Äitienpäivän aamu valkeni Merikarvialla anoppilassa niin kuin varmasti lähestulkoon joka paikassa muuallakin Suomessa, kello 9.00 oli 13,5 astetta lämpöä sekä pilvetön taivas. Tuulikaan ei juuri häirinnyt. Aamukahvin jälkeen tuli mieleen eilisillan ajelut 450 porolla. Nupissa oli hieman liikaa jenkaa omiin taitoihin ja tarpeisiin nähden joten päätin vaihtaa pinionin pykälää pienempään. Samalla lentoaikaa tulisi todennäköisesti hieman lisää, nyt oli 6 minuutin häröilyn jälkeen mennyt 2200mAh akkuun noin 1600mAh.
Koska ilma oli todella kuin morsian, päätin suorittaa pinioninvaihdon ulkosalla. Pääsääntöisestihän morsiamet ovat melko kauniita, jos homomorsmaikkuja ei huomioida. Tai no, miksi ei niitäkin voi kauniita olla. Mene ja tiedä. Kuitenkin, aloitettuani pinioninvaihtorojektin sain samaan rahaan komennuksen vahtia vanhempaa koiraamme joka oli pihamaalla vapaana. Herralla kun on taipumusta lähteä pienelukoiden kuten oravien ja jänisten ym. perään. Tiirailin silloin tällöin että koira ei katoa mihinkään. No, siinähän se seisoi ku puujumala joten ei mitään hätää. Irroittelin servot ja niiden swashin linkit koskapa pinionia ei mielestäni muutoin pois moottorin akselilta saanut. Kaiken kukkuraksi huomasin että 450M-moottorin akseli on paksumpi kuin vanhempien moottoreiden akseli joten varapinionini eivät sitten edes sopineet mottiin. Ei muuta ku romut takaisin nippuun...
Tässä vaiheessa eukko tuli ulko-ovelle ja hihkaisi että jättää nuoremmankin koiran minun vahdittavakseni. nuorempi nyt vaan sattuu olemaan sellainen tapaus ettei pysy näkösällä oli elukoita jahdattavana tai ei. Eli sanoin että et muuten jätä, ja emäntä poistui takaisin sisälle. Jatkoin puuhasteluani ja vilkaisin taas vanhempaa koiraa. Ei missään! Nousin ylös ja menin sisälle. No, siellähän Herra vanhempi Westie istui 1500 euron nahkatuolissa ja mulkoili minua välinpitämättömästi. Eli emäntä oli ottanut vanhemmankin sisälle samalla kun oli minulle toista vahdittavaa tyrkyttänyt ja olin kieltäytynyt. Palasin ulos ja ruuvasin akkutellingin takaisin runkoon kiinni ja olin mielestäni valmis.
Muutaman tunnin kuluttua lähdin anoppilan pienvenesatamaan (jos muutaman purtilon poukamasta voi sellaista määritelmää käyttää) tarkoituksena jatkaa edellispäivän invertharjoituksia. Tuo poukama on oikeastaan ainoa vähänkään järkevä paikka jossa voi millään vekottimella lennellä. Muut tontti on täynnä sähköjohtoja, puita ja rakennuksia. Tämän paikan ainoa huono puoli on se, että lentämään joutuu sitten osittain meren yllä joten pieni lisäpökäle on aina puntissa.
Akku kiinni koneeseen, virrat lähettimeen ja piuhat kiinni koneesta. Koppa paikoilleen ja holdi pois. Ei siis mitään checkiä että kaikki toimii...
Spool-upissa ei ollut mitään normaalista poikkeavaa ja kone nousikin nätisti metrin korkeuteen. Käänsin nenän vasemmalle tarkoituksena nostaa kone siitä hieman ylös ennen idle-upia. Piti korjata hieman koneen asentoa aileronilla ja hoplaa, mitään ei tapahtunut. Samalla kone jatkoi matkaansa eteen päin ja lahdenpoukama lähestyi uhkaavasti. Kaasutikku alas ja kone nurmikkoon ilkeästi mätkähtäen. Poroparka kävi kyljellään, lavat maahan josta se nousi takaisin landareilleen. Hetken jumitin vain paikallani kunnes astelin koneelle ja nostin sen käteeni. Liikuttelin oikeaa tikkua ympäri ja vain elevaattori liikkui. Samassa tuli sellainen ahaa elämys ettei paremmasta väliä.
Sillä hetkellä kun lähdin sisälle tarkistamaan onko koira mahdollisesti siellä, oli minulla vielä sekä aileronin että pitchin linkit irti armeista. Kun palasin työn ääreen, ruuvasin vain akkutelineen kiinni ja se oli siinä. Koomisinta on, että jossain vaiheessa ajattelin itsekseni että "muista laittaa linkit takas kiinni". En sitten muistanut...
Mitä tästä opimme? Keskity ja pyri tekemään homma loppuun kerralla. Nyt kyseessä oli 450-luokan kone. Jos kyseessä olisi ollut 90 polttis tms. olisi voinut käydä pahemminkin. Verrattavissa tilanteeseen jossa kaksi linkkiä pettää.
Vauriot eivät olleet kovinkaan suuria, tai ainakin jos vaihtoehtona olisi ollut sukellus keväiseen meriveteen. Lapaan pieni vekki, kardaanin eturattaasta muutama hampi pois ja luonnollisesti lepari ja pääakseli vaihtoon. Sellaista se on kun ei pysy ajatus kasassa...
Ensimmäisen kuvan selitteet:
1. Liftoff
2. Paikka jossa kaasu pois ja tonttiin
3. Tuonne se olis mennyt ilman pilotin jäätävää ratkaisua...