Vaikka ei olisi lentämiseen lahjoja, voi aina hauskuuttaa muita omalla tyhmyydellään.
Tarina alkoi edellis viikonloppuna, kun pojalla oli 1-vuotis synttärit. Ostimme poitsulle sellaisen hienon peltisen potkuauton, jolla on kiva potkia eteenpäin. Iskä sai kuitenkin kuningasajatuksen: "Laitetaan siihen moottori!", no arvata saattaa, että hallitus ei siihen antanut lupaa, mutta pakko oli ruveta kehitteleen projektia salaa. Jotenkin kummasti tuli eksyttyä Hobbyking verkkokauppaan moottoria etsiessä ja siellähän oli näitä nykypäivän humputuksia multikoptereita. :O
Peltiautosta en saanut ruveta tekeen EVO mallia, vaikka hienot suunnitelmat oli valmiina ja lupasin, että se kulkis vaan ihan hiljaa. Eikä mua edes uskottu siinä hiljaa jutussa. Miten niin 800w on liiottelua, jos tarkotus on laittaa 6kg peltiauto + 12kg lapsi yhdistelmä liikkumaan n.1 km/h nopeudella?
Kopterit jäi kuitenkin mieleen ja muutama päivä meni youtube videoita töllätessä.
Nyt sitä ollaan tässä sitten.
Koska olen tyhmä ja hyvä rikkomaan asioita hommasin tollasen Ladybirdin harjoituskoneeks ja suunnittelen rauhassa oikeeta kopua. Eihän sitä tiedä palaako hermo tähän touhuun, niin hyvä harjotella vähän halvemmalla. Sitäpaitsi se on osoittatunut järkivalinnaksi (Jotenkin onnistuin saamaan yhen hyvän ajatuksen, joku täällä tais istuttaa sen mun päähän) ja sehän selviää pian, miksi se oli onnistunut hankinta.
Ensimmäinen harjoituspäivä.
Ihan kivasti tuli lenneltyä pari akullista kotona ennen töihin lähtöä, leijuttelua ja kääntyilyä perusasioita.
Opittu, ettei se ihan niin helppoa ole ja kontrollit on aika herkät.
Ensimmäinen harjoituspäivä. Osa 2 (töiden jälkeen)
Ai naminaminami... Töissä on halli!!! siellä on kiva lentää.
Leppis ilmaan, leijuttelua hetki, leppiksen naama kohti hallinperää ja hanat auki!
Takaseinä alko tuleen hyvin nopeesti vastaan ja jotain oli keksittävä, onneksi olin katsonut juuri tubesta, kuinka se kaarto(mikä lie oikee nimi onkaan) tehdään. Vähän oikeelle (aileron) ja taakse (ele) ja sieltä se tulee todella tasanen nätti kaari. Wuhuuuu... ai tätä onnistumisen tunnetta. Muutama mikrosekunti myöhemmin, terästolppa, seinä ja tontti.
Saldo: Leppiksen runko ja 1 moottori.
Opittu: Leppis menee kovaa. Posti on hidas. Leppiksen rungon ja moottorin vaihto.
Toinen harjoituspäivä.
Kotona leijulua, kääntyilyä ym. perusliikeratoja. Akkuja meni monta ja alkoi jo vähän löytyä tuntumaa.
Opittu: No ehkä tuli jopa opittua jotain, sain tuntumaa kontrolleihin, sai vähän sulavuutta liikkeisiin. Alko pääkoppa ymmärtään mitenpäin leppis siellä menee ja mihin kääntää.
Toinen harjoituspäivä. Osa 2 (Juuri äsken)
Nyt on siis yö. Tarkotus mennä johon hyvin valaistulle alueelle, jääkiekkokentällä oli kuitenkin niin paljon vettä, että siihen kun torppaa, menee koko leppis uusiks.
Tyhmä kun olen, niin en voinut luovuttaa ja läheisen rakennuksen pihalle lenteleen. Olihan siellä jopa pari himmeetä katulamppua.
Taas nosto ja hetken leijuttettelua ja hyvinhän se tuntuu menevän. Nostetaampa hiukan ja välitömästi katulamppujen yläpuolella näkyvyyden täydellinen menetys. (Kylläpä yllätti, että tollanen halkaisijaltaan 12cm tumma leppis katoaa tummaa yötaivasta vasten näkyvistä melko pian) No kaveri kiiti melkosta haipakkaa poispäin ja ylöspäin, pakko se oli koittaa saada johonkin, missä edes näkee mihin se tonttaa. Pikkusen ohjausta itseenpäin ja kaasu melkein kokonaan pois, sitten silmät auki. Näköhavaintoo en leppiksestä ilmassa enää saanut, mutta kuulohavainnon kyllä. Viereisen peltikattosen liikerakennuksen katolta päin tuli tuo kuulohavainto. xD Siinä sitten arpomaan mihin päin tipahti. Autolla olin liikkeellä ja pitkillä valoilla sojottaessa bongasin pienen mustan pisteen katon lumipeitteessä. Sinne sitten palotikkaita pitkin liukkaalle harjakatolle konyämään ja sieltähän se paljon kokenut leppis taas löyty. Ei muuta, kun akku irti ja äkkiä mäkeen, ettei mikään vartija tule kyselemään tyhmiä.
Saldo: Leppiksen runko ja akku ei lataa(kastunut?)
Opittu: Yö on pimeä. Leppiksen rungon vaihto.(se on oikeesti helppoo, sen osaan jo)
Ehkä pitää vielä hetki harjotella ihan vaan niitä perusmuuveja, kun siinä tuntuu oppivanki paremmin.