 5 metrin korkeudella. Käännökset tulivat takaraivoista. Tämän todettua tietenkin kadotin suuntavaiston ja piti pelastaa nostamalla kopteri takaisin korkealle.
Testasin ympyrää uudelleen ja tikun liikkeet edelleen takaraivoissa. Käsittämättömän siisti fiilis :) Seuraavaksi sitten kasia.
-
Onnistuuko molempiin suuntiin? Mulle on jostain syystä luontevampaa mennä vastapäivään. :-\
-
Onnistuuko molempiin suuntiin? Mulle on jostain syystä luontevampaa mennä vastapäivään. :-\
sama homma :D
myötäpäivään tuntuu ihme räpellykseltä...
-
Onnistuuko molempiin suuntiin? Mulle on jostain syystä luontevampaa mennä vastapäivään. :-\
Tuo oli vastapäivään. Johtunee varmaan siitä että pystyn leijuttamaan akullisen (9min) paikoillaan vasen kylki itseenpäin. Oikea kylki itseenpäin noin 3 sekuntia :) Outoa että tuo oikea kylki on niin paljon vaikeampi. Pystyn tällä hetkellä pitämään nose-iniä minuutti pari paikoillaan. Mutta tuo oikea kylki... Täysin epälooginen mielestäni :)
-
Mulle kävi leijutteluvaiheessa niin köpelösti, että kun koin oikea kylki itseen päin leijuttelun paljon helpommaksi kuin vasen kohti, treenasin pelkkää vasenta pitkän aikaa. Ja siitä lähtien vasen kylki itseen päin onkin ollut helpompaa, kuin oikea. :D
Tällä hetkellä treenailen ihan vaan ympyröitä. Myötäpäivään käännökset (siis erityisesti se nokka kohti -käännös) menee jo ihan ok, mutta vastapäivään kieritellessä nokan kääntyessä kohti tulee lentorataan helposti outoja hikkoja ja välillä ottaa vatsanpohjasta kun ei ihan selkärangasta tule vaadittavia korjausliikkeitä. Mutta pikkuhiljaa! :)
Kun en jaksa lentää rinkulaa, treenailen stationary flippejä ja rolleja. Jos nyt meni termi oikein (eli kylkien & perän & nokan kautta katolleen ja takaisin, kopterin ollessa paikallaan).
-
Jossain taidettiinkin varoittaa ettei kannata kehittää itselleen "parempaa leijuttelupuolta". Sen toisen puolen korjaamiseen menee tuhottoman pitkä aika. Eilen sain oikean kyljen leijuttelunkin pysymään näpeissä. Piti vain siirtää katse samaan paikkaan kuin vasemman kyljen leijuttelussakin - nuppiin ja lavan ilmaan piirtämään kiekkoon. Yhtähyvin se ei edelleenkään paikoillaan pysy, korjausliikkeet liian suuria.
-
Voisko johtua siitä et kallistukset on Suomen radioissa (mode2) oikealla sauvalla ja radio on aivoissa jotenkin 'helpompi kääntää kopterin suuntaisesti kuin oiekealle päin...
--mun selityksiä-- toivottavasti ymmärsitte :) Itelle kans vasemmalla ehkä hitusen helpompi.
-Lauri
-
Mä en tuohon oo niin kiinnittäny huomiota, mutta oikee ainakin oli se varmempi puoli... Sitten taivaslennossa kyllä ne molemmat on ihan yhtä varmoja.
-
Tuo oli vastapäivään. Johtunee varmaan siitä että pystyn leijuttamaan akullisen (9min) paikoillaan vasen kylki itseenpäin. Oikea kylki itseenpäin noin 3 sekuntia :) Outoa että tuo oikea kylki on niin paljon vaikeampi. Pystyn tällä hetkellä pitämään nose-iniä minuutti pari paikoillaan. Mutta tuo oikea kylki... Täysin epälooginen mielestäni :)
Täällä ei kyllä klikkaa mikään, metsään menee niin että kohisee. Aamulennolla osui lavatkin tonttiin. Oikea kylki itseäkohti johtaa jostian syystä tosi usein väärään sivuttaisohjaukseen. Lisää treenausta siis. Ohjaan liian paljon ja liian myöhään. ;(
-
Itselläni kylkileijutukset jossain vaiheessa klikkasi niin että ajattelen vain mihin suuntaan vasenta tikkua vääntämällä "vedän" kopteria itseeni päin tai "työnnän" pois päin. Jostain syystä verbi "vetää" ja "työntää" toimii minulla hyvin. Samaten kun molemmat kyljet osaa leijutella tuli nose-in minulla lähes automaattisesti. Sen kanssa siirrän aivot asentoon "korjaa samaan suuntaan kuin kopteri on kallellaan".
Jos ohjaat liian myöhään koita testata jos nuppiin katsominen auttaisi. Nuppi kallistuu ensin ja sitten alkaa kopteri liikkumaan.
-
Mä opettelin ihan ekaks nose innin. Siinä auttaa se, että katsoo lapoja (kuten Tuupolakin totesi, siitä näkee ennakkoon, minne kopteri lähtee) ja työntää tikkua just samaan suuntaan kun menee kone. Eli jos kone lähtee susta pois päin, niin työnnät tikkua eteen. Jos susta oikealle niin tikkua oikealle. Tuolla periaatteella opettelin ja jotenkin huonosti osasin. Sitten opettelinkin kyljet, ja siinä kohtaa nose-in unohtu, ja se pitikin opetella uudelleen. Simulaattorissa (myös phoenixissa) leijuminen on tosi rauhallista, joten jos siellä vaan on paikallaan niin siinä ei paljoo opi. Kannattaa tehä semmosta ympyrää jossa ite oot keskellä. Jos opettelet nose-inniä niin sillon kopteri vaan koko ajan suhun päin. Jos saa esim kolme kierrosta molempiin suuntiin silleen, että tuntee että se menee varmasti, eikä vähän epävarmasti, niin sitten kannattaa kokeilla oikeella koneella.
-Tero
-
Jussin aikana tuli lennätettyä kohtuullisen paljon, eli aina kun sai akut täyteen ja sää salli niin ulos lennättelemään. Itsekin huomasin, kun oli yhtäkkiä leijutellut eri kulmissa ja aivo-sormi-peli toimi hyvin. Toi Simun ympyrä-leijuttelu on hyvä vinkki, pitää kokeilla sitä. Alkaa nimittäin pikkuhiljaa tekee jo mieli nokka itseäni päin leijuttelua.
-
Eilen kuten tuolta torpit osastokin jo sai lukea tein ekan kerran loopin. Ensimmäinen tuli tonttiin. Onnistui toisella yrittämällä suht puhtaasti (iso ja hidas ympyrä, joka jäi tosin hieman ovaaliksi). Kolmas oli enemmän flippi kuin looppi. Käsittämättömän hyvä fiilis. Olin jo unohtanut tämän tunteen. Käytännössä lopettanut muita harrastuksia (kuten wakeboard) sen vuoksi etten ole oppinut pariin vuoteen uusia trikkejä.
Hyvä fiilis onkin se minkä vuoksi tätä harrastetaan :)
-
Tänään oli hyvä päivä.
Lentelin kolme viimeistä akkua nopeaa "banking turn" kasia ja looppeja. Looppi menee nyt niin varmasti että pystyy kontrolloimaan renkaan suuruutta. Tosin puolet vielä aika huolimattomia. Sitten päätin testata ekaa kertaa aileron flippiä. Onnistui kolme kertaa putkeen. Tosin aika rumia, näyttää enemmän loopilta kuin flipiltä. Tästä rohkaistuneena päätin vielä kokeilla 180 asteen stall turnia. Joka onnistui jälleen kolme kertaa putkeen.
Sitten olikin niin paljon adrenaliinia että päätin ottaa rauhallisemmin viimeisen akun :)