Kopterit.net
Tekniikka => Radio-ohjaimet, servot, gyrot ja lisävarusteet => Aiheen aloitti: Illodin - 19 Kesäkuu, 2010, 10:13:45
-
Hei
Rikoin säästöpossun ja ostin törkeen kalliin gyron ja siihen servon.
Nyt sitten aloittelevana lentäjänä mietin, miten Quarkin (ja muiden) kolhukestävyys on. Konetta tulee edelleen kamaraan säännöllisesti.
Kestääkö gyrot suunnilleen melkein kaiken vai meneekö niitä yhtä viljaan kuin servoja? Mulla on kaksi halpisgyroa ja kaiken ne tuntuvat kestävän, niin ylä- kuin alamäetkin. Tosin ei ne paria metriä korkeammalta ole tippuneet ja aika rauhallisislla vauhdeilla.
.Illo
-
Hyvin ne tuntuu kestävän tömähdyksiä, mutta its tipautin gyron putken alapuolelle, ettei saa lavoista sopivasti tumppaillessa.
(http://wiki.kopterit.net/img/wiki_up/gyromod_sammy1.jpeg)
tuolla masun yhteenvetoja asiasta
http://wiki.kopterit.net/tiki-index.php?page=TRex450SEGyroModi (http://wiki.kopterit.net/tiki-index.php?page=TRex450SEGyroModi)
-
ite vetäsin ton 500 rekkulan katolleen peltoon jotakuinkin niin kovaa ku se menee sillä seurauksella että kaikista servoista rattaat soseena, kopusta jotakuinkin joka ikinen laakeri pykälillä vaikka ei suoraa osumaa kaikki saanukkaan, nupista keskihubi halki jne jne eli kolaus oli KOVA!
siitäkin huolimatta alikilin 780 Gyro porskutta ihan "like never before" ;D eli kyllä kai ne kestää!
-
Joo ei noi mikskään mene, mulla oli kans omassa 500:ssa Futten 401 kiinni ja se tuli myös niin kovaa kun kopteri vain kulkee maihin (korkealla tehdystä silmukasta suoraan nokka edellä maahan). Gyro on loistavassa kunnossa ja se on nykyään kiinni Honkiaisen Gauissa.
Sparttaneista en tiedä, vain yksi mulla on ollut ja se nyt on palasina ilman torppauksiakin..
-
Ei ole mennyt koskaan gyro rikki ja torpattu on. 450:ssä voi tosiaan saada stabbarilavan gyroon mutta 500sissa taitaa mennä ohi, ainakin protoksessa.
Kaksi kertaa on GYRDi saanut osumaa stabbarilavasta, mutta toimintaan ei ole vaikuttanut.
Gyrot on keveitä ja vielä joustavasti kiinnitetty.
Sparttaneista en tiedä, vain yksi mulla on ollut ja se nyt on palasina ilman torppauksiakin..
Kyllä te ootta :)
Loistava gyro se on vaikka pelkkää meidän foorumia lukemalla vois saada toisenkin käsityksen.
-
edit: vahingossa tuli editoitua Johnyn postausta kun yritän lainata enkä saa palautettua enään alkuperäistä, sorry Johny.
-
-
Niin itsellä on yksi spratan ds760 lauennut ilmaan. Huollon mukaan jokin komponetti irronut pintaliitoksesta ja aiheuttanut virtapiikin. Muut gyroni ovat kyllä toimineet hyvin. Kyllä se mahdollisus aina on, että torpissa jokin komponentti gyrossa tärähtää ja aiheuttaa halkaman liitoksessa, sitä ei ehkä edes huomaa. Pakkasella saatta myös olla tekemistä tämän kanssa.
Tässä yksi esim. noiden hauraudesta. Omaan 700:een tuli outo ongelma tossa keväällä. Moottori pätki idlessä koko ajan ja sitä sitte ihmettelemään mistäs moinen johtuu. Vika sitten paikallistettiin goviin. Alignin goviin menee samanlainen kaapeli kuin useisiin gyroihin (lattakaapeli). Govin sisältä oli katkennut kaksi johdinta, jotka tulevat suoraan piirilevyyn kiinni. Vedonpoisto oli normaalisti paikoillaan ja torppailua koneella ei ole harrastettu. Johtimet olivat normi tärinästä katkenneet. Noh pikku kolvaus ja kuumaliimamodaus ja taas homma pelittää. Gyroissa johtimet ovat juuri samoin kiinii piirilevyssä. Joissakin malleissa johdin läpi pienestä reiästä ja vain toiselta puolelta juotettu kiinii.
Kannattaa vaan pitää mielessä.
-Rane
-
Itsellä ton Gaui 550:n kanssa sellaista gyro-ongelmaa (gyrona Gauin GU-210), että hh-tilassa lennon aikana gyron "nollakohta" muuttuu. Eli perä alkaa vaeltamaan ja kopterin maahan ottamisen jälkeen huomaa, että gyro säätää itsensä toiseen laitaan vaikka ennen lentoon lähtöä tätä ei tapahtunut.
Tämän pystyy eliminoimaan käyttämällä trimmiä lennon aikana, mutta se ei varmaan ole se paras tapa toimia.
Mahtaako tämä johtua tärinästä vai jostain muusta? Omasta mielestäni ongelmaa on esiintynyt enemmän nyt kesällä kuin talvella, vaikka gyron kiinnitystarra on huomattavasti elastisempi. Pitäisikö kokeilla liimapainoja gyron päälle tms. vai onko tuo vain gyron ominaisuus?
-
En usko että se olisi ominaisuus. Kyllä gyron tehtävä on pitää se täysin paikallaan. Onko ilmiö aina samanlainen, luistaako perä yhtä nopesti joka kerta?
Ko. gyroa en kyllä itse ole edes nähnyt. Millaisia gainejä käytät?
-R
-
Voiskohan olla ihan lämpötilan muutoksesta tapahtuvaa driftailua? talvella tuota ainakin tapahtuu herkästi.
-
Onko ilmiö aina samanlainen, luistaako perä yhtä nopesti joka kerta?
Ko. gyroa en kyllä itse ole edes nähnyt. Millaisia gainejä käytät?
Ilmiö on hyvin lähellä vastaavaa aina. Kopu lähtee driftaamaan vasemmalle siten, että parin sekunnin välein saa korjailla. Gaini taitaa olla +85% (Futaba), eli pitäisi olla melko korkea. Talvella kokeilin jopa 90-95 gainia. Joku muistaakseni sanoi, ettei driftaamista saa kuriin gainin nostolla, niin olen lopettanut sen kanssa pelleilyn.
Voiskohan olla ihan lämpötilan muutoksesta tapahtuvaa driftailua? talvella tuota ainakin tapahtuu herkästi.
Jep tuota itsekin ajattelin ja talvella pistinkin kaikki driftit sen piikkiin, muttamutta.... Eilen lentelin aurinkoisella +20C säällä ja laskeuduin aina varjoon akun vaihdon/säätöjen ajaksi. Kokoajan tapahtui driftaamista ja gyron "nollakohdan kadottamista", vaikka väittäisin ettei tuollaisissa oloissa paljoa lämpötilanmuutoksia gyroon tule.
Huom, siis gyro pitää "nollakohdan" virtojen kytkemisen jälkeen, vaikka vasemmalla tikulla säätelisikin perää (eli vasen tikku keskellä hh-tilassa ei säädä kumpaankaan laitaan). Mutta kun käy ajamassa lenkin ja tulee takaisin maan kamaralle, niin sen jälkeen gyro säätääkin peräservon aina vasempaan laitaan.
Perä on jotakuinkin säädettu rate-tilassa, mutta vaikka perä oli joskus ihan päin peetä rate-tilassa, niin hh-tilan driftailut oli ihan samaa luokkaa kuin nyt.
-
kirjoittelin googleen hakusanaksi gu-210 drift (http://www.google.fi/search?client=opera&rls=fi&q=gu-210+drift&sourceid=opera&ie=utf-8&oe=utf-8)
klikkasin linkkiä nro 3 (http://www.helifreak.com/showthread.php?p=654778), josta pikaisella vilkaisulla näkyi että kyseessä on piezzo gyro ja muutkin tuntuvat kärsivän driftauksesta HH tilassa.
-
kirjoittelin googleen hakusanaksi gu-210 drift (http://www.google.fi/search?client=opera&rls=fi&q=gu-210+drift&sourceid=opera&ie=utf-8&oe=utf-8)
klikkasin linkkiä nro 3 (http://www.helifreak.com/showthread.php?p=654778), josta pikaisella vilkaisulla näkyi että kyseessä on piezzo gyro ja muutkin tuntuvat kärsivän driftauksesta HH tilassa.
No niinpä näkyy.... Olis ehkä pitänyt ottaa google käyttöön itsekin :-[ Ei siis auta muu kuin säätää perä mahd. hyvin ja oppia elämään tuon gyron kanssa.
Tällaiselle totaaliselle newbielle aiheuttaa vaan sanoinkuvaamatonta tuskaa, kun perä driftaa. Etenkin vasemmalle päin lentely aiheuttaa käsien hikoamista, kun driftin ansiosta kopu kääntyy luonnostaan nokka kohti lennättäjää (joka ei ole tällä kokemuksella luonnollinen kopterin positio).
-
helpottaa harjottelua varmaan huomattavasti ja tekee siitä myös hauskempaa ku ostat toimivan gyron jostain! (ihan vaan oma mielipide)
mielestäni toi on kopterin tärkeimpiä ohjaukseen liittyviä komponentteja ja jos siihen ei voi luottaa ni ei olla kovin vahvoilla!
täällä foorumilla pörrää aina välillä käytettyinä myynnissä kaikennäkösiä aparaatteja jotka kyllä pitää perän lukittuna! eikä niistä usein konkurssiinkaan mene! :)
-
Sama gu-210 oli mekäläiselläkin gauin 200:ssa, ja samat oireet, Joten laitoin joutilaana olleen futaban gy401:n tilalle ja perä piti loistavasti jo ilman isompaa säätämistä.
Kyllä sitä pitävää gyroa osaa arvostaa ainakin pikku gauissa. ;D
-
Googlettamalla jokaisesta gyrosta varmasti löytyy driftausongelmia. Tärinä on varmasti suurin yksittäinen syy vaihtelevaan menestykseen. Jokaista gyroa kehuu moni ja vaihteleva määrä haukkuu. Useimmilla ongelmia ei ole, jotkut pääsevät ongelmista eroon ja jotkut eivät. Joitakin ei pieni ryömiminen haittaa sen enempää, kun eihän tuo kopteri ohjaamatta oikein kulje muutenkaan. Semmoista se on varmasti minkä tahansa vehkeen kanssa, jos ei edes koptereista puhuta.
Mikä sitten on sitä driftausta? Onko taivahan totta, että jos ostan kalliin esim Futaban gyron, että se ei ryömi pätkääkään? Voin leijuttaa nenän edessä akun tyhjäksi ja perä on edelleen täsmälleen samassa asennossa? Aika laite on todella jos asia on rehellisesti noin. GY401 ei ainakaan niin tarkka ole, mitä olen kaverin kopteria seurannut. Minä mistään mitään tiedä, mutta halvalla kalustolla toistaiseksi mennään. Omat überhalvat gyrot (esky & Hk401b) eivät milestäni driftaa niin paljoa, että asiaan kiinnittäisi sen enempää huomiota, saatikka hermot palaisivat.
-
Voin leijuttaa nenän edessä akun tyhjäksi ja perä on edelleen täsmälleen samassa asennossa?
Kyllä. Sehän on sen gyron tehtävä. Näin ainakin toimii hyvässä säädössä oleva Align GP750. :)
Ei hyvällä gyrolla tarvitse perän ohjaamiseen mitenkään puuttua, ellei sitä halua itse kääntää haluamaansa suuntaan.
-
Lisätään vielä...
Ei ole ikinä ollut driftaus ongelmia Align gyrolla. Vaikkakin gyro oli alkuun todella huonossa säädössä, se piti silti suuntansa.
Kertaalleen driftasi gyro, mutta se johtui radion potikan hajoamisesta. ;)
-
Totta on että paremmat gyrot ovat parempia :D
Pitävät paremmin, eivät tarvitse niin "tarkkaa" säätöä.
Mutta parhaatkin gyrot saa driftaamaan ja temppuilemaan jos kopterissa on häikkää ja säädöt päin P:tä.
Halvat gyrot tarvitsevat joskus todella paljon hifistelyä ja säätöä että alkavat toimimaan "kunnolla", vaikuttaa tietenkin mikä kopteri, peräservo jne on käytössä.
-
Totta on että paremmat gyrot ovat parempia :D
Pitävät paremmin, eivät tarvitse niin "tarkkaa" säätöä.
varmasti totta ja näinhän se pitää ollakin.
-
Mutta puhutaanko me nyt kuitenkaan ihan samasta asiasta? Kun mun mielestä driftauksella tarkoitetaan sitä, että "epätarkka" gyro antaa perän ryömiä, mutta kun otetaan kopu maahan, niin nollakohta on säilynyt eikä gyro säädä kerta toisensa jälkeen peräservoa laitaan.
Kyllä tuolla Gauillakin perä pitää kuin naulittu, jos sen lennon aloittamisen jälkeen trimmaa trimmillä kohdilleen. Kuitenkin ilman trimmiä satavarmasti hetken lennon jälkeen gyro suristaa peräservon (kopterin ollessa paikallaan maassa) aina toiseen laitaan (vasempaan).
Eli onko ammattislangilla molemmat tapaukset driftaamista? :D
Ehkä se vaan on niin, jotta pitää miettiä vakavasti Futten 401:stä tai muita vastaavia. Kuitenkaan en tuota Gauin gyroa ihan minään halpana kiinankopiona pitäisi hintansa puolesta.
-
Driftaamisella tarkoitetaan perän "vaeltamista" yleisesti, sama mikä sen aiheuttaa...
Mutta huonoilla/halvoilla gyroilla voi olla juuri tuollainen vaiva että vaeltavat kun eivät ole tarpeeksi "tarkkoja" korjaamaan, tai yrittävät korjata mutta eivät tarpeeksi... tai eivät "huomaa" vaellusta. Miten vain ^^
Itse sain tuon hobbykingin 401b gyron toimimaan hienosti, en eroa huomannut futaban 401 ainakaan perus lentelyssä... hyvää vastinetta kaikelle 10 dollarille mitä nyt maksaakaan.
Mitä radioita käyttää sekin voi viakuttaa, jos esim potikka on radiossa huono tms ei keskitä kunnolla ja gyro saa kokoajan ohjaussignaalia..
-
Mikä sitten on sitä driftausta? Onko taivahan totta, että jos ostan kalliin esim Futaban gyron, että se ei ryömi pätkääkään? Voin leijuttaa nenän edessä akun tyhjäksi ja perä on edelleen täsmälleen samassa asennossa? Aika laite on todella jos asia on rehellisesti noin.
kyllä jos vaan itse jaksaisin paikallaan leijua niin oma alikilin GP780 tohon pystyisi ilman mitään ongelmaa!
ja sanotaan tässä lisäksi vielä se että perää ei ole mitenkään mekaanisesti säädetty kohilleen muuta kun että oon laittanu servoarmi keskiasennossa perälle kulmia noin 2 tai 3 astetta ja säätäny end pointit kohilleen näppäilemällä... toi kun on kuitenkin täysin digitaalinen laite niin eihän sillä nyt ole mitään väliä missä kohdassa rataansa se servo siinä työskentelee kuhan liikevarat vaan riittää ja endpointit on oikein ohjelmoitu!
oon aina ihmetelly tota ku porukka patistaa säätämään gyroa rate tilassa! ite en oo koskaan nostanu ilmaan rate tilassa mitään muuta ku mSR kopukan ku siinä ei muuta ole :D
pointti siis oli että esim alignin GP780 (ja ilmeisesti myös GP750) pitää ku naulittu jos kopteri on kunnossa eikä täristele kuhan heittää perälle ja ohjelmoi! varmasti myös muita gyroja on hyviä mutta esim tossa alikilin kikkareessa taitaa olla hinta kohillaan toimintaan nähden!
-
oon aina ihmetelly tota ku porukka patistaa säätämään gyroa rate tilassa! ite en oo koskaan nostanu ilmaan rate tilassa mitään muuta ku mSR kopukan ku siinä ei muuta ole :D
Se taitaa olla sellainen jäänne tuolta hyrrägyrojen ja ekojen piezojen ajoilta.. Kun gyrot ei vielä ihan niin vimosen päälle ymmärtäneet pitää sitä perää paikallaan, yks helppo tehtävä eikä ne sitäkään osanneet :D
Nykyset gyrot kun tosiaan perustuu kiihtyvyysanturiin niin ei teoriassa pitäisi olla mitään merkitystä perän mekaanisilla säädöillä, kunhan siellä tosiaan on liikealuetta mitä gyro voi käyttää korjaukseen. :)
Näin maalaisjärkeä käyttäen, oikosulku mestarin koulutuksella.. ;)
E: Toisaalta autorotaatiota varten olisi kiva että perä on myös mekaanisesti säädöissä, sillä gyro olisi parempi pudottaa pelistä pois ettei se syö inertiaa, vai?
-
Se taitaa olla sellainen jäänne tuolta hyrrägyrojen ja ekojen piezojen ajoilta..
En allekirjoittaisi aivan mukisematta tuota. Ainakin CSM SL720 kärsi bounce backista (perä heilahti eestaas myötä- tai vastapäiväisestä pirosta pysähdyttäessä) kunnes säädin perän kohdilleen rate-moodissa. Jos ihan tarkkoja ollaan, minulla oli aluksi perässä pari astetta kulmia servon ollessa keskellä, SL720:n manuaali kehoittaa ruuvaamaan sinne muistaakseni 8 astetta. Juurikin tällä noin kahdeksalla asteella (manuskassa on kiva 1:1 kuva säädön helpottamiseksi) perä pysyi rate-moodissa paikoillaan ja myös bounce back katosi. Ilmeisesti gyroon oli ohjelmoitu jonkinlainen "käänteinen expo" joka himmaili korjauksen määrää lähellä liikealueen rajoja. Toisin sanottuna: koska servo oli jo leijunnassa sivussa keskiasennosta, joutui se korjaamaan pidemmälle toiseen suuntaan, kuin toiseen. Tai sitten ongelma johtui pelkästään servon liikealueen epälineaarisuudesta (koska leijunnassa servoarmi ei ollut 90:n asteen kulmassa - juuri tämä säädetään rate-moodissa). Limitit oli säädetty kohdilleen, joten syy ei ollut siinä.
-
Se taitaa olla sellainen jäänne tuolta hyrrägyrojen ja ekojen piezojen ajoilta..
En allekirjoittaisi aivan mukisematta tuota. Ainakin CSM SL720 kärsi bounce backista (perä heilahti eestaas myötä- tai vastapäiväisestä pirosta pysähdyttäessä) kunnes säädin perän kohdilleen rate-moodissa. Jos ihan tarkkoja ollaan, minulla oli aluksi perässä pari astetta kulmia servon ollessa keskellä, SL720:n manuaali kehoittaa ruuvaamaan sinne muistaakseni 8 astetta. Juurikin tällä noin kahdeksalla asteella (manuskassa on kiva 1:1 kuva säädön helpottamiseksi) perä pysyi rate-moodissa paikoillaan ja myös bounce back katosi. Ilmeisesti gyroon oli ohjelmoitu jonkinlainen "käänteinen expo" joka himmaili korjauksen määrää lähellä liikealueen rajoja. Toisin sanottuna: koska servo oli jo leijunnassa sivussa keskiasennosta, joutui se korjaamaan pidemmälle toiseen suuntaan, kuin toiseen. Tai sitten ongelma johtui pelkästään servon liikealueen epälineaarisuudesta (koska leijunnassa servoarmi ei ollut 90:n asteen kulmassa - juuri tämä säädetään rate-moodissa). Limitit oli säädetty kohdilleen, joten syy ei ollut siinä.
mielenkiintosta.. ton täytyy olla varmaan joku ohjelmallinen juttu että gyro olettaa peräsetupin olevan tiettyä ja toimii lähellä keskustaa jotenkin erilailla tms...
-
mielenkiintosta.. ton täytyy olla varmaan joku ohjelmallinen juttu että gyro olettaa peräsetupin olevan tiettyä ja toimii lähellä keskustaa jotenkin erilailla tms...
Jep, näin minäkin tuon tulkitsin ja päättelin. Eli gyro olettaa lapakulmien vaihtuvan tietyllä tahdilla ja pysäytysnopeutta/-voimaa on jotenkin "optimoitu" tähän tietoon perustuen. Hommahan menee tietysti sekaisin jo siinä vaiheessa, jos gyrossa on sisäistä expoa kompensoimaan servon kaarevaa liikettä. Jos lähtökohta eli nollapiste ei ole kaaren puolivälissä, on expo metsässä kummassakin päässä.