Onhan sitä osallistuttava tännekin, kun kerran pari vispilää kotoa jo löytyy.
Mulla oli ajatus kopterin hankkimisesta hioutunut jo pari vuotta takaraivossa ennen ensimmäisenkään ostamista. Käytännössä siitä lähtien, kun ekan kerran näin Nokian ajoradan tietämillä (tai ainakin jossain sielläpäin, ei voi muistaa tarkalleen) jonkun lennättämässä hieman isompaa kopteria "ympäri ämpäri ja mukkelis makkelis"
. Sittemmin kuulin, että lennätys ihan tähtitieteellisen vaikeaa ja vaatii aikaa ja motivaatiota ja ja ja ja... Kopteri jäi siis hankkimatta tuolloin.
Sitten huomasin Verkkokauppa.comissa styroksisen pilipalikopterin, joka muistaakseni oli 2-kanavainen. Sillä vispasin ilmaa muutaman illan, kunnes siitä hajosi latausliitin ja vehje joutui roskiin. Jokatapauksessa kärpänen oli jo purrut, mutta ilmeisesti puremiskohta oli vielä hieman hukassa tuolloin.
Pilipalikopterista jonkun aikaa eteenpäin sain Verkkokauppa.comin 4-kanavaisen "alumiinisalkussa" toimitettavan koaksiaalikopterin. Sillä olikin jo varsin helppo lentää ja leijuttaa ja tuntui, että "Täähän on mun laji, helppoo ku heinänteko". Jotain pientä tuhoakin sain tuolla aikaan ja piti hieman rauhoittaa meininkiä sisätiloissa...
Kävin myös demoamassa em. koptereita Pirkkalan Verkkokauppa.comissa, jossa myös asiakkaat pääsivät lentämään. Idea oli lentää ilmassa roikkuvan hulahula-vanteen läpi ja onnistuessaan sai oikeuden osallistua arvontaan, jossa oli samanlainen kopteri pääpalkintona.
4-kanavaisen pikkukopterin jälkeen piti tietenkin saada isompi. Ostin Vertical-Hobbysta MD 520 -kopterin, joka on myös 4-kanavainen. Tällä ajattelin voivani lennätellä myös ulkona, mutta eihän tuossa sitten loppujen lopuksi puhti riittänyt; Pienikin tuuli ja kopteri menee mihin ilmojen herra käskee!
Kiinnitin kopteriin myös mikrokameran ja totesin sen vaikuttavan uskomattoman paljon kopterin käyttäytymiseen. Isompi siis pitää saada!
Sitten katseet hakeutuivatkin jo tämän foorumin puolelle myynti-ilmoituksiin. Bongasin oikein hyvältä vaikuttavan kopterin (CopterX CX450SE v2) ja kun sitä vielä myivät tutut miehet (Mikael / Seppo) RC Crawling -puolelta, niin ei muuta kuin näpit sauhuamaan ja lisätietoja kyselemään.
Radioiksi ostin T-Rex -storesta käyetyt Spektrum DX7:t (näistä lisää myöhemmin) ja lisäksi PhoenixRC -simulaattorin. Sitten vaan radion kanssa suunta kohti lounais-Suomea! Säätöapua oli luvattu antaa ja katsottiinkin Mikaelin kanssa kopteri säätöihin muutaman mutkan kautta. Mikael myös suoritti koelennon, josta selvisi, että kaikki toimii kuten pitääkin.
Välispiikki ostamastani DX7:sta...Ostamani malli oli siis Mode 1, sillä myyjä väitti, että sen voi Mode 2:ksi muuttaa. Koitimme säätää Mikaelin kanssa radiota niin sisältä kuin ulkoakin oman järkemme ja Googlen antamien ohjeiden mukaan, mutta eipähän tuo tuntunut mahdolliselta. Radiot lähtivät myöhemmin T-Rex storeen "korjattaviksi", mutta palautuessaan en edelleenkään saanut niitä toimimaan kunnolla swashplaten säätöjen kanssa. Jos kallistukset toimivatkin, niin sitten oli swashplate ylä-asennossa. Hermo alkoi jo pahasti menemään tässä vaiheessa ja pistinkin T-Rex storeen mailia, että josko asialle voisi jotain tehdä. He suostuivat ottamaan minun murheenkryynini vaihdossa ja ostin välirahalla uuden DX7:n, mutta tällä kertaa Mode 2:n
.
Tässä vaiheessa pitää kiittää T-Rex storea joustavuudesta ja nopeasta asiakaspalvelusta!!Takaisin astialle...Lentelin aikani Phoenixilla Mac OS X:lla virtuaalikoneen kautta, mutta sitten se penteleen virtuaalikone meni päivittymään eikä Phoenixiin löytynyt enää puhtia 6FPS:aa enempää
. Lentely sillä sai valitettavasti loppua, kunnes kämppään ilmestyy lisää tilaa varastossa lymyävälle Windows-koneelle.
Aika siis pistää oikea kopteri tulille. Virittelin uuden DX7:n kiinni kopteriin eli jouduin heti kättelyssä tekemään koko säätöprosessin alusta asti ennen sekuntinkaan omatoimista lennätystä kyseisellä laitteella. Osaavia käsiä ei ollut tarjolla, vaan piti luottaa Mikaelin luona kirjoittamaani ohjeenkyhäelmään ja puhelimeen. Siitä onneksi selvisikin lähes kaikki oleellinen ja sain kuin sainkin kopterin toimimaan ainakin suurinpiirtein kuten pitääkin. Lisäksi virittelin harjoittelujalakset alle.
Päiväkirja tähän asti:28.10.2010, kotipihaKotipihan parkkipaikalle piti heti päästä kokeilemaan, että pääseekö sitä yhtään mihinkään... No ei päässyt, kopteri vaelteli maata pitkin asfaltin reunaan, kun en kaasuvipua uskaltanut enempää tuupata ja tästä syystä toisesta perälavasta lähti palanen. Totesin, että homma saa riittää niin ahtaassa tilassa alkuunsa. Kopteri tykkää vääntää nokkaa vasemmalle.
30.10.2010, Tampereen tullin parkkipaikkaNyt on tilaa jo hieman enemmän... 2 minuutin jälkeen huomasin, että "peräevä" on melkoisen pehmeää alumiinia ja tykkää vääntyillä. Tästä johtuen toinen perälavoista suoritti katoamistempun. Onneksi eräällä kaverilla on 450-kokoluokan kopteri ja sain häneltä perälapoja. Kopteri tykkää vääntää nokkaa vasemmalle edelleen.
31.10.2010, Tampereen Lielahden teollisuusalue (jonkun kaupan iso, tyhjä parkkipaikka)Uudet perälavat kiinni ja eikun kokeilemaan. Peräevä on edelleen vääntyilevä (ylläri, kun asialle ei ole mitään tehty?) ja nytkin se tykkäsi haukata palasia perälavoista. Lisäksi taisi mennä pääakseli solmuun, kun tykkää vatkata kierroksia nostettaessa. Kovasti oli tuulista tänään, mutta sain sentään 1,5 akkua harjoitusta alle ja pysyi kopteri noin 10-15s ilmassa yhteen putkeen parhaimmillaan.
Kopteri tykkää kääntää nokkaa vasemmalle edelleen, vaikka miten koitan subtrimmillä säätää
.
----
Tämmöstä.. Eiköhän tämä tästä lähde, motivaatio ei ainakaan ole kadonnut. Päinvastoin, nälkä senkun nousee ja ajatuksissa on käynyt jonkun pienemmän ("oikean") kopterin ostaminen myös, että pääsisi sisätiloissakin treenaamaan. Kissoista kun tullee silppua osuessaan tuon 450-kokoisen lapoihin?
Aihe: Tomin vispilät (Luettu 20688 kertaa)
04 Toukokuu, 2013, 08:02:08