Servojen mitoitus

[sgtpepper]

Ite en ole servoja hankkimassa mutta ihan uteliaisuudesta ajattelin hieman pohtia, että miten servojen vääntö pitäisi mitoittaa. Kun ajatellaan, niin koko nupissa jokainen osa kantaa kopterin painon, näin myös nuppiservojen kesken jakaantuu paino. Eli jos kone painaa 1,6Kg, ja servojen vääntö on 0,4Kg, niin eikö tässä tapauksessa käy silviisiin että kun konetta nostaa niin lapakulmat vaan menee 0-asteeseen, eivätkä siitä kasva? Väännön summa on 1,2Kg, joten servot vain eivät jaksa pitää kulmia, eli toisen sanoen kantaa koneen painoa.
Ajattelin, että kun kone on selällään, niin kone koittaa kokoajan kaatua kyljelleen painovoiman voimasta, ja tämänkin estävät nuppiservot. Itellä on 5v 3.7Kg x3 = 11.1Kg. Ilmassa kun laittaa täydet kulmat, niin kone ei nouse ylöspäin, vaan lähtee vähän sivulle. Etenkin pitch pumpissa kone menee joka suuntaan. Voisiko tähän vaikuttaa myös servojen vääntö? Flipissä kun selällään laittaa kunnolla kulmia, niin sillon on sama juttu. Joten jos pahasti lähtee sivulle, niin sillonhan asiaan auttais se, että ostais vahvemmat servot.
Toivonpa että edes joku tajuais höpötyksistäni.

-Tero
Ps. Tämä aihe ehkä sopis paremmin kulmapubi-osioon, jos modet ovat tätä mieltä niin sinne vaan.

[Vispilä]

ÄÄÄÄÄHHH miksi kaikki pitää tehdä niin vaikeaksi??  . Jopa s9257 servoissa 4.8V:lla riittää vääntö mihin tahansa 500 koneeseen (2kg-cm @ 4.8V). Jos kone lähtee täydellä pitchillä kallistumaan, niin syynä swashin säädöt. Isomman koneen servoja ostaessa ottaa vaan selvää käyttääkö muut kyseistä servoa ja käyttää vähän maalaisjärkeä, 15€ servo 2000€ koneessa ei välttämättä ole hyvä idea. 50 ja 90 kokoluokassa käytetään yleensä 8-12kg vääntäviä servoja. Pikkukoneissa menee lähes kaikki servot, taaskin kannattaa kysellä mitä porukat käyttää. Tärkein ominaisuus servossa on keskitystarkkuus. Rajussa räiminnässä on hyvä olla servossa vääntöä, silloinkaan ei tartte laskeskella mitään vaan ostetaan reilusti riittävät servot on spekseiltään parhaat omaan käyttöön.

Jos sulla kääntyilee kone itsekseen pitchin tahtiin, niin kannattaa lukea CCPM säätöopas ja säädellä servojen endpointit kuntoon.

Edit: Ja vielä mun suosikit:

450: JR ds285MG
500: Futaba s9257
600: JR ds8717
700: JR ds8717


-op-

[vyr]

Minusta sinun (sgtpepper) ajattelutavassa on nyt hieman virhettä. Jos tarkoitat että nuppiservot joutuisivat jotenkin kannattelemaan kopterin painoa.

Ainakin kun itse katselen tuota kopterin nuppia, niin ymmärtäisin sen toiminnan siten, että leijutukseen tarvittava voima välittyy akselilta lapojenpitimien kautta lapoihin. Lavat lienee pyritty akselinpitimestä akseloimaan roottorinakselille sen lapojen pyöriessä syntyvän nostovoiman "painopisteen" kohdalle (karkeasti noin 1/3 lavan poikkileikkauksen etureunasta), joten voitaneen olettaa pääosan nostovoimasta kohdistuvan suoraan lavoista roottorin akseliin. Näin ainakin staattisessa leijunnassa kaikkiin kolmeen servoon kohdistuisi vain se voima, joka tarvitaan vääntämään lapakulmaa leijutuksessa tarvittavaan asentoon. Lapojenpitimien ja servopyörien välissä on vivustot, jotka vielä näyttäisivät muuntavan lapakulman poikkeutuksesta servoihin kohdistuvaa voimaa. En ole perehtynyt niiden välityksiin enkä osaa sanoa miten päin voimat vivustoissa muuttuvat.

Ehkä joku osaa myös laskea kuinka suuri osuus lavan kanto- ja vastusvoimien resultanttina aiheuttaa vääntävää voimaa lavanpitimestä lähtevään linkkiin  kun roottori pyörii leijutukseen tarvittavalla lapakulmalla?

[Timo]

Moikka,

Vispilä jo kertoikin servoista aika kattavasta. Joten suotta siihen alkaa enää mitään lisäilemään. Mutta se, että kopteri ei nouse täydellä kulmilla. Siihen ei servot periaatteessa ole syyllisiä, saattaa olla mutta yleensä syy tulee setupista, ja itse asiassa kaksi asiaa vaikuttaa siihen erittäin selvästi.

Ensimmäinen on nupin ohjauksen geometria virheet. Toinen on kopterin nuppi ja lavat. Painopiste vaikuttaa jonkin verran mutta ei niin paljoa.

Aloitetaan nupista. Jokainen nuppimalli toimii eri lavoilla vähän erilailla. Otetaan ihan perusesimerkki. Kopterin kallistuslevyltä ei tule virheellistä ohjausta, silti nuppi tekee omiaan. Esimerkiksi silmukkaa lentäessä kopteri saattaa kammeta oikealle tai vasemmalle. Eli siihen tulee aileronin suhteen virhettä. Samat nupin ominaisuudet saattavat aiheuttaa sen, että kun pitchi ajetaan tappiin alkaa kopteri kampeamaan oikealle tai vasemmalle tai eteen tai taakse. Sama sitten selkälennossa. Jotten asia olisi näin helppo, niin esimerkiksi vaakakierrettä tehtäessä nuppi saattaa kammeta kopteria elevaattorin suunnassa johonkin. Tätä varten osassa radioissa on suoraan tehty mixaukset näiden virheiden poistamiseksi.

Sitten toinen aiheuttaja on kallistuslevyn ohjauksen geometria virheet. Niiden hallinta on paljon vaikeampaa. Mekaanisessa miksauksessa niitä voi yrittää hallita radion mixauksilla mutta se on vaikeaa. CCPM-systeemeissä sitä jotenkin pystyy hallitsemaan tosiaan servojen endpointeilla kuten vispilä kertoi. Eli siis otetaan esimerkiksi tilanne jossa pitchi ajetaan ihan tappiinsa ja jokainen kolmesta servosta ohjaa hitusen eri verran. Tällöin kallistuslevy menee vinoon jonkin verran väkisin. EndPointeilla tätä voi korjata. Sitten taas osassa radioissa on erillinen valikko jolla voidaan korjata ccpm ohjauksen virheitä. Tuollainen löytyy ainakin Futaban parhaista malleista 10C mallista se taisi puuttua. JR:n 12X radiossa se taisi myös olla mukana. Muuten pitää pärjätä endpointtien kanssa.

Tämä CCPM-ohjauksen virheiden hallinta on hyvin vaikeaa siksi, koska ne servot ovat usein erilaisia ja mitä edullisempi servot ovat, niin sen suurempia niiden keskinäiset erot ovat vaikka ne olisivatkin malliltaan samoja. Mikäli EndPointeilla säädetään CCPM kallistuslevy suoraan pitchi ylhäällä ja pitchi alhaalla, niin ongelmaksi tulee sitten kallistuslevyn ohjaus aileronin ja elevaattorin suhteen. Tässä ei välttämättä enää EndPoint säädöt auta. Eli esim aileronia ohjattaessa ihan reunaan, saattaa kallistuslevy nousta tai laskea joka ei ole toivottua tai kallistuslevy saattaa mennä elevaattorin suhteen pieleen tms. Täytyy kehua nyt Futaban 12FG, 12Z ja 14MZ radioita joissa noiden virheiden korjaamiseen on tehty todella kattava ja hyvä systeemi radioon. En tiedä miten hyvin se on tehty muissa radioissa.

No sitten kun kuvitellaan kopteri jossa molemman kohdan säädöt ovat pielessä, niin kopteri on varmasti aika kauhea lennättää. Varsinkin jonkun tempun ajaminen vaikeutuu merkittävästi kun se kampeaa koko ajan johonkin minne ei pitäisi.

PS. En ole koskaan säätänyt CCPM kopterin servovirheitä endpointeilla. Joten en tiedä tarkkaan miten hyvin se toimii. Muistan vaan joskus nähneeni jonkun videon jossa näytettiin miten se tehdään. Olen siis aina tehnyt sen vain itselleni tuolla Futaban radiolla jossa sen saa softalla suoraan säädettyä. Siinä voi jopa 120 asteen ccpm:ssä korjata sen geometriavirheestä johtuvan elevaattorin virheen hidastamalla tarvittavia servoja. Mutta en ole nykyisillä digiservoilla havainnut siihen tarvetta. Näitä 140 asteen, tai oikeammin 138,5 asteen ccpm ollaan tehty juuri tuon virheen poistamiseksi.

Nyt joku alkaa ihmettelemään mistä virheestä höpötän. No ajatellaan 120 asteen ccpm kallistuslevyä jossa vaikka edessö on yksy kuula servolle ja takana on kaksi. kopterin sivulta katsottuna etummainen kallistuslevyn kuula on pääakselilta eri etäisyydellä kuin ne takana olevat kaksi kuulaa. Tällöin kun kallistuslevyn servot ovat yhtä nopeita. Niin esimerkiksi elevaattoria työnnettäessä takimmaiset servot nostavat kallistuslevyä nopeammin mitä etummainen ehtii laskea sitä. Tämä siis johtuu siitä, että niiden vipuvarret ovat erimittaiset. 140 asteen CCPM kallistuslevyssä ne ovat samanmittaiset. Tuo siis ainakin periaatteesa sitten aiheuttaisi sen, että elevaattoria työnnettäessä nopeasti kallistuslevy nousee koska takaservot nostavat sitä nopeammin mitä etuservo ehtii laskea kallistuslevyn etureunaa. Tällöin lapakulmat lisääntyvät hetkeksi vähän.

Nämä on sitten onneksi asioita joista ei äkkiä kannata repiä ranteita auki, koska ne ei käytännössä haittaa suurinta osaa harrastajia.

PPS. Nyt alkaa mopo taas lähteä käsistä kun pitäis mennä nukkumaan. Jotkut ovat varmaan ihmetelleen kun vaikka TREXeissä, ainakin 500:ssa ne kallistuslevyn servolinkit on vinossa. Se taas johtuu siitä, että sillä on yritetty saada ohjausta lineaarisemmaksi. Eli kun servopyörä kääntyy, ohjaa se vähemmän poikkeutettuna kuin silloin kun linkkin on 90 asteen kulmassa servopyörään. Vinot linkin periaatteessa aiheuuttaa sen, että kun servo ohjaa ja linkin ja servopyörän kulmasta johtuen ohjausmäärä heikkenee, niin linkki tulee suorempaan kallistuslevyyn nähden jolloin se lisää ohjausta. En tiedä tajusiko kukaan tästä mitään. Mutta noin se kuitenkin nyt vaan on tuo periaatteessa on hyvä idea mutta se toimii vain silloin kun linkki on tarkasti oikealla etäisyydellä servopyörässä. Jollei näin ole, niin sitten alkaa taas tulla virhettä ohjaukseen. Nyt kun tuli selväksi, että vinot linkit korjaavat geometristen kulmien muuttuessa ohjausta, niin onkin aivan selvää, että mikäli servopyörät eivät ole aivan suorassa keskenään lapakulmien ollessa keskellä. Syntyy heti melkoisia virheitä ohjaukseen koska jokainen vipu ohjaa nyt kallistuslevyä hieman eri määrän. Tähän ei tosiaan nyt ne EndPointit auta lainkaan.

Mutta nyt nukkumaan....

--
Timo

[sgtpepper]

Siis olen ymmärtänyt että kone toimii luonnostaan niin, että kun pistää täydet kulmat niin kone ei nouse ihan ylöspäin vaan aina vähän sivulle. Jatketaan pohdintoja: Joku sano että rajussa 3d-lennossa koneeseen kohdistuu 40G-voimaa. Pidemmän aikaa kun sitä miettii niin tajuaa, ettei kone vaan kestä niin paljoa. 2Kg koneeseen kohdistuis sillon ainakin 60Kg paine. Ja eikö ole niin, että kuten Vyr totesi, loppujen lopuksi pääakseli kantaa osan painosta. Ja mikäs pitää pääakselia koneessa? Mulla ainakin yksi ainut lukkorengas, joita on kyllä kaks mutta ne pitävät kahteen suuntaan. Ja luulenpa että edes 40Kg paineessa yksi pieni metallinpala murtuu, jos ei muuten niin se pieni ruuvi joka sitä pitää kiinni. 15-20G-voimaa sen sijaan olis ihan mahdollinen. Itse kun laskin (jos laskin oikein) niin koneen paino on siis 1.6Kg, ja servojen yhteisvääntö on 11.1Kg. Joten 11.1Kg/1.6Kg = 6.9G-voimaa. (Tässä kohtaa jää se Vyrin huomautus ilman huomiota (vaikka itsekkin olen kyllä samaa mieltä).) Eli siis tämä tarkoittaa sitä, että kun tekee yli 7G-voiman käännöksen niin joku servoista (tai sitten kaikki) antaa periksi. En mää näillä tiedoilla mitään tee, mutta kun koulukin loppuu niin jotain on saatava perusteellisesti pohtia.

[Timo]

Siis olen ymmärtänyt että kone toimii luonnostaan niin, että kun pistää täydet kulmat niin kone ei nouse ihan ylöspäin vaan aina vähän sivulle. Jatketaan pohdintoja: Joku sano että rajussa 3d-lennossa koneeseen kohdistuu 40G-voimaa.

Jaa jaa, melkoista ellen sanoisi. Jotta tilanne olisi jotenkin helpompaa hahmottaa otetaan yksiköksi 1 sekunti. No onhan se aika pitkä kopterilla. Mutta ihan vain esimerkin takia. Ajatellaa 3D lennossa jotain todella nopeaa liikkeen pysäytystä. Lennetään vaikka takaperin selällään ja nostetaan kopteri pystyyn ja pysäytetään vauhti lapakulmilla kuin seinään. Mikäli vauhdin pysähtyminen nollaan kestäisi sen yhden sekunnin verran. Niin kopterin lentonopeuden tulisi olla 392m/s jotta saavutettaisiin se 40g kiihtyvyys pysäytyksessä. No 392m/s *on vaivaiset 1411 km/h. En ole vielä kuullut, että joku olisi rikkonut kopterilla äänivallin.
 
Nopeimpia kiihtyvyyksiä mitä kopteri kohtaa on lennossa nopeat piruettien pysäytykset. Tällöinkin perä sakkaa, hihna hyppii yli tms. ennen kuin ruuvit katkeaa. Itse arvioisin, että kopterilla on hyvin vaikea saavuttaa yli 5G kiihtyvyyksiä. Ajatellaan vaikka jotain tilannetta jossa kopteri on paikoillaan ja nuppi huutaa idlellä 2700 pikkusähkiksellä. Siitä sitten lapakulmat tappiin. Kopteri ampaisee kuin orava kottaraispöntöstä liikenteeseen, mutta jos kiihtyminen kestäisi taas tasan sekunnin ja sen aikana kopteri olisi saavuttanut huippunopeutensa, niin sekunnin päästä 5G kiihtyvyydellä kopterin nopeuden pitäisi olla 176 km/h. Ei se muuten ole. Se voi olla tuossa tilanteessa parhaimmillaankin ehkä noin 70 km/h jolloin kiihtyvyys olisi ollut luokkaa 2G. Eihän tilanne ole noin lineaarinen, se voi hetkellisesti olla vähän enemmän, noin 4G josta se laskee hyvin nopeasti.

Jotta homma saisi vielä paremmin vähän kongretiaa, niin viime vuoden Espanjan F1 GP:ssä Heikki Kovalainen täräytti muistaakseni 220km/h rengasvalliin. Siis vauhtia ole tuo 220 siinä vaiheessa kun auto osui rengasvalliin. Jokainen voi kuvitella, että se on kuin seinään ajaisi. Ei se ihan, Koviksen McLarenin kiihtyvyys siinä tilanteessa oli about 26G. Enkä uskoisi koskaan näkeväni, että joku pysäyttää rc-kopterin läheskään noin nopeasti, about metrin matkalla 220 km/h -> 0 km/h.

--
Timo

[sgtpepper]

Niin, kuten itekkin myöhemmin totesin, ei helikopteri vaan pysty tekemään niin rajua käännöstä, tai pysäytystä. No tuosta voidaan todeta, mikäli laskin oikein niin kyllä nuo mun servot ainakin on tarpeeks tehokkaita.
Nyt sitten vaan uutta propleemaa pohtimaan...

[vyr]

Siis olen ymmärtänyt että kone toimii luonnostaan niin, että kun pistää täydet kulmat niin kone ei nouse ihan ylöspäin vaan aina vähän sivulle. Jatketaan pohdintoja: Joku sano että rajussa 3d-lennossa koneeseen kohdistuu 40G-voimaa. Pidemmän aikaa kun sitä miettii niin tajuaa, ettei kone vaan kestä niin paljoa. 2Kg koneeseen kohdistuis sillon ainakin 60Kg paine. Ja eikö ole niin, että kuten Vyr totesi, loppujen lopuksi pääakseli kantaa osan painosta. Ja mikäs pitää pääakselia koneessa? Mulla ainakin yksi ainut lukkorengas, joita on kyllä kaks mutta ne pitävät kahteen suuntaan. Ja luulenpa että edes 40Kg paineessa yksi pieni metallinpala murtuu, jos ei muuten niin se pieni ruuvi joka sitä pitää kiinni. 15-20G-voimaa sen sijaan olis ihan mahdollinen. Itse kun laskin (jos laskin oikein) niin koneen paino on siis 1.6Kg, ja servojen yhteisvääntö on 11.1Kg. Joten 11.1Kg/1.6Kg = 6.9G-voimaa. (Tässä kohtaa jää se Vyrin huomautus ilman huomiota (vaikka itsekkin olen kyllä samaa mieltä).) Eli siis tämä tarkoittaa sitä, että kun tekee yli 7G-voiman käännöksen niin joku servoista (tai sitten kaikki) antaa periksi. En mää näillä tiedoilla mitään tee, mutta kun koulukin loppuu niin jotain on saatava perusteellisesti pohtia.

Eikö tuossa sinun "servojen vääntölaskelmasta" pitäisi vielä tuo G-voiman arvo ketoa 2:lla, eli tuolla tavoin arvioimalla saisi ainakin 13,8G. Tämä siksi että jos katsoo servojen speksejä, niin se ilmoitettu vääntömomentti on "dynamic torque" ja "holding torque" arvo on yleensä em. arvoon verrattuna kaksinkertainen. Siksi jos esittämälläsi arviolla (kaikki kopterin paino kohdistuisi tasaisesti kaikkiin kolmeen nuppiservoon) ja lavat olisi jo ehtinyt kääntää ennen koneeseen kohdistuvan kiihtyvyyden maksimivoiman kohtaa pitäisi servojen pystyä pitämään ne paikoillaan kaksinkertaisella vääntömomentilla. En tiedä miten liike sitten tuossa vaiheessa oikaistaan, jos tarvitsee korjata servojen väännöllä.

Kuten itsekin toteat koko kopterin paino ei kuitenkaan kohdistu "ääriliikkeissäkään" kokonaan ja tasaisesti kaikille kolmelle nupin servolle. Varmaan joku niistä on ohjausliikeitä tehdessä enemmän kuormitettuna. En tiedä pystyisikö noista siipiteorian kanto- ja vastusvoimien peruskaavoista laskemalla saamaan jonkunlaista arviota lapakulmien vääntämiseen tarvittavasta voimasta eri siiven (=lapa) kohtauskulmilla. Esim. Teknikkan käsikirjan 8.p:n I-osan s. 228 mukaan sekä kanto ja vastus voimat voi laskea kaavsta F=C*(1/2)*roo*U**2*A, jossa C=kanto- tai vastusvoimakerroin, roo=ilman tiheys, U=ilman nopus, A=siiven pinta-ala. Mitkähän lienee nupin kierrokset kun kopteri leijuu? Siitä voisi laskea jotain keskimääräistä nopeutta siiven kohtaamalle ilmavirralle (tai integroida koko lavan pituudelta). Ja NACA:n siipiprofiilien polaarikäyristä saisi noita vastuskertoimien arvoja eri kohtauskulmilla. Sitten pitäisi tietenkin olettaa esimerkiksi kantovoiman välittyvän lavankiinnittimien akselin kautta kokonaan roottorin akselille ja jätetään se sitten tarkastelusta pois. Ja edelleen oletetaan vain vastusvoiman indusoitu osa (=virtaussuuntaa kohtisuoraa vasten oleva osa) jäävän myös tarkastelusta pois.  Ja lopun vastusvoiman, joka riippuu profiilin muodosta, pinnan sileydestä ja Reynoldsin luvusta ( sekä tietenkin, kuten tuo poisjätetty toinen osa, kohtauskulmasta) oletetaan aiheuttuvan sen nuppiservoihin lapakulman pidosta kohdistuvan voiman. Lopuksi tulisi siten tietää mihin kohtaa lavan poikkileikkausta tuo voima kohdistuu ja millaisella vipuvarrella se lapaa vääntää, jotta saamme sen lavanpitimestä linkkivarrelle kohdistuvan voiman. Tässä vähän stgpepperille lisää pohdittavaa, kun nyt koulukiireiltä hyvin ehtinet ;-) Saa muutikin tietenkin laskeskella servojen vääntöjä!

Minulla tuo akseli 450 sarjan kopterissa (Pigeon 450M1) on alapäästään 2mm ruuvin leikkausvoiman varassa. Jos oletetaan muiden osien kestävän niin tuo 40G:n kiihtyvyyden voima (F= 40* 9,82 m/s**2 * 2 kg = 785,6 N ) on poikkileikkaukseltaan pyöreän akselin varassa, jossa leikkausvoiman maksimi on keskitasolla. Sen aiheuttaman leikkausjännituksen ruuviin voi laskea kaavasta tau=(4/3)*Q/(pii*r**"), jossa Q=leikkausvoima (edellä laskettu 785,6 N) ja r= ruuvin kierteen sisäsäde. Arvioiden hienokierteen sisähalkaisijaksi 1,5 mm saadaan leikkausvoimaksi 59,3 kN/cm**2. En tiedä mikä on tuon ruuvin lujuusluokka ja millaisia leikkausjännityksiä sille sallitaan. Ja toivottavasti ei tullut myöskään pilkkuvirheitä. Ihan hihasta vetäisemällä luulisi tuollaisen halkaisijaltaan 1,5 mm:n teräksen kyllä hyvin kestävän tuon 80 kg:n leikkausvoiman.

[Sammy]

Ajatellaan vaikka jotain tilannetta jossa kopteri on paikoillaan ja nuppi huutaa idlellä 2700 pikkusähkiksellä. Siitä sitten lapakulmat tappiin. Kopteri ampaisee kuin orava kottaraispöntöstä liikenteeseen, mutta jos kiihtyminen kestäisi taas tasan sekunnin ja sen aikana kopteri olisi saavuttanut huippunopeutensa, niin sekunnin päästä 5G kiihtyvyydellä kopterin nopeuden pitäisi olla 176 km/h. Ei se muuten ole. Se voi olla tuossa tilanteessa parhaimmillaankin ehkä noin 70 km/h jolloin kiihtyvyys olisi ollut luokkaa 2G. Eihän tilanne ole noin lineaarinen, se voi hetkellisesti olla vähän enemmän, noin 4G josta se laskee hyvin nopeasti.

Timo

Nää kaikki laskukaaviot on mulle avaruustiedettä, mut onneksi mun rekku lentää paremmin ku mihin mun lahjat riittää.
Tilanne on vähän sama kun ainakin täällä tunnettu sanonta hiekkateillä sattuneissa auto-onnettomuuksissa: Kankkusen mieli ja omat ranteet
Vispilän mieli mutta omat sormet radiolla. . . 
(eikä oikeestaan ees Vispilän mieli, koska mun mielestä se vajaan parinmetrin roottorihalkaisijalla varustettu 'alitehoinen' ihmissilppuri oli aika pelottava nähdä pörisemässä muutaman metrin päässä. Kertoivat muuten kuulleensa sen huomaamattoman lapojen pörinän majalle asti. Matkaa kertyy reilu 700 metriä, josta puolet on metsää...)

Joo mutta piti vaan kertomani tuosta täysillä kierroksilla taivaalle ampumisesta. Tutkattiin Vispilän 'alitehoiselle' räksälle 86km/h ylöspäin nousussa, tosin tämä oli maksiminopeus noin 30-40 metrin korkeuteen asti, eli timon mainitsema 70km/h on mainio.