Kyllä se Sportti melkein kymmenen akullista jaksoi taistella painovoimaa vastaan, kunnes sitten kohtasi voittajansa. Toinen akullinen menossa ja kesken pystykäännöksen alkaa kopu pirottaa. En ihan heti edes tajunnut kopun tekevän omiaan, kunnes sitten ei lopettanutkaan pyörimistä, vaikka pilotti kovasti olisi halunnut suoristaa. Holdin nappasin heti päälle, mutta taisi kestää sen kriittisen hetken liikaa ennen autorotaation aloittamista, jolloin suurin osa inertiasta oli jo hävinnyt. Sain kopterin kuitenkin oikein päin ja hidastettua pahimmat menohalut pois. Taisi heittää vielä muutaman voltin kenttään osuessaan ja siinä otti toinen lapanen kiinni peräputkeen.
Mikä se syy sitten oli? Tail drive gear assemblyn (
tuo kikkare) muovinen ratas oli lähtenyt irti akseliltaan ja tästä syystä perästä hävisi veto. Että silleen, kyllähän se siis melkein kymmenen akullista kesti.
Halvalla selvittiin, lisäksi meni toinen lapa, pää- ja peräakseli (varmaan leparikin), peräputki ja peräroottorin keskiö vaikuttaisi ehkä hieman olevan myös vääntynyt. Ilmeisesti siis volttia tehdessään perä osui vielä maahan. Perälavoissa ei kyllä ole mitään damagea.
Olisi luullut, että tuollaisen syyn takia nakertaisi enemmänkin, mutta oikeastaan koko homma vain nauratti. Sportti vain lätsähti kenttään aneemisesti ja homma oli siinä. Joskus 600:n torpattuani koko kopteri repi itsensä kappaleiksi näyttävästi osien lennellessä ympäriinsä. Nyt ei tullut edes irto-osia.