Mahdollisesti radiohäiriöitä, WiFi-laitteet?

[TeroS]

Töttöröö!

Tuossa "kotikentällä" on viime aikoina ollut pari torppia ja muutama "mitä-tapahtui-oli-lähellä"-tilanteita joita pitäisi jotenki saada analysoitua.

Pari esimerkkiä kotka tiedän faktana, muutama muukin löytyy mutta muistikuvat sen verran hataria että en mainitse.

Case 1: Useampaan kertaan lennelty lennokki, kokenut kaveri rattaissa, vaakalennosta yhtäkkiä selälleen ja tonttiin, ei kontrollia. Futaban kasi.
Case 2: Hyvin toimiva, täydellisessä tikissä oleva 500-räksä, pystäri-kierteestä moottori nollille, pelastuksen jälkeen juuri ennen tonttia kierrokset ylös. Akku 3.9V, ei lämmin, mosa ei lämmin, aligin vakio-nopari, ei lämmin, seuraava lento täysin ok. Devo 10.

Yhteistä näille (ja noille muutamalle mainitsemattomalle) on yhtäkkine osittainen tai täydellinen kontrollin häviäminen, ja siis radiokontrollin, ei pilotin.

Idea mikä kytee pienessä päässä on että onko mahdollista etsiä jotain syytä esim kentällä yleistyneistä älypuhelimista ja läppäreistä joissa on WiFi päällä? (Vrt. Go Pro WiFI koneessa) Se mikä hiukan sotii tätä vastaan on kenttäkopin (läppärit) ja yleisän etäisyys lennättäjäst, se on n. 10-15m ja varsinainen lentävä härpäkehän on kauempana. Jotenkin tuntuisi oudolta että kantaisi, vai kantaisiko sittenkin? Samalla 2.4Ghz alueella kuitenkin mennään?

Pitääkö kentälle pamauttaa lappu jossa lukee notta "TURN OFF WIFI!" vai olisiko arvon raadilla muita ideoita?

Alueella ei ollut mitään näkyvää syytä häiriöihin, joten jostain on lähdettävä, ideoita otetaan vastaan. Sovin kaverin kanssa että testaillaan hiukan läppärillä ja luurilla että mitä tapahtuu jos niitä kytkee päälle/pois mutta en liikoja odottaisi. TÄmä ei poista sitä faktaa että näitä on nyt ollut hiukan liian usein, eli pistää miettimään.

Tälläi nyyppänä on helppo kysellä, onko viisaita? Vinkkejä esim. testaustavasta otetaan vastaan!

[JuhoV]

Nyt en ole ihan varma oliko kyse juuri tästä, mutta eräs tyyppi epäili futaban FHSS tekniikan olevan herkkä tuolle. Käsittääkseni sillä on työn puolesta ymmärrystä asian suhteen. Hänen valintansa oli futaban FASST tekniikan häiriöttömyyden takia. Muiden valmistajien tekniikoista ei ollut mitään puhetta eikä niitä ollut sen kummemmin esillä.

Itse ratkaisin asian myös futaban lähetystekniikalla ennen kuin ongelmia tuli, se vaikutti omaan valintaan jo mankan valintavaiheessa.

[TeroS]

Ymmärtääkseni Case 1 on sama mankka kuin sulla, mitä tekniikkaa käyttää en tiedä. Pitänee kokeilla.

Irkissä tuli yksi idea siitä että kokeillaan WiFi-tukarilla. Tosin tuo on jotenkin vaikea käsittää koska esim kotona säädettäessä aina on kaikki toiminut ja siellä on sentään kaksi tukaria pienehkössä asunnossa.

[Matti Häkkinen]

Oliko lennättäjällä älypyhelin taskussa ja wlan-päällä?

[TeroS]

Matti, varmana tietona että ainakaan kummassakaan esimerkissä ei.

[Ves@]

Leppis putos 4:stä metristä sukkana maahan, ohjain Devo8.
HK450 lensi täysin ohjauskyvyttömänä talon kivijalkaan, ohjain Devo8.

Molemmille tapauksille yhteistä sama lennätyspaikka, muistaakseni sama päivä kuukaudesta ja suunnilleen samaan kellonaikaan.
Talossa Fortumin etä luettava sähkömittari, lähettää dataa sähköverkkoa pitkin ja säteilee radiohäiriöitä joka taajuudelle.
Tiedä sitten onko kyseinen toiminta nykyään jo sallittua, toisaalta eihän se Fortumia koske vaikka olis kuinka kiellettyä.

[TeroS]

Tuokin saadaan poissuljettua, lähimpään sähkömittariin täytyy olla satoja metrejä matkaa, niin kauas ei nekään kyllä voi kiusata. (Eli kenttä on ilman sähköä)

[Ves@]

Ok, mutta ei itse mittari paljoo säteile, vaan kaikki sähköverkon kaapelit.

[nurmipora]

Mulla toimii Trex100 muuten täydellisesti, mutta työmaan viereiselle niitylle sillä ei ole asiaa. Kokeiltu kahdella yksilöllä, molemissa kontrolli katkeaa n. 5m etäisyydellä. Vastaavassa paikassa dsm2 lennokit toimivat ok. Lennätyspaikalta on etäisyyttä matkapuhelinverkon mastoon n. 200m ja muuta syytä ei sen kummemmin aprikoitu. Mastossa on arveltu olevan torniväen kamaa myös, sillä mansikkalakkeja on nähty paikalla.

[Vergo]

Case 1: oliko Futaban vastari vaiko klooni? Mitkä olivat fail safe -asetukset vastarissa ja lähettimessä? Kloonien kohdalla asetukset kun pitää valmistajasta ja mallista riippuen laittaa tietyllä tavalla tai muuten tulee ongelmia.

Jos 2.4 GHz kaistan käyttöä haluaa jotenkin analysoida niin tämä voisi olla vaihtoehto, mikä ei ole hinnalla pilattu: http://www.ubnt.com/airview Ei tietenkään kerro suoraan mikä häiriön aiheuttaa, mutta näyttää onko muita käyttäjiä, milloin ja kuinka laajalla taajuusalueella. Ei tosin ole omakohtaisia kokemuksia kyseisestä laitteesta, joskin voisi silti hankkia.

Wlania käyttävien laitteiden ei pitäisi onnistua rc-laitteiden ohjausta sotkemaan ellei pienellä alueella ole sitten montaa wlan-tukiasemaa usealla kanavalla ja kaikilla datasiirto käynnissä. Toisaalta Bluetoothin kanssa olen nähnyt kaikenlaisia kummallisia efektejä. Ainakin Class Ohlsonin myymä Class 1:n (100 m / long range) usb-väyläinen bluetooth-sovitin (http://www.clasohlson.com/fi/Bluetooth-sovitin/38-7000) jostain syystä tukkii koko 2.4 GHz kaistan n. 20-30 metrin sisällä toimien vain itse kunnolla tuona aikana. Esimerkiksi useamman metrin päässä oleva wlan-tukiasema ei näy ollenkaan käytetystä kanavasta riippumatta. En tiedä onko kyseessä vain oman kappaleeni ominaisuus vaiko normaali ilmiö. Oliko alueella mahdollisesti joku säätämässä multikopteriaan bluetooth-linkin yli?

Ainoa tilanne missä itse olen yhteysongelmiin törmännyt Futaba 8FG:n kanssa oli yhdistelmä, missä lähettimen ja vastaanottimen välillä ei ollut näköyhteyttä (salkku jalustan päällä edessä lentosuunnan takia), etäisyyttä oli vähän yli 300 metriä ja lähettimen antennin kärki osoitti kohti vastaanotinta. Ilmeisesti tämä riitti heikentämään signaalia riittävästi, jotta vastaanotin kävi hetkellisestä failsafen puolella. Yhteys kuitenkin palasi alle sekunnin sisällä ja tilanne näkyi vain odottamattomana nykäisynä kesken kaarron.

[Tohtori R]

Isoin virhe minkä näkee tehtävän usein on juuri se että antenni osottaa suoraan lennätyssuuntaan kun sen pitäisi olla kylki sinne kopterin suuntaan. Ei sen silti ehjillä vehkeillä ja silmän toimivuuden rajoissa pitäis mitään haitata!

Aikanaan ku lensin spektrumeilla ropis vehkeitä tonttiin millon mistäkin syystä. Oli viallista lähettimen modulin firmistä(radion sisällä oleva dsmx lähetin jossa erillinen firmis) joka sopivan vastarifirmiksen kanssa aiheutti yhteyskatkoja. Oli rikkinäinen lähetin jonka lähetinmodulin tehot riitti lopulta kokonaista 10m matkan. Ja oli sisäisesti poikki oleva lähettimen antenni.

Kaikki edellä mainitut tiputti vehkeet tonttiin ja kaikki edellämainitut tuli myös varmistettua.

Spektrum vaihto lähetin modulin radion sisään ja siihen edelliseen se teki päivityksen. Noi oli molemmat dx8 mankkoja. Dx6i antennin huomasin ihan ite ku vehkeet oli paskana ja päätin avata sen... johto oli poikki.

Vaihdoin futaban 8fgs (fasst) ja ongelmat loppu siihen.

4 spektrumia joista 3 rikki ja yks muuten vaan vähä sekoili(ominaisuus) 2v sisään riitti mulle.

Näillä nyt ei ole mitään tekemistä paikan tai ympäröivien häiriöiden kanssa mutta voihan se olla joku tollanenkin. Tai vaikka risa bec.

Jkkmobilella oli joku walkeran mankka(devo jotain?) Jolla lenteli hookootaan ja se ei kyllä paljoa yli 50m kantanu... en tiedä oliko rikki vai mitä mutta noissa on eroja.

[Trnquill]

Jos oikein halvalla haluaa päästä kaistan analysoinnissa, kannattaa kokeilla Arduino + nRF24L01 -yhdistelmää. Tuo nRF on siis pieni ja halpa 2.4GHz vastaanotin/lähetin. Sopivalla softalla (http://maniacbug.github.io/RF24/scanner_8pde-example.html) tulostuu ruudulle eräänlainen spektrinäkymä kaistoista ja niiden käyttöasteesta. Tällä laitteistolla suoritettu "analyysi" on hyvin suurpiirteinen, mutta näkeepä sillä ainakin jotakin.

Multa saa yhden modulin postikulujen hinnalla, jos mielii kokeilla mutta ei odotella postitusta ulkomailta.

[TeroS]

Sait YV.

[nurmipora]

Case 2: Hyvin toimiva, täydellisessä tikissä oleva 500-räksä, pystäri-kierteestä moottori nollille, pelastuksen jälkeen juuri ennen tonttia kierrokset ylös. Akku 3.9V, ei lämmin, mosa ei lämmin, aligin vakio-nopari, ei lämmin, seuraava lento täysin ok. Devo 10.

Mitä tuo akun jännite tarkoittaa? Per kenno?

[TeroS]

Juu, per kenno.

[kopterifriikki]

Siis case 1. oli mun kaksimoottorinen. Futaban orkkis vastari kyydissä. Vaakalennosta tonttiin. Mutta: Alla vähän tietoa käyttämästämme taajuusalueesta:


ISM-taajuusalue (Industrial, Scientific and Medical) on maailmanlaajuinen radiotaajuuskaista, jonka käyttö ei vaadi erillistä lupaa ja on alun perin tarkoitettu teolliseen, tieteelliseen ja lääketieteelliseen käyttöön.

ISM-kaistoja on kolme. UHF-alueella 902 - 928 MHz ja 2,4000 - 2,4835 GHz sekä SHF-alueella 5,728 - 5,850 GHz. Muutama maa ei salli kaikkia ISM-taajuuksia.

Terminä ISM tarkoittaa tieteen, teollisuuden ja lääketieteen käyttämiä laitteita, joilla ei välttämättä viestitetä mitään, vaan laitteita käytetään niiden aiheuttaman voimakkaan paikallisen, usein laitteen sisään suljetun suurtaajuuskentän vaikutuksen kuten kuumennusvaikutuksen vuoksi. Esimerkkejä ovat suurtaajuuskuumentimet, UKW- eli Diatermia-hoitolaitteet jne. Näissä sovelluksissa RF-lähettimen teho voi olla wateista kilowattehin tai ylikin. Käytännössä yleisin ISM-kaistalla tähän tapaan toimiva laite on kotikäytössäkin tavallinen mikroaaltouuni, joka toimii 2,4 GHz:n taajuudella.

Lisenssivapauden vuoksi ISM-alueita käytetään paljon myös langattomaan tietoliikennekäyttöön. Tällöin näiden laitteiden on selvittävä muiden samalla taajuudella toimivien laitteiden - myös suuritehoisten teollisuuslaitteiden - aiheuttamista häiriöistä. Yleisiä ISM-kaistalla toimivia lyhyen kantaman tietoliikennelaitteita ovat mm Bluetooth- ja WLAN-laitteet. Tässä käytössä teho ja antennin suuntaavuus on rajoitettu niin, että kantama on sadan metrin luokkaa. Nimestään huolimatta ISM-kaista on siis myös kodin elektroniikan ja tietoliikenteen käytössä.

Teollisuudessa ISM-kaistaa tietoliikenteeseen käyttävät mm. ZigBee-anturiverkot. Tiedekäyttöä alueella ei juurikaan ole, koska heillä on omat häiriöttömät taajuutensa.


Ficoran taajuusjakotaulukko antaa vielä lisävalaistusta asiaan. allaolevan linkin sivut 124-126

Mahdollisia häiriön aiheuttajia on useita, alkaen mikroaaltouuneista jotka toimivat 2.4 Ghz taajuudella. Sitten on luvanvaraisia kameralinkkejä, radioamatööritoimintaa, teknisiä linkkejä ja tietenkin se jo mainittu Wifi. Mutta Wifi on itsekin DFSS-tekniikkaa eli taajuushyppelyä eli ei ihan varma syyllinen ellei viallinen, joten ainoa mikä ihan varmasti huutaa vastarin tukkoon on jokin laajakaistainen signaali, esim radioamatööri. Tuolla bandilla saa kyllä käyttää aika koviakin tehoja. Mutta tietääkä kukaan ihan tarkalleen mikä on näitten ohjaimien ihan tarkka taajuus tai taajuudet mitä ne käyttävät ? Sitten voisi alkaa kartoittaa alueen lähetystoimintaa esim Ficoralta. Jos laite on luvallinen niin se näkyy Ficoralla. Suomen Radioamatööriliitolta taas saa tietoa alueen harrastajista jos heitä on. Eli tutkimussarkaa riittää,,,

[Ves@]

Ei kaikki radioamatöörit SRAL:iin kuulu, en minäkään, joten sieltä ei kaikkien osoitetietoja saa.

[Tuoppi]

Eli seuraavaksi on odotettavissa kopterifriikiltä radiotaajuusskanneri multiroottori jonka tallentaman  datan sitten Ssulti käsittelee koodaamassaan ohjelmassa googlemäpsin kautta visuaaliseksi taajuuskartaksi. 

[kopterifriikki]

No sä sen sanoiksi puit,, heh 

[3J]

Mutta miten oli failsafe asetettu Case1:ssä? Jos et ole laittanut niin että failsafessa korkkari menee vedolle ja siivekkeet kääntää koneen selälleen, niin ei kyllä oikein radiohäiriöltä vaikuta. Jos radiolinkki katkeaa niin sehän joko a) pitää servot paikallaan "hold" eikä ohjainpinnat liiku mihinkään, tai b) asettaa servot ennalta asetettuihin failsafe-asentoihin. Eli ilman failsafe-asentojen määrittämistä se olisi jatkanut lentoaan sinne minne oli viimeksi menossa. Kanavan liikenne on koodattua joten satunnainen häiriö ei voi käsittääkseni käytännössä aiheuttaa satunnaista ohjausliikettä.

Eli siis jos vaikka yhteys olisi katkennut kun mikroaaltouuni pörisee lähettimen vieressä, niin se ei mielestäni selitä tuota selälleen kääntymistä ja tonttausta.

[TeroS]

Case 2:n failsafe on "veto pois, muut as they were" eli tuo on yksi mahdollisuus. Joka taas viittaa radiohäiriöön.

Mielenkiintoista muuten huomata että asia herättää keskustelua, monin kohdin jopa erittäinkin ammattimaista sellaista. Laitoin saman asian muuten lennunettiin, sielläkin on ideoita ja keskustelua. Kiitos kaikille inputista, lisää infoa saadaan (jos saadaan) kun on kentällä tehty hiukan 2,4Ghz mittauksia.

[kopterifriikki]

Mulla oli Futten Fail Safe valikossa kaikilla riveillä hold ja off eli ei kai pitäisi tehdä mitään häiriön sattuessa

[3J]

OK. Eli jos oikein käsitin niin Case1 kohdalla oli siis joku muu kuin radiohäiriö, koska failsafe, eli hold, ei aktivoitunut. Olihan se Futaban vastari, ettei ollut joku klooni johon pitää asetella failsafet jotenkin muuten? Ei kokemusta noista tosin ollenkaan.

Keskusteluahan uusi tekniikka aina herättää ja varsinkin sen luotettavuus. Onhan nämäkin vehkeet ihmisten tekemiä joten on ihan mahdollista että jonkun softa- tai hw-virheen ansiosta vastaanotin vaikka boottaa kesken pelin niin pienellä todennäköisyydellä että se ei testeissä näy, ja siinä tapauksessa yhteys katoaa pariksi sekunniksi.

Mutta kaikesta huolimatta on nämä aivan eri luotettavuusluokan vehkeitä kuin FM-vehkeet.