No niin. Tänään oli sitten se suuri päivä. Kannoin kahdella voimakkaalla kädelläni melkein kaikki harrastevälineeni Iidesjärven talvikentälle. Paikanpäällä oli Kaardian niin kuin jollakin tasolla sovimmekin muita ei näkynyt. Toisaalta ihan hyvä, tarkoittaa vähemmän suorituspaineita. Ilma oli kuin morsian. Tosin morsian on vielä sen verta hukassa että siitä ei toistaiseksi ole tietokaan, saapahan lennellä rauhassa.
Aurinko paistoi ja tuuli vain ihan mallin vuoksi.
Kaardian ensin lennätteli hieman omaa kopteriaan ja sitten nostettiin tämä Tampereen kuumin puheenaihe (ainakin mun mielstä) lähtöalustalle. Siinä sitten ihmeteltiin hieman, että kuinkas se radio sitten olikaan oikein koodattu, ja kai se siitä jotenkin aukesikin. Hieman tutkiskelttiin kopteria ja ihmeteltiin, miksi mikäkin on millä tavalla ja miksi jotain muutoksia tehtiin. Pyysin Kaardiania vielä testaamaan kopteria, että se tuntuu ja toimii niinkuin kopterin kuuluu toimia. Hieman pelotti että toi Helicommand aiheuttaa kopussa jotain joka voi tehdä vielä enemmän jotain joka voi tyhjentää rahapussin. No näin ei ollut. Kaardian nosti kopterin ilmaan ja hieman ronkilittiin vielä mankkaa kuntoon. Siinä se sitten rupesi asettumaan säätöihinsä pikkuhiljaa. Kaardian leijutteli härveliä ja todistettavasti se siinä leijui ja vieläpä laskeutui. Hallitusti.
Sitten vaihtoi radio omistajaa. Olo oli kuin olisi ensimäistä kertaa saanut jäätelötötterön. Käsissä oli valtikka jolla voi ohajta sellaista määrää voimaa, että siinä moni supersankari kalpenee. Heti ihan hulluna kaasua ja kaikkea ohjainta joka suuntaan. Homma tuntui toimivan. Otin holdin pois päältä. Nostin kopterin ilmaan, leijutin sitä hetken (muutamia sekunteja) niin, että sai kokeilla hieman ohjaintuntumaa ja laskeuduin. Ensimäinen lennätys siis onnistuneesti takana ja suht hallitusti alas. Kopteriin ei tullut edes naarmun naarmua. Sen verta hyvin oli tähän valmistauduttu.
Loppuun näin hyvien fiiliksien kunniaksi tahtoisin välittää kiitokset Kaardianille, korvaamatonta kenttäapua ja neuvoa tulee kun vain pyytää. Voiko parempi meininki enää olla. No ei voi!
Kiitokset myös tuesta ja jeesistä ja kaikesta muusta Ranelle, Iskille, Mikalenille ja Kopterit Ry:lle. Tästä se lähtee vihdoin ja viimein, ja te olette osasyyllisiä.