Siinähän se tulikin, eli isoja koaksiaaleja ei ole olemassa. Tai ehkä on, mutta vain prototyyppeinä ja yksittäiskappaleina.
Niin sanotun tavallisen kopterin (iso muuttuvalapakulmainen pääroottori + muuttuvalapakulmainen peräroottori) ehdottomana etuna on kuormankantokyky. Toisena isona plussana on pitkä lentoaika, etenkin bensiinikäyttöisissä malleissa. Tärkeänä turvatekijänä tällainen vehje voi myös autorotatoida, eli tulla hallitusti maahan vaikka moottori sammuisikin. Miinuksena sitten hankalampi hallittavuus (käytännössä sähköiset avut eivät ole niin kehittyneitä, kuin multikoptereissa - tai ainakaan yhtä kehittynyttä kontrolleria ei saa yhtä halvalla) ja ehkä tietyissä tilanteissa vaarallisuus.
Multikopterin aivot on kehitetty nimenomaan vakaaseen lentoon - ilman vakautuselektroniikkaa multikopteri pöllähtäisi välittömästi turpeeseen. Vakautusälyä on vuosien saatossa viilattu aina vain paremmaksi, mukaan on tullut kiinteänä osana GPS ja barometri. Nykyään multikopteri on huomattavan edullista saada "lentämään itseään" kun taas ns. tavallisen helikopterin kohdalla puhutaan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kymmenen kertaa suuremmasta hintalapusta.
Toinen multikopterin vahvuus on rakenteen mekaaninen yksinkertaisuus. Liikkuvia osia on käytännössä yhtä monta kuin on pyörivää roottoriakin. Tavallisessa helikopterissa liikkuvien osien määrä lasketaan kaikkine rattaineen ja servoineen yksinkertaisimmassakin mahdollisessa tapauksessa kymmenissä, ellei jopa sadoissa. Mahdollisia vikaantumisen kohtia esimerkiksi mekaanisen kulutuksen seurauksena on siis monin verroin multikopteria enemmän. Toisaalta multikopterin elektroniikka on monta kertaluokkaa monimutkaisempaa kuin tavallisen vakaajatangollisen kopterin, joten ohjelmistovirheiden tai elektroniikkaongelmien riski kasvaa. Näitä kahta on puntaroitu iät ja ajat, loppupäätelmänä ei voi oikein todeta muuta kuin että tonttiin niitä molempia tulee tasaiseen tahtiin...
Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että multikopterit ovat vallanneet paikkansa nimenomaan aloittelijan ja ilmakuvaajan (usein yksi ja sama henkilö...
) koneena nimenomaan käytön helppouden ja kehittyneiden ominaisuuksien vuoksi. Yksiroottoristen kehitys tuntuu tarpovan lähes paikallaan, kun sitä vertaa jatkuvasti huimasti etenevään multiroottorien kehitykseen.