SIL:n yleiset lennokkiturvallisuusohjeet

[nurmipora]

Posti toi jokin aika sitten Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund ry (SIL):n yleiset lennokkiturvallisuusohje et, joihin ehdin vasta nyt tutustu (jotain hyötyä saikusta). Ohjeet käsittelevät myös helikoptereita, minkä kohdan laitan tähän lainauksena. Koko dokkari on myös mukana liitteenä PDF:ksi muunnettuna, muuten alkuperäisenä.

http://www.ilmailuliitto.fi/easydata/customers/ilmailuliitto/files/lennokit/Turvallisuusohjeet_original.rtf

Melko pöyristyttävän osaamatonta tekstiä paikka paikoin, olisiko tässä porukassa ketään joka tuonne norsunluutorniin voisi viedä järjen valoa? Ohjeet olisivat sinänsä ok, mutta tämä puuhastelma on osaamatonta kukkahattu jeesustelua.

Esim. tämän ohjeen mukaan mulla olisi lentokelpoinen kopteri vain koaksiaali Lama, jos laitan siihen jotain pyöristyksiä lavan kärkiin. Muissa tuppaa mm. olemaan lavoissa hiilikuidun sisällä metallivahvistus, kärjetkin melkoisen terävät.

Tuubaa, sanon minä. Mitä mieltä muut?

7.  HELIKOPTERIT 


Helikopterin rakenteessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakenteiden turvallisuuteen ja värinättömyyteen. Käytä vain virheettömiä roottorin lapoja, älä yritä korjata rikkoutunutta lapaa, vaan vaihda uuteen hyvin tasapainotettuun lapapariin.

Moottoria ei saa käynnistää ilman roottorin lapoja. Samaten koekäyttäminen pitämällä jalaksista kiinni on erittäin vaarallista. PYÖRIVÄSSÄ ROOTTORISSA ON TODELLA PALJON VOIMAA.

7.1.  Älä lennätä, tai edes leijuta helikopteria, jos:

a) Varikolla tai sen välittömässä läheisyydessä.

b) Kohti varikkoa tai yleisöä, tai ihmisten yläpuolella

c) Metalli- tai metallivahvisteisilla lavoilla.

d) Lavoilla, joissa on terävä etureuna tai kärjet.

e) Viallisilla tai epätasapainoisilla lavoilla. Tarkasta uusien lapojen tasapainotus aina ennen helikopteriin asentamista. Varmista, että puulapojen tyvet on vahvistettu valmistajan ohjeiden mukaisesti esim. kovapuulla tai lasikuidulla.

f) Ellei radiolaitteiston suojaus iskuja ja tärinää vastaan ole riittävä.

g) Ennen kuin rakennetun helikopterin rakenne, radion toiminta ja osien kiinnitys on varmistettu erityisen huolellisesti.

7.2.  TARKASTUKSET ENNEN PÄIVÄN ENSIMMÄISTÄ LENTOA

a) Pallolinkkien välykset ja työntötankojen kunto.

b) Pää- ja pyrstölapojen kunto, varmista ettei niissä ole halkeamia tms.

c) Kaikkien ruuvien ja pulttien kireys.

d) Voimansiirron rattaiden kunto ja välykset.

e) Servojen ja servojohtojen kunto, sekä puhtaus öljystä yms. liasta.

f) Polttoainetankin kiinnitys ja –letkujen sekä suodattimien kunto.

g) Vastaanottimen antennin kunto ja kiinnitys.





7.3  HELIKOPTERIN LENNÄTTÄMINEN
Katso kohdat 5 ja 5.1, rc- lennokkien käynnistys ja lennättäminen.

7.4  Lisäksi TARKASTUKSET ENNEN JOKAISTA LENTOA

a) Mikäli edellisellä lennolla on tullut vaurioita, tai laskeutuminen on ollut kova, tee samat tarkastukset, kuin ennen päivän ensimmäistä lentoa

b) Ohjaimien toiminta, liikeradat ääriasennoissa, ylimääräiset äänet servoista tms.

c) Lähettimien kytkinten asennot

d) Vastaanottimen antennin reititys ja kiinnitys, antenni ei saa päästä missään tilanteessa kosketuksiin pyörivien tai kuumien osien kanssa.

e) Tarkasta uudelleen ohjainten toiminta moottorin käydessä, juuri nousun kynnyksellä

f) Katso samalla, ettei helikopterissa esiinny värinöitä. Korjaa ennen lentoa!

g) Päälapojen ”pyörimisura”. Helikopterin ollessa leijunnassa päälapojen tulee pyöriä samalla tasolla, ”uralla”.

7.5  LAPOJEN TURVALLISUUS

Lapojen rikkoutumisen viisi yleisintä syytä ovat a) huomaamattomat osumista syntyneet vauriot, b) väärin tehdyt korjaukset, c) väärä asennus, d) kuluminen ja ikääntyminen ja e) suunnittelu ja valmistus viat

a) Lavan osuminen maahan tai pyrstöputkeen vioittaa lapaa lähes aina. Hiekkakentällä toimiessa pyrstölapa saattaa myös heittää kiven päälapaan. Halkeama voi olla piilossa lavan pinnoitteen alla tai ilmetä vasta lapaa taivutettaessa. Mikäli vähänkin epäilet vauriota tarkista lavat huolellisesti, irrottamalla mahdollinen pinnoite.

b) Vain pieniä jättöreunan ja kärjen koloja voi korjata ja silloinkin tulee olla erityisen huolellinen, sekä tasapainottaa lapapari uudelleen. Älä yritä korjata puulapojen kovapuuosia tai kuitulapojen etureunaa tai mahdollista keskisalkoa.

c) Väärällä liimalla tehty lavan kärkipainon asennus tai tyvivahvikkeen väärä kiinnitys, ovat yleisiä lapojen hajoamisen syitä. Myös lapojen tasapainotus tulee varmistaa.

d) Puulapojen ikääntyessä liima saumat väsyvät.

e) Yleisimmät valmistusvirheet ovat epätasapaino, kuitulapojen puoliskojen saumauksen epäonnistuminen ja puulavoissa lavankiinnitysreiän poraaminen säleiden liimasauman kohdalle.

7.6  KÄYNNISTÄMINEN

a) Varaa itsellesi vapaa radiokanava kentän toimintaohjeiden mukaan.

b)Varmista kaikkien kytkimien oikea asento, erityisesti kaasuvipu ja Idle-Up –kytkin.

c) Varmista radion toimivuus etäisyystestillä.

d) Ennen käynnistämistä ota pääroottorin lapakeskiöstä tukeva ote.

e) Käynnistettäessä ja säätäessäsi helikopteria pidä tukevasti kiinni pääroottorin navasta, ettei roottori pääse ryntäämään missään tilanteessa. Otteen voi irrottaa vasta lentoonlähtöpaikalla, kun sen on varmistettu olevan turvallista.

7.7  SUURIKOKOISET RC-HELIKOPTERIT

a) Mahdollisen fail-safe -järjestelmän on vedettävä häiriötilanteissa moottori vähintään tyhjäkäynnille, eikä missään tapauksessa jätettävä sitä ns. "hold" -tilaan. Muista ettei fail-safe -järjestelmäkään toimi jos virransyöttö keskeytyy. Harkitse kaasun sulkevan jousen asentamista näitä tilanteita varten.

b) Kiinnitä erityistä huomiota värinän vaikutuksiin rakenteille ja radioasennukselle. Kaikki linkistöt tulee tarkastaa säännöllisesti ja kaikki vialliset tai epäilyttävät vaihdettava uusiin.

[geeni]

1. "VIRALLISTEN" OHJETEKSTIEN TUOTTAMINEN

1.1. Asiasisältö
a) Varmista ohjeiden ja yksityiskohtien oikeellisuus
b) Selvitä, mikä on olennaisinta
c) Järjestä asiat loogisiin kokonaisuuksiin
d) Älä toista samoja asioita moneen kertaan

1.2. Oikeinkirjoitus
a) Nakita hommaan joku, joka osaa kirjoittaa
b) Oikolue silti lopputulos ennen julkaisua
c) Jospa joku toinenkin vielä oikolukisi

1.3. Valmistaudu vastaanottamaan painavaa kritiikkiä...

[kaardian]

Olihan tuossa aika paljon asiaakin. Turvallisuus on niitä asioita mitä harvoin liikaa tulee korostettua.
Pääpaino taisi olla noissa kohdissa että pidetään ne lavat ehjinä ja tarkistellaan ruuvvit ja linkit välillä. Niin ja rikkoutuneilla lavoilla ei edes yritetä lennättää.
Starttaamisesta oli mielestäni hyvin sanottu että pidetään tukevasti kiinni nupista, liittyy tietysti polttis kopteriin pelkästään. Samoin kuin tuo että ei tule niitä hot-startteja. Tarkistellaan kytkinten asennot ennen kuin edes otetaan startteria käteen.

Yleistä lennättämisestä oli tuo ettei varikkoalueen päällä tai kohti ole suotavaa ajaa. Suomeksi tarkoittaa että saa leijuttaa mihin suuntaan haluaa ja pirottaa, mutta jos ajelee taivaalla niin kohti varikkoa ei saa ajaa. Samat säännöt pätevät kiinteäsiipisillä taivaalla olemiseen. Ei varikon yliajoja eikä suoraan varikkoa kohti ajamista.

Fail-safesta sen verran että siitä pointista olin hyvin tyytyväinen. Kyllä se olisi hyvä ohjelmoida radioon tavalla tai toisella, että jos se oikeasti lakkaa lähettämästä / vastaanottmasta niin menisi jokin asento missä kaasu on pois päältä.

Ehkä tuota voisi siistiä paremmiksi kokonaisuuksiksi ja loogisempaan järjestykseen.

[kamakaze]

tähän säikeeseen etäisesti liittyy kysymykseni range checkin suorittamisesta - teettekö sen aina ja mikäli teette niin voitteko motivoida minuakin tekemään, sillä tuntuu vähän 'turhalle' tehdä sitä aina gigasilla FAST veheillä, missä on 2 vastaanotinta, jotka radio automaattisesti säätää kahdelle taajuudelle, joita se vielä vaihtaa kokoajan automaattisesti. On varmasti melkoisen epätodennäköistä, että molemmat valitut taajuudet yhtäaikaa katkeaa niin, että yhteys menee. Olen melko aloittelija, joten korjatkaa, jos järkeilyni on mennyt ihan metsään. Itse ajan range check toiminnon jos menen ihan uudelle lennätysalueelle ja silloinkin vain, jos näen, että alueella voi olla voimakkaita häiriöitä - onko tämä tyhmää?

[Emtec]

Kaikenlainen varmistelu/chekkaileminen ei ole pahasta.
Teet aivan oikein,ikään ei voi olla liian varma mistään.

[Timo]

Muistelisin että kyseinen ohjeistus on ollut joskus minullakin esiluettavana. Siinä on toki asioita joista aika on tekemässä vanhan aikaisia. Kuten puulavat. Luultavasti parin vuoden kuluttua myös kaikilla aktiivisilla harrastajilla on käytössään 2,4Ghz radiot. Mutta, niin kauan kun näin ei ole, on ohjeistettava myös näitä muitakin.

Osalle osa ohjeista on aivan itsestään selvyyksiä. Mutta toista se on heille jotka asuvat esimerkiksi kaukana muista lennättäjistä. Hankkivat ensimmäisen polttiskopterin esimerkiksi ja alkavat itsekseen pelaamaan sen kanssa. Puulavat tulee helposti korjattua erikeepperillä tms. Kyllä tämmöisiä varmasti löytyy.

Myös oman järjen käyttö ohjeita lukiessa on sallittua. Teräväreunaisilla lavoilla mitä ilmeisimmin tarkoitetaan lapoja joissa on esimerkiksi teräväksi viilattu etureuna. Ei sellaisia taida olla myynnissäkään missään, mutta mistä sitä tietää mitä joku pellepelotin keksii illan synkkinä hetkinä kokeilla.

Metallivahvisteisilla lavoilla tarkoitetaan lapoja jotka ovat metallirakenteisia. Näitäkään ei onneksi taida olla olemassa, mutta ne on kielletty jottei kukaan niitä edes tekisi. Se lavan torsion sisällä kulkeva pianolanka tai vaijeri on turvallisuuden kannalta aivan olennainen juttu isoissa lavoissa eikä sitä pidä mitenkään sotkea metallirakenteeksi.

Suurin osa ilman lennättäjän lentovirheestä johtuvaa kaputtia voitaisiin melko varmasti välttää näillä ohjeilla. Korviini on kantautunut melkoisen monta tilannetta joissa joku kopterin sähköjärjestelmän johto on irronnut kesken lennon. 35 Mhz radioilla kulunut lähettimen antenni on aiheuttanut kaputin, itsellänikin vastaava oli todella lähellä aikoinaan. Allekirjoittaneelta unohtui jopa kerran pari perävedon voimansiirron ruuvia kiinnittää kaverin kopteriin ja siinä oli melkoinen tilanne lähellä. Onneksi se huomattiin matalalla ja silloin oli hiton hyvä tuuri. Joskus olen huomannut kun joku on meinannut lähteä lennättämään kopterilla jossa oli nupin pallilinkki haljennut. Joskus on kallistuslevytä kuula irronnut kesken lennon. Japanin MM-kisoissa 2003 yhdellä kaverilla katkesi jopa lepatusakseli ilmassa kun oli mennyt itse sitä modaamaan. Eli noita tyhmiä mokia sattuu ihan MM-tasolla. Näin ollen on melkoisen lapsellista alkaa naureskelemaan ohjeille joilla pyritään välttämään kaiken maailman kopterionnettomuudet.

Ai niin ja sattuipa minulle viime kesänä niinkin, että polttoaineletku tärisi ilmassa runkoon enkä huomannut sitä ennen kuin se puhkesi ilmassa. Eli on se syytä tarkistaa ne letkut jollei ennen jokaista lentoa niin, ainakin jokaisen lentopäivän aluksi ja lopuksi. Erittäin tärkeää olisi varmistaa sähköjohtojen kunto etteivät ne ole päässeet hankautumaan puhki tärinässä tms. Samoin liitännät ja kovien laskujen jälkeen sormin edes tunnustelemaan servojen rattaiden kunto.

Tuskin meistä kukaan käy kovin tarkkaa tarkistusta ennen lentoa läpi vaikka ei siitä haittaakaan olisi. Niin ja olen joutunut näkemään niitäkin tilanteita joissa lähdetään lennättämään tyhjällä vastarin akulla tai vastari sammutettuna. Polttiskopterin voi saada käyntiin vastarin ollessa sammuksissa ja moottorin tärinä voi avata kaasua lisää. Siinä vaiheessa on ikävä havaita, että radiot ei toimikaan. Muutami vuosia sitten kun Model Expossa oli ulkolennätystäkin. niin yksi sähkökopteri tuli tonttiin sen takia kun käytettiin samaa taajuutta vaikka niistä yritettiin pitää kuria. Siis taas inhimillinen virhe Helsingin keskustassa.

Vuonna 2001 kun sain ensimmäisen Freyani, niin ensi lento päättyi siihen etten saanut sitä edes ilmaan. Kaadoin sen kenttään heti koska aileron toimi väärin päin. Joskus on käynyt suomessakin niin, että gyro on päättänyt resetoida asetuksensa ja seuraavalle lennolle lähdettäessä se on toiminut väärin päin. Niin ja joku vuosi sitten joissain kilpailuissa. Olisiko olleet SM-kisat vai peräti Grensecup ruotsissa tms. niin eräs joukkueemme jäsen taisi ehtiä lennättää kopteri kymmenkuntametriä kunnes huomasi, että hänellä oli radiossa väärän kopterin ohjelma käytössä. Kaveri vaan alko ihmettelemään kun peräsin toimi väärin päin.

Sormet ei edes riitä laskemaan miten monta kertaa itse, joku kaverini tai muu harrastaja on startannut kopterin idle-up päällä. Näitä kertomuksia olisi ties miten paljon, miten Nokian Communicaattori on laitettu paskaksi kun se roikkui takin taskussa ja osui lapaan kun sitä mentiin pysäyttämään tai joku on yrittänyt pysäyttää kädellä idle-up päällä pyörivää roottoria. Onneksi siinä selvittiin murtuneilla sormilla. Viime kesänä kaverilla tuli kunnon haavat sääriin kun meni liian lähelle pyörivää lapakehää vaikka vauhtia ei enää ollut paljoa jne... Sähkökoptereilla on sitten omat juttunsa. Jos autorotaatio keskeytetään, niin eihän se säädin ammu liian nopeasti maksimi tehoja päälle roottoriin. Jne. Eihän kukaan yritä käyttää lavan pultteina tavallisia K-Raudan ruuveja. jne.

Täysin kattavia ohjeita on mahdoton tehdä. Mutta kyllä nuo ovat paljon tyhjää paremmat.

--
Timo Keränen