yksilapainen roottori?

[juha.A]

Onkos kukaan törmännyt moiseen? jossain nopeuslennokeissa on ilmeisesti käytetty yksilapaisia potkureita,jotka
ainakin teoriassa olisivat parempia hyötysyhteeltaan kuin kaksilapaiset,koska kaksilapaisessa toinen lapa kulkee
edellisen jättövirrassa. Ilmeisesti tässä on vähän sama idea.

[sWaltsu]

Olen kuullut että monissa torppauksssa on myös syntynyt kyseisiä yksilapaisia

[JJA]

En ole törmännyt tuollaiseen, mutta netissä on tullut kyllä vastaan kuvia myös 1:1 lentokoneiden yksilapaisista potkureista.

[martevuo]

Olisko villi veikkaus, että roottori ei sakkaa kovassa vauhdissa kun toisellakaan puolella ei ole lapaa?
Eli ei kaadu 

[sgtpepper]

Jos sillä on nopeus lennokissa hyötyä niin kopterissa ei varmaan oo. Ja luultavasti on monille häiriö asioille paljon alttiimpi. Ja luultavasti myös ohjaaminen on hankalempaa.

[sgtpepper]

Ja muuten se että toisen lavan jättää pois, ei kyllä minusta hyötysuhdetta kasvata. painoa saattaa lähteä pois ja se jättövirta juttu saattaa olla että siinä ei tule niin paljon haittoja/hyötysuhteen huonontumista.

[Syrjäniemi]

Eihän siinä painoa lähde pois, kun kuitenkin molemmilla puolilla akselia on yhtä iso paino, ettei täristä. Nopeuslennokissa paino on usein spinnerin sisällä ja tossa kopterissa siellä tapissa toisen lavan paikalla.
     Mutta ainakin nopeuslennokeissa siinä on se idis, että moottori jaksaa pyörittää isompaa potkuria kovempaa kuin
kaksilapaisella potkurilla.(?)

[Tuukka]

Tässä on nyt vähän tällainen aihe, että miksei joku ottais ja kokeilis Toinen lapa veks niin näkee mitä tapahtuu, sitten vain rapsaa foorumille

[Hermis]

Miksi "joku", mikset sinä Vedät vaan molemmista laman roottoreista toisen lavan veke, ja joku parin gramman paino kiinni pitimeen. Mulla ei nyt valitettavsti oo lentokuntosia vehkeitä testiin...

[Tuukka]

No yllytettynä sitten testasin. Tuloksena se, että Lama on kelvoton tähän testiin Moottoreissa ei riitä tehot nostamaan kopua lainkaan ilmaan kahdella lavalla.

Rexin taidan jättää rauhaan tämän testin osalta 

[sgtpepper]

Muuten tuota kopterikuvaa kun katsoi, niin huomaa että kopterissa ainakin on haittaa yksilapaisesta. Tuo paino on pyöreä eli sillä on resistanssi, mutta mitään tehoja siitä ei lähde. Ei sillä varmaan samaa resistannsia ole kun päälavalla, mutta vaikuttava tekijä kuitenkin. Ja eikö se varmaan kuitenkin väännä akseleita kun noste ei ole molemminpuoleista?

[Jyri]

Ei taida kaksilapainenkaan ohjautua symmetrisillä nosteilla eli eiköhän se monimutkainen linkistö ole juuri siksi että saadaa sitä epäsymmetriaa monissa eritilanteissa, eli aina kun kosketaan oikeanpuoleiseen tikkuun 

[elvis]

Aerodynaamiselta kannalta tuolla on raakasti yksinkertaistettuna se etu että edellisen lavan jättöpyörre on kauempana vanavedessä kun seuraava lapa osuu kohdalle, jolloin lavan tehokkuus (L/D) kasvaa, ts. lapojen interferenssivaikutus pienenee. Huonoja puolia tulee mieleen montakin, lähinnä epäsymmetriasta (myös aerodynaamisesta!) johtuvia värähtely- ja ohjaus/stabiliteettiongelmia, jotka taitavat kumota kaikki hyvät puolet tehokkaasti..

Lisäksi tässä lavan kantopintakuormitus kasvaa suureksi ja vastaavan nostovoiman saamiseksi joudutaan roottorin nopeutta lisäämään. No, mallikoptereissa tämä ei taida olla ongelma, mutta täysikokoisissa aletaan lähestyä (liikaa) transsoonista aluetta (=lapojen kärjissä profiili menee paikallisesti yliäänennopeudelle) ja suorituskyky alkaa kärsiä (puhumattakaan melusta). Tämä on suurin syy miksi raskaissa koptereissa käytetään useampia lapoja (vaikka lapojen interferenssi kasvaakin).

[ChiKung]

Noita bumerangeja löytyy youtubesta nimellä monocopter. Tuossa yksi:

Vaikuttaisi siltä, että tuossa lavan päässä on pieni lennokin sähkömoottori. Moottoroitu bumerangi..

[1m4s0_]

No mutta eihän tuo ole sama asia kuin ekassa viestissä näytetty 

[Sammy]

Leohan värkkäsi ensimmäisiä suunnitelmia yksilapaisesta kopterista jo vuonna 1493. Suunnitelmat löytyivät 1900 luvulla, mutta ko vekotin ei tiettävästi koskaan päätynyt tuotantoon.



BO-102, leijutussimulaattori vuodelta 1959 joka ei lennä. Valmistettiin 18kpl armeijan kopteripiloteille koulutuskäyttöön.


BO-103, edellisen isoveli, joka lensi ekan kerran vasta 14.09.1961, vaikka vehjas kehitettiin Bölkow Entwicklungenilla jo 1959. Lama p*rkele söi tältäkin asiakaat, eikä tämäkään päätynyt tuotantoon.


Eurocopterilta historiatiedoista löytyy samat laitteet


BO-105 tulikin sitten jo vähän useammalla lapasella ja tunnetusti lentää erikoisvarusteltuna aika näyttävästikin