PL6 lopetti lataamisen

[Kaapeli]

Kävi tässä nyt niin että tais tälle päivää lennätykset jäädä lennättämättä akuutin sähkönpuutteen takia. On tuo PowerLab 6 hieman oikkuillut jo aiemmin. Vajaa vuosi sitten yritin purkaa ajoakkuja sillä huonolla menestyksellä. Ensin meni pari ampeeria virtaa, sitä kun ihmettelin ja käynnistin purkuohjelmaa uusiksi niin purkuvirta jäi kerta kerralta vain pienemmäksi. Lopulta päädyin oikeaoppiseen ratkaisuun ja kolvasin EC5 liitinadapterin jotta saan TX-warmerilla akut tyhjäksi.

Ei siinä mitään, latauksessa tuo on pelannut tähän talveen asti ihan hyvin. Joku reipas 50kWh sen läpi on energiaa akkuihin virrannut. Pari viikkoa sitten alkoi ensimmäiset lopun elkeet. Vedin laturin kylmänä auton perältä ulos ja aloin puskemaan elektronia akun navoista sisään. Homma ei lähtenyt liikkeelle oikein mitenkään, virtaa meni joku sata milliampeeria ja lopulta laturi sammui ikään kuin jännite olisi kyykännyt liian alas. Käytin powereista töpseliä irti seinästä ja lataus läti pelittämään normaalisti. Kerran se jäi kesken samalla kun siirtelin akuja kesken latauksen "Battery removed Overvoltage" viestin seurauksena. En tätä noteerannut sen kummemmin, saattohan siellä joku kontakti vaikka balanserista käydä sen verran irti että se luuli akun irronneen.

Muutaman latauksen ja pari viikkoa myöhemmin tänään yritin latailla akkuja. Lataus lähti ihan normaalisti käyntiin mutta loppui melko pian "Battery removed Undervoltage" viestillä. Koitin käynnistää latausta uudelleen, mutta virtaa jäi seilaamaan +100mA ja -50mA välille. Sähköjen katkaisu ei paljoa auttanut asiaan, virta ei vaan nouse muutamaa sataa milliampeeria isommaksi.

Otin ruuvit kotelosta auki ja pyörittelin sitä käsissä sen mitä isommin purkamatta pystyy. Muuta silminnähtävää selvää vikaa en äkkiseltään löytänyt kuin pari siilistä irronnutta fettiä. Tämähän voisi selittää toimimattomuuden jo täysin. Jos sieltä on fetti jäänyt huonolle kontaktille niin voihan se kuumentua melko kuumaksi. Vois hyvin olla nyt semmosessa tilassa että lähtee toimiaan nilkuttaen joten kuten mutta heti kun virtaa menee vähänkin enemmän niin lämpöhalvaus estää virran nousun.

On minulla tässä jo reilun vuoden verran ollut suunnitelmissa että siirryn nintendokerholaiseksi. Nyt olis hyvä tekosyy "aikaistaa" siirtymää. Mutta olisihan se mukava saada tuosta vielä toimiva laturi aikaan, jos ei muuten niin siltä varalta että nintendo päästää savut ulos. Onko ideoita tai suosituksia mitä tälle kannattaisi tehdä? Näyttää ettei siili ole muuten kuin liimalla tai piitahnalla feteissä kiinni. Saattaahan se irti lähtä vaikka tiukassa voi ollakin. Fettejä varmaan löytyy kaupasta uusia, jos ei sitten ole muuta särkynyt mukana.

[Kaapeli]

Tein alustavaa ruumiinavausta laturille. Irrotin koko pohjan peittävän jäähdytyssiilen jotta pääsisin fetteihin käsiksi. Kivasti oli sekin kasattu, yksi feteistä oli ruuvattu siileen kiinni ja jotta pääsi ruuvin pyörittelemään auki niin piti näyttö irroittaa. Näyttö on tietenkin rinnakkaismallinen, ja juotettuna piirilevylle kiinteästi piikkiriman päälle. Päädyin sitte raakasti taivuttamaan näyttöä niin paljon että sain sen ruuvin irti. Alkaa olemaan siinä kinttaalla että saako tästä kasattua enää toimivaa vaikka rikkinäiset osat löytyisivätkin.

Mutta mutta. Veikkaisin että balanseriliitännä vieressä olevaa kuusi fettiä on tarkoitettu balansointia varten. Yksi niistä oli lähes kokonaan ilman piitahnaa. Balanseri on kuitenkin toiminut, niin veikkaan ettei tuo rikki ole (vielä).

Toisessa laidassa oli sitten ne fetit mitkä oli käpristyny irti siilestä. Piirilevyn vetoja seuraamalla näyttää että nämä on suoraan kytketty powereihin, eli lienevät hakkurin fettejä. Ei ne nyt näyttäny suoraan palaneelta, vaikka on ne silti voinut kuumentua liikaa. Jotain möhmää niissä on että olisko ne käyneet niin kuumana että on piirilevyn päältä lakka tarttunut tai jotain. Kääntelin niitä ylös sieltä ja näky löytyvän merkintä 9630 kaikista, sen mitä sai selvää. Tuolla löytys 200V P-kanava mosfettejä joilla on virran kestoa 6.5A, eli ei ihan täsmää.. Parista fetistä kun katsoo tarkasti niin näyttää siltä niinkuin edessä olisi vielä yksi ysi, eli 99630, mutta tuolla ei löydy yhdenkään fetin datasheettejä. Eli ei nyt ihan heti saanu selville mitä nuo fetit tuossa on.

[Kaapeli]

Kysyin Revolta suoraan että mitähän nuo fetit tuohon mahtais olla ja tulihan sieltä vastaus

Good Day,

The part number for the FET's are:

AP9963GP-HF-3TB

Discharge FET:

2N6040G

Ihan oikein minä ne numerot siitä fetin päältä luin, olis vaan pitäny arvata sopivia kirjaimia vielä alkuun niin olis löytyny datasheetit. Mutta nyt ei muuta kuin tilaamaan. Paitsi ettei nuita AP9963GP fettejä näköjään tunnu löytyvän oikein mistään.. No, pitänee tutkia jos löytys joku vastaava niin laittaa vaikka jotain muuta jos ei ihan samaa löydy.

[Kaapeli]

Ei tämä nyt ole edenny tämä projekti, mutta löysin minä kaupan mikä myy tuota fettiä:

http://store.comet.bg/en/Catalogue/Product/18346/#e30%3D

Tuommosesta Comet Electronicsista ole kuullukaan ikinä. Bulgariassa näkys putiikkiaan pitävän. Eipä tuo niin hirveän iso riski olis jos tuolta sen 10kpl fettejä tilais. Kaipa se on tuolta tilattava jos ei muualta löydy. Mitään vastaavaa fettiä en samoille spekseille ole löytäny, eikä sitte voi mennä sanomaan miten paljon ne speksit saa poiketa ilman että alkaa haittaamaan toimintaa.

[Kaapeli]

Jees, Comet Eletronicsilta tuli trankut ihan kiltisti perille. On ne tuolla hyllyssä odottanu jo hyvän tovin että sais motivaatiota tällekin projektille. Nyt sitä motivaatiota sitten tuli kun ylläri pylläri nintendosta meni balanseri rikki. Tarviis saada tehokas laturi jostain Nojoo, rupesin kattomaan tuota tarkemmin ja näyttää tuo pirulainen olevan kasattu vähä sillai että ensin on vedetty aaltojuotoskoneen läpi, sitte siili ruuvattu kiinni, näyttö ja muuta kamaa sitte viimeseksi siihen päälle vielä. Siilihän mulla on nyt puoliväkivalloin otettu irti. Fettejä ei kaikkia saa irti millään ellei nyt ainakin ota tuota isoa kelaa irti niiden edestä. En nyt tiedä tarviisko tähän kaikkia fettejä vaihtaa, mutta vaihdetaan nyt mahdollisimman paljon kun ei nuista näe mikä on rikki ja mikä ehjä. Melkein kaikki on ottanu piirilevyltä lakkaa itseensä, eli kuumana ne on käyny.

Toisaalta kyrsii kun ei ollukaan niin helppo homma mitä ajattelin ensin. Mutta kokeillaan töissä jos siellä olis paremmat vehkeet ja sais feteistä jalat irti. Se hyvä puoli tuossa näkyy olevan että fettien jalat on käännetty piirilevyä vasten ja siellä on oikei pitkästi juotospintaa. Kyllä sieltä virta pitäs mennä läpi vaikkei ihan täydellinen juotos joka kohtaan tuliskaan. Toisaalta tuota voi olla aika hankala saada irti hyvilläkin vehkeillä. Varovaisen optimistisia tässä nyt kuitenkin ollaan että vielä toimivaa tulis. Balansointitrankut on selvästi tehty pienempiä virtoja varten ja ne luulis lähtevän aika kivutta.

[Kaapeli]

Kolme fettiä irrottelin reunalta. Ensin ei meinanu lähtä millään tina pehmenemään, mutta sitte kun rapsi fetin jalat poikki niin ettei lämpö karkaa ja haihdu fetin päältä pois, niin sehän lähti sujumaan. Piirilevyn reijät oli vaan tosi tuskaset saada auki. Ei tuo lyijytön tina tahdo imeytyä edes tinaimusukkaan. Tai imeytyy sitä, mutta vain vähän kerrallaan sinne sukan sisään. Sitten keksin että notksitetaan se lyijytön tina laittamalla tavallista lyijyllsitä tinaa sekaan. Sehän autto ja homma helpottui huomattavasti. Uudet fetit juottui sitten aika helposti lyijyllisellä tinalla. One se vaan niin paljon parempaa tavaraa kuin lyijytön

Työkaveri kävi siinä vieressä sitte kattomassa ja käski jo kokeilla että joko se toimii. Ite oin siinä ensin että vaihdetaan nämä loputkin nyt ensin, mutta kokeilin kuitenkin. Löysin jostain lyijyhyytelöakun ja sitä latailin. Kyllähän sinne virtaa meni, niin buck kuin boost tilassa. Sitte iski laiskuus Ne olis ne kolme seuraavaa ollu paljon vaikeempia vaihtaa, niin päädyinkin vain lyömään kuoret takaisin kiinni. Kokeillaan että josko tuolla nyt jo akut latautuis. Purku ei varmasti toimi vieläkään kun en purkutrankkuja vaihtanu ollenkaan, mutta eipä se sille niin väliksi ole.  Siihen on muut vehkeet olemassa. Illaksi paketti kotiin ja kokeillaan kestääkö virtaa.

[Kaapeli]

Ensimmäinen testilataus tehty. Laitoin heti kerralla kaikki neljä 6S akkua rinnan ja hiljalleen kasvatin latausvirran sinne 40A lukemaan. Kerran se lopetti lataamisen, suurinpiirtein sillä kohdin kun se siirtyy buck tilasta boost tilaan. Teki muuten tuota pariin kertaan sillonkin kun se alun perinkin rupes oireilemaan. Sano virheeksi undercurrent. Mutta uudelleen kun laitoin lataukseen niin siitähän se sitten jatkoi ja akut tuli täyteen.

Ihan täyttä luottoa ei vielä tähän tämän perusteella tullut, katotaan että kestääkö tuo nyt sitten käyttöä oikeasti. Mutta näyttää lupaavasti siltä että kyllä tällä pärjää sen aikaan kun nintendo odottaa tulemistaan..

[TeroS]

Miks käytät tulojännitettä jossa kiusaat laturia buck'n'buustilla?

[Kaapeli]

Vaihtoehtoina on joko 1kpl serveripowereita tai 2kpl serveripowereita. Sen lisäksi laturissa on 40A maksimivirta ja 30V jännite sisääntulolle. Eli edes kahdella serveripowerilla ei saa täyttä tehoa 6S pakkaan. Ei se tunnu silti ongelma olevan isommin. 20A virralla se tekee humppaa jonkin aikaa, 40A virralla ei tunnu tekevän ollenkaan. Tai en tiedä tekeekö, ei se näy käytössä mitenkään että se sitä tekis. Virta on tasaseen sen 40A koko ajan. 20A virralla kuulee serveripowereistaki että humppaa kyllä, genun perässä jos on niin kuulee genustakin että humppa soi.

En sitte tiedä olisko tällä jotain tekemistä sen kanssa että leipo fetit tästä.. Kyllähän se on aina vähä semmonen vähemmän hallittu tilanvaihdos laturille.

[TeroS]

Ai se oli 30V maks, ok,  toi o mun mielestä jo melkosen rajottava tekijä. Tosin ehkä hankkiessa ei ollu mielessä 6S akut. Ite kävin saman leirin läpi...

[Kaapeli]

Joo, no tämähän tuli mulle vähä niinku synergyn kylkiäisenä. Samassa paketissa pari akkuja, laturi, powerit ja kopteri Piti ottaa kun oli semmonen paketti millä pääsi heti lentämään. Mietin minä pitkään että myyn tuon pois ja laitan nintendon tilalle. En sitte kerenny myymään ennen kun se hajos. No nyt on nintendo ja tuo saa kelvata varalaturina. Kolmen powerin salkku riittää hyvin mulle näillä akuilla mitä on.

[Kaapeli]

Raportoidaanpa nyt tänne tämä anomala minkä koin eilen. Eli lähdin iltapäivästä lennättämään, aku täyteen 40A virralla ja kamat autoon. Ekan akun lensin ja virittelin genun ja laturit tulille ja siinä laitoin toista akkua kopteriin kiinni, katoin vielä lähtiessäni että lataahan se nyt sitä akkua. No ei ladannu. Virta oli jotain 50mA ja laski, putos sinne nollaan ja sen allekin ja heilu vähän molemmin puolin. Eli samat oireet alko taas kuin aiemminkin. Jotaki siinä pyörittelin akkuja ja latureita käsissäni ja sitten kuuli kun genu veti kierrokset tappiin ja samalla powerlab ilmoitti että input jännite liian matala Vedin sitte sähöt laturista kokonaan irti ja uudelleen kiinni, uus lataus päälle. Nyt se lähti lataamaan ihan normaalisti ja toimi mukisematta lopun lennätysssessiota.

Mietiskelin tuossa tuota ilmiötä, viimeksi ennen kuin lopetti lataamisen kokonaan niin teki ihan samaa. Sillon se vaan oli seinäsähkössä kiinni niin ei huomannu tuota virtapiikkiä minkä se vetäs. Meni sillonkin vaan näyttö pimeäksi ja ennen sammumistaan piipitteli just niinkuin olis vetäny sähköt pois kesken latauksen. Eli eli, oliskohan tässä sittenkin jotain muuta taustalla joka sitten johti lopulta fettien palamiseen, eikä niin että fettien palaminen oli se miksi hönkä loppui alun perin? No, pitää seurata tilannetta.

[Kaapeli]

Eli nyt ollaan takaisin lähtöpisteessä.. Yritin tänään ladata akkuja ja eihän siitä mitään tullut. Muutamaan kertaan käynnistelin ja parhaimmillaan nousi kuuteen ampeeriin virta ennen kuin lähti virta laskemaan. Sieltä kuulu aina välillä vähä niinkuin joku napsaus ja powereista kuuli että ihan hetken se veti sieltä virtaa sen verran paljon että tuulettimet olis lähteny kovemmin pyörimään, ja välittömästi tämän jälkeen virta lähti tippumaan. Tiedä sitte mikä tuossa on homman nimi.. Otin kuoret auki tuosta mutta ainakaan tuonne siilin väliin tiiraamalla en nähny että siellä mitään erikoista olis näkyvissä. En tiedä sitte pitäskö tuota kokeilla skoopata, jos tuosta jotain sais irti.

Jää nyt mietinnän alle millä tästä eteenpäin. Toisaalta, oireet on aikalailla samat kuin viimeksi, niin voishan sitä kokeilla jos se korjaantuis vielä samoilla toimenpiteilläkin.. Toisaalta vois katella lisää niitä huonon näköisiä trankkuja että olisko sieltä nyt joku toinen kuitenkin tupsahtanu tai jotain. Ei voi tietää.

[ija]

Ihan villinä kysymyksenä: eikai siellä ole syötön lähellä kypsähtänyt varistori tai useampi? Kaikki konkat varmaan katsoit jo?

Ilkka

[Kaapeli]

Silmämääräisesti katseltuna siellä ei näkyny palaneita komponentteja. Alun perin ei edes nuo fetit ollu pahan näköisiä, vähän oli lakkaa sulanu piirilevyltä niiden kohdilta ja siilistä olivat irti niin siitä päättelin että ne on pilalla. En tiedä oliko siellä varistoreita ollenkaan. Konkat ei nyt päällepäin näyttäny mitenkään poikkeavilta, mutta mitattuhan niitä ei ole.

[Kaapeli]

Perhan ei taho tulla työnteosta nyt mitään kun keksin että miten se tämmönen kahteen suuntaan toimiva buck-boost hakkuri toimii. Eli siinä on keskellä kela, molemmin puolin sitte 3kpl fettejä semmosessa T muodostelmassa. Eli inputin puolella ensin sarjassa yks fetti, sitte maihin yks fetti, ja sitten taas sarjassa yks fetti. Vastaava T muodostelma sitte toisella puolen. Varmaan hirveen selkeä hahmottaa tämmösen selityksen perusteella Mutta kuitenkin, tuohan toimii siten että kelaa pitkin juoksutetaan aina virtaa jompaan kumpaan suuntaan. Alemmasta jännitteen puolella on aina suurempi virta ja kelan läpi menee myös aina suurin virta. Niillä kolmella fetillä päätetään että kytketäänkö kela päästään aina joko virtalähteeseen/akkuun tai maahan.

Jos hakkuri on buck tilassa, niin inputin puolelta virtaa juoksutetaan vuoron perään jännitelähteestä ja välillä kela imee sitä maasta, jännitelähteen ja maan väliä vaihdetaan sopivalla taajuudella niin että haluttu virta menee läpi. Powerin virralla kerätään kelan magneettikenttään eneriaa ja sitten sitä puretaan imemällä virtaa maasta. Boost tilassa taas akun puolella virtaa juoksutetaan vuoron perään maahan kelasta maahan ja kelasta akkuun. Silloin kun se menee kelan läpi maahan niin kerätään taas magneettikenttään energiaa ja kun käännetään se kulkemaan kelasta akkuun niin saadaan jännite ylös.

Jepjep, nyt kun ymmärretään toimintaperiaate ja oletetaan että siellä on nyt paskana olevia fettejä seassa, voidaan havaita että esimerkiksi oikkarissa oleva fetti voi saada aikaan sen että joko virtaa ei mene mihinkään läpi tai sitten virtaa menee väärään paikkaan väärällä hetkellä ja tulee oikkari. Pahimmoilleen powerin jännite menee suoraan läpi akulle, mutta tuo on aika epätodennäköinen tilanne. Siinä kun on 4kpl fettejä sarjassa ja mikä tahansa niistä pystyy estämään powerin jännitteen pääsyn akulle. Jos niistä on vain yksi oikkarissa niin aika helposti se polttaa sieltä jonkun toisenkin.

Nyt kun tämän tajuaa miten tämä toimii niin tuotahan voi yrittää mittaillakin. Oli aika selkeästi 3kpl fettejä molemmin puolin kelaa, niin eiköhän se mene just niinkuin kuvittelenkin sen toimivan Katotaanpa jos sieltä syyllinen löytyis vielä. Jos ei löydy niin kaikki fetit vaihtoon. Vielä olis sen verran fettejä tallessa että voi varalta vetää kaikki uusiksi.

[privy]

Onko näillä fettien hajoamisella ja laturien särkymisellä ylipäätään mitään yhteistä tekijää noin yleistäen?
Tai jos vehkeet kestää, niin onko jokin yhteinen olosuhde tms..
Sitä vaan ettei virran saantipuolella olisi puutteita. Laturi varmaan tykkäisi että oskillaattori kuva tuloliittimissä olisi kuin kireää siimaa katselisi.

Serveripowerit varmaan antanevat moitteetonta tuotosta, mutta mikä lopputulos on usammalla sellaisella sarjaan linkitettynä ja tappiinsa kuormattuina? Onko erilaiset värähtelyt pois suljettu vaihtoehto?

Mörssäri kondensaattori tuloihin..?

Pukkako nyky generaattori siniaaltoa vai kanttiaaloa?

[Kaapeli]

No minun tapauksessa ensimmäisen kerran kun otin auki niin siellä oli muutama fetti selvästi irti siilestä, mikä kielisi siitä että ne on käytön myötä loppua kohden saanu liikaa lämpöä ja kärventynyt lopulta kuoliaaksi. Laiskuuttani vaihdoin vain toiselta puolen kelaa kaikki fetit mikä saattaa olla syytä että ongelma uusi itsekseen.

Mullahan on tässä nippu konkkia inputissa, näillä oli tarkotus hillitä buck-boost humppailmiötä. Mutta ei tainnu siihen olla vaikutusta. Nyt kun olen miettinyt tuota hakkurin toimintaa niin en näe mitään syytä sille miksei sitä hakkuria voisi ohjata niin että se menisi sujuvast tuon buck->boost vaihdoksen ohi. Siinä on vaan paskaa softaa hakkurin ohjauksessa joka nyt alkaa jostain syystä häröilemään tuon vaihdoksen kohdalla. En tähän keksi muuta ratkaisua kuin että ite pitäs tehdä tämäkin hakkuri ja skoopin kanssa tutkia sitä kuorman alla että mitä siinä tapahtuu ja miettiä millä se korjataan. Mutta kun on kaupasta ostettu laturi niin ei pysty!

Serveripowereita veikkaan luotettavaksi vehkeiksi, ellei nyt sitte ihan tappiin asti oteta virtoja. Näin niinku keskimäärin laturit antaa vielä niin sievästi muuttuvaa kuormaa että siinä on genunkin helppo pysyä mukana. Kiportin IG sarjalaiset pitäs käsittääkseni tehdä ihan hyvää siniaaltoa, mutta en sitte tiedä miten hyvin ne pysyy mukana ihan hirveen nopeissa virtapiikeissä. Ainakin tuossa kun tuo alkoi nikottelemaan niin kyllähän tuo low voltage alarmia pukkas ihan laturin päässä jo. Jos pitää paikkansa että kahden serverin sarjaankytkennästä jännite on käyny alle 10V niin on siinä jo genun lähtökin kyykännyt.

[privy]

Näissä ei vissiin puolijohteita asenneta samoin kuin hifi vahvistimessa, eli ruuvilla pofiiliin tai puristeta kahden profiilin väliin kuten vaikka Regassa.
Yritetäänkö tuolla buck n boost systeemillä kohottaa jännitettä?
Harmittavia juttuja.

[Kaapeli]

No ainakin tässä PowerLabissa fetit on käännetty piirilevyä vasten ja sitte siili on ruuvattu molemmin puolin fettiä piirilevyyn kiinni. Eli fetit jää piirilevyn ja siilin väliin puristuksiin. Ei näköjään silti estäny fetin jäähdytysripaa ajan myötä käpristymästä siilistä irti. Ainut mikä tuon olis voinu estää olis ollu että jokainen fetti olisi ruuvattu omalla ruuvillaan fetin jäähdytysrivasta siileen kiinni. Tuo on sinällänsä vähä hankala konstruktio kun fettien jäähyt pitää kuitenkin eristää siilestä, kun ne on kaikki omassa potentiaalissaan. Eli tuotantokustannusten säätämisen takia on päädytty halvempaan ratkaisuun missä ne puristetaan piirilevyn ja siilen väliin.

Buck-boost tyyppisellä hakkurilla pystytään sekä nostamaan että laskemaan jännitettä. Tämä on lipolatureissa vähä niinkuin pakollinen vaatimus koska yleensä sisääntuleva jännite on pienempi kuin  maksimilatausjännite ja ulostuleva jännite voi vaihdella valtavasti sen mukaan minkälainen akku on kytkettynä.

Tuosta kuuden fetin kytkennästä vielä. Tässä toissailtana nukkumaan mennessä hoksasin että eihän siihen kahteen suuntaan toimivaan buck-boost hakkuriin tarvikaan kuin 4kpl fettejä. Olin sen alkuperäisen kytkentäkuvan piirtäny väärin fläppitaululle ja "korjasin" sen lisäämällä sinne fettejä puuttuviin kohtiin. Nyt sitten kun yöllä simuloin kytkentää päässäni niin hoksasin että ei siellä olekaan tarpeellisia fettejä kuin ne neljä kappaletta. Niillä kytketään kelan toinen pää aina joko maahan tai toisen pään jännitteeseen halutulla pulssisuhteella niin että virta kelan läpi pysyy tasaisena. Eli mysteeri on vieläkin että mitä ne kaks ylimääristä fettiä tekee siinä kytkennässä.

En ole vieläkään ehtiny mittaamaan laturia että löytyiskö sieltä ne rikkinäiset fetit sillä konstilla, tai että saisko sieltä selvitettyä kytkentää kohtuu helpolla. Paha juttu sinällänsä kun Kärkkäinen aiko toimittaa jo mahdollisesti viikon sisällä uutta nintendoa sisäänajoon, taitaa hanskat taas tippua tämän projektin osalta jos mulla onkin ihan oikeasti toimiva laturi käsissä joka on muutenkin featureitten osalta reilusti parempi. No ei siinä, voihan se olla että tällekin laturille tulee vielä käyttöä, niin olishan tää hyvä saada korjattua

[Kaapeli]

Nyt kun olen miettinyt tuota hakkurin toimintaa niin en näe mitään syytä sille miksei sitä hakkuria voisi ohjata niin että se menisi sujuvast tuon buck->boost vaihdoksen ohi. Siinä on vaan paskaa softaa hakkurin ohjauksessa joka nyt alkaa jostain syystä häröilemään tuon vaihdoksen kohdalla.

Tuota oon nyt miettiny lisää ja tulin siihen tulokseen että siinä buck ja boost tilojen vaihtokohdassa hetki jolloin virta pitäisi vain yksinkertaisesti mennä kelan läpi "omalla painollaan" ilman että hakkuri olisi mitenkään erityisesti sen kummemmin buck kuin boost tilassakaan. Eli halutulla lähtövirralla jännitehäviö kelan yli on sen verran että lähtöjännite sattuu olemaan juuri häviöiden verran powerin tulojännitteen alapuolella. Tai ainakin niin lähellä että hakkurin pulssisuhde pitäisi olla hyvin hyvin pieni.

Tämä selittää senkin että joskus tutkin tuota ongelmatilannetta ja ongelma korjaantui yksinkertaisesti sillä että pisti 3A lisää latausvirtaa. Tällä se yksinkertaisesti tarvi sen verran enempi jännitettä lähtöön että se meni tuon ongelmakohdan ohi. Eli tuota voi käsin yrittää kiertää sillä että pitää latausvirtaa ensin pienempänä tai ainakin laskee sitä ensimmäisten buck-boost humppaoireiden kohdalla vähän alaspäin. Sitten odottelee että jännite nousee taas humppakynnykselle, jolloin virta voidaan nostaa takaisin haluttuun arvoon ja humppausongelma ollaan vältetty kuin itsestään.

Ja näin kun on tämäkin ilmiö selitetty perinpohjaisesti niin voin nyt todeta sen syyn miksi 40A virralla tätä ongelmaa ei koskaan ilmene minun setupissa PL6:lla. Johtuu yksinkertaisesti siitä että häviöt hakkurin yli on niin isoja ettei 25V inputtijännitteellä 6S akkujen kanssa koskaan tarvi olla buck tilassa, vaan se menee heti boostiin. Ei vaihdosta buck-boost tilojen välillä, ei humppaongelmaa! Kätevää. Ja tämä selittää myös sen ilmiön että miksi virta nousee hyvni epätasaisesti maksimiin. Ensin ei ole mitään ongelmaa niin pitkään kun ollaan pelkästään buck tilassa, ja virta kasvaa tasaisesti. Sitten kun pitäisi siirtyä boost tilaan niin siellä onkin aivan liian iso pulssisuhde hakkurilla ja se kiskaisee hirveet virrat powerilta ja vetää latausvirran heti tappiin.

Olipas mielenkiintoista. Taas oppi paljon hakkureista Ja kyllä, powerlabissa on vähä paska hakkurinohjauslogiikka. Nuo 100% pulssisuhteet on vissiin vähä ongelmallisia kun niitä ei vissiin oikein tueta oikein hyvin hakkureissa. Jotain hakkuripiirin datasheettiä kattelin tässä männäpäivänä ja siellä oli mainittu pulssisuhteeksi 2% - 98%. Jos miettii että millanen ero lähtövirrassa on 98% buck -> 2% boost tilojen välillä niin varmasti on melkonen hyppäys lähtöjännitteessä. Ei mikään ihme että se muutos on hankala.

Kyllä, ite pitäs tehdä hakkurit niin tuokin ongelma vältyttäisiin. Näin on!

[Kaapeli]

No jatketaan vielä aihetta sen verran että kerrotaan se ratkaisu millä tämän ongelman voisi välttää laturin softalla. Eli jos ongelmana on todellakin se että hakkureilla on aina joku minimi ja maksimi pulssisuhde millä ne toimii, niin tuo buck->boost siirtymä ei vaan voi olla sujuva ei niin sitten mitenkään. Eli ratkaistaan tämä sillä että ei yritetäkään tehdä tuosta siirtymästä sujuvaa, vaan hallittu.

Homma toimii siten että ensimmäisen kerran kun tullaan tuohon buck-boost rajalle ja seurauksena onkin se että boost tilassa virtaa menee X ampeeria liian paljon akulle, niin sen jälkeen pidetään hakkuria buck tilassa niin pitkään että lähtövirta laskee tuon X ampeeria tavoitearvon alapuolelle. Tämän jälkeen siirtymä boost tilaan ei johda virtarajan ylitykseen eikä humppaamista tarvi tehdä. Mitään etukäteen asetettuja virtarajoja tuossa ei varmaan voi käyttää kun ne vaihtelee laturiyksilöittäin ja ympäristön olosuhteiden mukaan. Mutta tuo on varsin triviaali asia mitata softalla latauksen aikana. Tarvitaan vain hieman logiikkaa että se kierretään nätisti. Toisin sanoen, tuohon siirrokseen lisätään hystereesistä sen verran että turhat vaihdokset vältetään. Tämä hystereesiskynnys pitää vain mitata oikein.

Sinällänsä tuonhan ei pitäisi olla vaarallinen ilmiö. Ei siitä muuta epämukavaa seuraa kuin se että virta heiluu aika paljon tuossa humppamoodissa. Pikkugenulla ja/tai huonolla powereilla ongelmia voi toki tulla jos pakka ei pysy kuorman heilumisen mukana. Mutta eipä siinä muuta ikävää pitäisi olla. Ainakaan IG2600:n kanssa ei paljon huomaa edes käyntiäänestä että se siellä humppaa.

[SJo1]

Oletko piirtänyt PL6 skeman auki, kiinnostaisi dc input tason nosto 32V > 48V
Etu konkka taitaa olla 36V.
Itsellä tosin PL8 ja 2kw 27V virtalähde (1K7 vastuksilla)
Taitaa olla helpompi ostaa PL8X2. Nintendo kun ei houkuta.