Ajattelin näitä symmetrisellä profiililla olevia 3D-käyttöön tehtyjä lapoja, jotka nostavat ainoastaan kohtauskulmalla. Lentokoneen ja lennokin potkurissa profiili on kovasti erilainen, koska sen ei tarvitse toimia yhtä tehokkaasti oikeinpäin ja "väärinpäin". Niillä on kaiketikin mahdollista ylittää tuo maaginen pitch speed, jos ilmanvastusta ei rungossa olisi.
Niin siis on aivan eri asia jos lapana toimii 5mm paksu hiilikuitulattalevy kuin symmetrinen profiili. Heti kun siinä lavassa on astekin lapakulmaa, niin se alkaa toimia siipenä. Jolloin merkittäviksi asioiksi muodostuu heti lavan profiili, paksuus kärjen ja tyven muotoilu jne. Nämä kaikki kun vaikuttavat siihen miten lavan laminaarivirtaus muuttuu turbulenttiseksi joka suoraan vaikuttaa nostovoimaan. Askel tuosta eteen päin päästään siihen kun virtaus alkaa todella irtoamaan lavasta ja lapa alkaa joltain osin saakkaamaan ja menettää nostovoimansa. Oli voidaan olla esimerkiksi tilanteessa jossa lavasta 60% on jo sakkaavassa tilassa ja 40% lavasta vielä kantaa. Kopteri saataa pysyä vielä ilmassa mutta varsin tehotonta se toiminta on. Tämän huomaa varsin hyvin jos lentää talvella ja lapoihin muodostuu jäätä ja alkaa huomaamaan, että tehot alkaa häviämään. Tehot ei suinkaan häviä vaan lavat menettävät nostovoimansa vaikka lapakulmia olisi enempi mitä lapakulmamittarin asteikko kykenee näyttämään.
Kuten jo purjevene vertauksesta kävi ilmi, niin myötätuulessa purjeiden teho ei ole yhtä hyvä kuin sivutuulessa, purjeet toimii kuten lentokoneen siivet, niihinkin muodostuu profiili joiden eripuolilla on ilmainpaine-ero jne... Myötätuulessa spinaakkeireta, kansankielellä pallopurjeita käytettäessä purjeen ilmanvastuskin muodostuu melkoiseksi jota vastaan koko ajan pitää taistella.
Taisi muuten autorotaatioa lennettäessä olla sellainenkin fysiikanlaki olemassa, että rotaatiossa ei saisi tulla liian suurilla negatiivisillä kulmilla alaspäin, koska roottorin kierrokset alkavat laskemaan lisääntyneen vastuksen takia, paras rotaatioteho siis saavutettaisiin muutaman asteen negatiivisillä kulmilla.
Ospreyssä on siivet joilla se pysyy ilmassa. Sen magalomaanisia potkureita ei pysty ohjailemaan kuten kopterin roottoria. Siksi noita on ihan typerää edes verrata, kopteri tarvitsee sen lapakehän alueen siivekseen kun lentokoneissa on siivet pitämässä niitä ilmassa.
Toi 200 km/h nopeus ei muuten nykyään ihan oikeasti edes tunnu miltään ihmeelliseltä. Tosiaan vajaa 10-vuotta sitten mentiin jo tehottomilla polttiksilla ja sen ajan pienillä lavoilla yli 160 km/h. Nykyisillä tehoilla ja nopeilla kokokopilla ja lavoilla sopivassa myötätuulessa tuo 200 menee puhki varmaan ilman säätömuutoksia kunhan vaan päästelee lämätiskissä menemään. Siihen kun lisättäisiin vielä FBL-nuppi niin vauhtia tulisi vieläkin lisää pudonneen vastuksen takia.
--
Timo
Aihe: Henseleit TDR - Setupit (Luettu 167679 kertaa)
12 Huhtikuu, 2014, 17:42:53
