Lipoakkujen valinta, turvallinen käyttö, lataus ja säilytys

[vee73]

Mun mielestä ihan kelpo akkuja.

[Otou]

Mun mielestä ihan kelpo akkuja.

Latasin nuo ja meni suoraan balanssiin. Oma apukoululaturi ei osaa kertoa sisäisiä resistansseja.. Uudet kutisteet päälle ja kovaa ajoa Alkaa tuntua siltä että elämä voittaa eilisen 700 Goblinin torppaamisen jäljiltä 

[JuhoV]

Mulla meni torpissa nurkasta paljon pahemman näköisesti ruttuun. Ekat lataukset varovasti kaikki sammutuskalusta kädenulottuvilla ja säilytyksetkin pari viikkoa partsilla niin ettei se itekseen syttyessä voi sytyttää mitään muuta.

Se toimi noin pari kuukautta ihan hienosti, mutta sitten jossain vaiheessa romahti ensin yksi kenno, se meni aina selvästi muita alemmas ja vastaavasti täyttyi hetkessä kun muut ei olleet edes storagessa kunnolla. Sitten meni seuraava kenno alle viikossa ja lataus alkoi kestää. Lopulta sitä ei saanut täyteen enää millään.

Sen aikaa mitä se toimi, ei ollut mitään häikkää, ei lämmennyt sen kummemmin tms. Luultavasti kuitenkin johonkin tuli pientä reikää tai jotain muuta ja se akku kuitenkin vioittui, mutta se oli huomattavasti enemmä rutussa kuin tuo sun.

Itse lentäisin sillä, mutta tarkkailisin erityisen huolellisesti tilannetta, etenkin ettei ala lämmetä liikaa purkaessa tai ladatessa ja pysyy balanssissa toisen parin kanssa.

[Kaapeli]

Jep, Juholta tulikin jo hyviä neuvoja. Tosiaan, jos on yhtään epäilystä että kennot on puhjenneet, niin kannattaa tarkkailla niitä pidemmän aikaa ja säilyttää palolta suojatussa tilassa. Olihan se tälläkin foorumilla yks sankari jolla oli genssit ruvennu itsekseen kirjahyllyssä savuamaan. En sitten tiedä oliko niitä torppailtu vasta vai oliko ne peräti ihan uusia akkuja, mutta kyllähän näissä omat riskinsä on. Mutta niin pitkään kun kennot on ulkoisesti ehjiä eivätkä ole muotoakaan muuttaneet (niinkuin tässäkin näyttää), niin aika suurella todennäköisyydellä ne on ihan ehjiä. Laturi kertoo kans tosi paljon akuista, kannattaa seurata kennojännitteitä purkamisen jälkeen ja balansoinnin kestoa. Ihan hirveen isoja heittoja ei kuulu kennoissa olla ja jos torpin jälkeen yhtäkkiä balansointi kestääkin tosi pitkään niin jotainhan siellä on sitten muuttunut.

[mikek]

Olihan se tälläkin foorumilla yks sankari jolla oli genssit ruvennu itsekseen kirjahyllyssä savuamaan. En sitten tiedä oliko niitä torppailtu vasta vai oliko ne peräti ihan uusia akkuja, mutta kyllähän näissä omat riskinsä on.

Olivat ihan kivisellä tasolla, ei kirjahyllyssä, mutta kämpän sisällä kuitenkin. Uusi akku, ihan muutama lento takana, ei torpattu ja latautui ihan normaalisti.

[Kaapeli]

Noniin, sankari korjaa kun minä en muista faktoja Niin ne oli tosiaan ihan uudet akut vielä. Pistää tosiaan miettimään että onkohan niissä ollu valmistuksen jäljiltä joku vika jonka seurauksena ensimmäiset syklit sai sitten vian aktivoitumaan? Saitko takuuseen laitettua tai mitään?

Mutta oli miten oli, harvinaista se taitaa olla että vahingoittumattomat akut itsekseen syttyy, mutta näköjään mahdollista.

[Anssi]

On tälle kesää sellainen tapahtuma jossa toista kertaa käytössä olleet Genssit syttyivät palamaan lentoonlähdössä. Kyseessä oli hankkimani isot 16000mAh 12S paketti (6Sx2) jotka olivat kiinni isossa Cessnassa. Eka käyttö kerralla purkua vain noin 50% kapasiteetista ja sen jälkeen myin koneen eteenpäin akkujen kanssa. Kuulin sitten että kun ensimmäistä kertaa eli akkujen toisella käyttö kerralla oli lentoon lähdössä ilmassa alkanut tulemaan savua ohjaamosta ja pakkolaskuhan siitä seuraa. Ohjaamossa oli akut sulaneet möykyksi ja koneen sisustat palanut. Onneksi oli hiilidioksidisammutin jolla saivat sammutettua ja ehkä säästettyä jotain edes....

Eli voi näinkin käydä paremillakin. Tarkempaa syytä en tiedä kuin tämän mitä mulle kerrottiin. Akut oli uudet ja kolhimattomat EC5 liittimillä eikä ulos otettava virtamääräkään kyseissä koneessa ylittänyt lähellekkään rajoja.

[vee73]

Mulla alkanu Genssisilmälasit pikkuhiljaa huurtua 

[Korppi]

Uusi muistutus huolellisuuteen tässä

[JuhoV]

PItääpä tutkia mitä icharger sanoo kyseisessä tilanteessa. Olen yrittänyt ladata vastaavalla tavalla joskus, varoitus on tullut ja olen sen huomannut ja ymmärtänyt. En ole kokeillut voiko sitä ohittaa tuolla tavalla kuittaamalla. On kyllä hölmö ominaisuus jos pystyy.

[vee73]

Voi ohittaa kuittaamalla. Oon muutaman kerran tarkoituksella polttanut akkuja laittamalla yhden kennon mukamas lisää
Balanserijohtoa aina käyttämällä tosiaan estää ongelmien syntymisen. Mitään muuta ihmekonstia ei tarvi.

[TeroS]

4010 antaa errorin, sen jos kuittaa saa syyttää itseään, en ole edes kattonu että saako väkisin ladattua errorin jälkeen? Ja siis aina balansseri kuitenkin kiinni.

[Kaapeli]

Ymmärtääkseni ichargereissa ei balanserijohdon kanssa ole mahdollista ladata väärällä kennomäärällä. Ainakaan balance ohjelmalla. Sitte jos ottaa balansoimattoman latauksen niin sittenhän se taitaa jo onnistua. Mutta miksi kukaan haluaisi ladata lipoja ilman balansointia?

[Nurffe]

4010 antaa errorin, sen jos kuittaa saa syyttää itseään, en ole edes kattonu että saako väkisin ladattua errorin jälkeen? Ja siis aina balansseri kuitenkin kiinni.

Kiinalaturit mallia turnigy mitälie huutavat myös hoosiannaa jos erehdyksissä väärät kennot syöttänyt laturiin. Toki itsellä aina balanserin piuha kiinni kun lataan. En myöskään tiedä pääseekö tuosta eteenpäin, en oo ikinä koittanut enkä varmaan kokeile

[mcsakke]

Laitanpas omat centtini kehiin näiden akkujen osalta. Taustaa sen verran että vajaa 10 vuotta tuli rakenneltua työn puolesta litium akustoja golf kärryistä aina merikontteihin. Jännitteiden, kapasiteettien ja kennomäärien osalta kertaluokka parhaimmillaan noin 100x näihin verrattuna. Kennokemia toki oli pääosin hyvin erilainen (rautafosfaatti aka LiFePO4) ja joissakin tapauksissa käytännössä lähes "LiPo":a (cobalttikennot aka LiCoO2, mutta nestemäisellä (Li-ion) elektrolyytillä). Tämä tahtoo myös sanoa etten voi omaa kokemusta ja aiempia lainalaisuuksia hyödyntää 1:1 RC vehkeiden kanssa, vaikka näissä jotain samaa onkin.

Lukaisin threadin pikaisesti läpi, ja kommentoin tähän alle muutamaa asiaa jotka pistivät silmään ja jotka vielä muistan.


Lisäys heti alkuun että jätin yhtä ja toista selittämättä tarkemmin koska ajattelin ehtiä tänään ajoissa unten maille...
Vireystilasta ja mahdollisista inhimillisistä virheistä johtuen en ota mitään vastuuta allakirjoitetun paikkansapitävyydestä tai mahdollisesti näitä noudattaen johtuneista vahingoista.


C:t ei ynnäydy ladatessa
Ehkä vain kirjoittajan typo epähuomiossa, mutta jottei kukaan käyttäisi sitä ohjeena, pieni selostus.

Kertauksena akkujen C-arvo kertoo valmistajan määrittelemän maksimi purku- ja latausvirran suhteessa akun kapasiteettiin (1C 2200mAh akulla tarkoittaa 2.2A virtaa). Kun akkuja on kytketty sarjan (esim. 2S tai 3S), ynnäytyy max. kennojännite(U) 2*4.20V tai 3*4.20V, mutta max. latausvirta (esim. 1C 2200mAh kennolla) on sarjaan kytketyille akuille kaikille sama 2.2A (2200mA). Jos tuon lataus-C:n erehtyy ynnäämään (esim. 3C : 3*2.2A=6.6A), tarkoittaa se 3S kennolla 3C latausvirtaa joka ylittää (tämän esimerkin) valmistajan speksin kolminkertaisesti! Ei hyvä. Sammutin valmiiksi.

Eri asia on rinnakkain kytketyt kennot esim 2P tai 3S2P (3 sarjassa, 2 rinnakkain, yhteensä 6 kennoa), jolloin yksittäisen kennon C arvon voi kertoa kahdella. Ainakin RX akkuja olen nähnyt useamman tehdyn näin, mutta niissä on päälle printattu jo valmiiksi lasketut speksit!

Kennojen tasalaatuisuus vs sisäinen resistanssi
Tästä on monessa paikassa kirjoitettu enemmän ja vielä lisää, eli tuliko valmistajan X akut 0.001V hajonnalla samassa jännitteessä tehtaalta, miten tarkasti laturi balansoi akut samaan jännitteeseen yms. Käytännössä se ei kerro juuri mitään akun laadusta. Jotain siitä toki voi joskus päätellä, ja isommat jatkuvat heitot sitten jo kertoo jotain.

Selitys:
Akkupaketin kennojen lepojännitteellä ei ole juuri mitään tekemistä sen kanssa kuinka samanlaatuisia ne kennot on. Tärkein arvo akussa on sen sisäinen resistanssi, ja se ilmenee vain kuormitettuna. Huippukennon ja vielä vähän hönkivän saa ladattua samaan jännitteeseen. Eroa tulee purkaessa ja ladattaessa, isommalla virralla enemmän.

Täysin identtiset kennot käyttäytyvät jännitteen osalta purun/latauksen aikana ideaalitapauksessa täysin identtisesti. Kun akkupaketista ottaa 25C virtaa ulos, kaikkien kennojen jännite notkahtaisi täsmälleen saman verran. Käytännössä näin ei kovin halvoilla kennoilla käy. Mitä suurempi sisäinen resistanssi, sitä suurempi on jännitteen nohtkahdus purettaessa (teho loppuu) ja nousu ladattaessa (latausvirtaa täytyy rajoittaa) ja sitä enemmän akku lämpenee. Sisäinen resistanssi siis määrittelee suoraan kennon C arvot. Pienempi resistanssi mahdollistaa suuremmat virrat ilman että jännite pomppaa ylä- tai alarajalle eikä akku myöskään lämpene niin paljoa.

Loppulatausjännite
Kuten olette varmasti huomanneet, LiPo:jen jännitteet laskevat kapasiteetin ollessa finaalissa nopeasti, samoin ladattaessa jännite nousee lopuksi nopeasti. Siinä välissä jännite pysyy kohtuullisen stabiilina. Hyvin karkeasti 20%-70%-10% suhteessa kapasiteettiin (älkää käyttäkö tuota referenssinä, MUTU/hiha/esimerkki).

Tähän väliin kun lisätään tieto että Litium pohjaisien akkujen elektrolyytti (mössö tai neste akun sisällä anodi/katodi -levyjen välissä) alkaa hajota (nopeammin) A) korkeassa jännitteessä (4.x+V) ja B) korkeassa lämpötilassa (>25+C). Lämpötilalle oli joskus jollakin valmistajalla ohje luokkaa 40C -> 45C puolitti eliniän (jatkuva lämpötila), mutta koska en muista mistä kaivaa referenssiä, ei tuota pidä ottaa kuin korkeintaan suuntaa antavana ohjeena säilyttää viileämmässä.

Eli yhteenvetona LiPo:n kapasiteetista on 4.00V - 4.20V välissä käytössä vain murto-osa, ja akku ei korkeasta jännitteestä oikeasti tykkää (huomioikaa esim. varastointijännite). Tämän johdosta pidän normaalikäytössä aivan kuranttina ladata LiPO:t vain 4.00V jännitteeseen. Lentoaikaa häviää...minuutti? Vajaa? Muutama? Mainittakoon että en ole tehnyt empiirisiä kokeita omilla RC:illäni lentoajan suhteen.

Jokatapauksessa akut tykkää kun niitä ei lataa sinne 4.2V asti, ja samoin purku olisi hyvä lopettaa hyvissä ajoin (n. 20% kohdalla). Balansointi on IMHO riittävää tuohon 4.0V jännitteeseen ladattaessa, kunhan kaikki balansoidaan siihen. Teoriassa akuissa voi olla näin ladattuna jonkin verran suurempi ero varaustasossa, mutta en pidä sitä merkittävänä. Satunnaisesti jos lataa sinne 4.20V asti niin sekin tasaantuu. Isommissa akkujärjestelmissä kikkaillaan enemmänkin näillä jännitteillä ja riippuen tavoitellusta eliniästä, sovelluksesta yms se voi heittää enemmänkin nimellisistä.

Paisuneet kennot
Turvonneet kennot johtuvat kaasuuntuvasta elektrolyytistä, yleensä sisäisestä tai ulkoisesta lämmöstä johtuvaa. Koska LiPo kennot koostuvat enemmän tai vähemmän suuresta määrästä tiukkaan pinottuja ohuita metallilevyjä, vaikuttaa jo pieni määrää kaasua monen levyn välissä huomattavaa turvotusta. Tämä taas johtaa siihen että anodi- ja katodilevyt erkanevat toisistaan, mistä seuraa virranjohtokyvyn heikkeneminen ainakin paikoitellen joissain kohtaa akkua. Koska se voi olla hyvin paikallista, voi akku silti toimia tyydyttävästi vielä jonkun aikaa, kunnes suurempi resistanssi aiheuttaa lisää lämpenemistä ja kaasua. Periaatteessa tiukkaan (ei liian) litistetty akku saattaa ehkäistä turpoamista (johtaa kaasua reunalle) tai "elvyttää" jo turvonnutta kennoa. Omalla vastuulla.

Ei "räjähdä"
Lopuksi pieni kuriositeetti, periaatteessa LiPo:t ei "räjähdä" (sylinterimalliset rullatut voi räjähtää). Kuumuudesta johtuen kennon sisällä elektrolyytti höyrystyy ja muodostaa palavan kaasuseoksen. Akkukennosta purkautuessaan se sitten kuumuudesta johtuen syttyy ja aiheuttaa "pistoliekin". Kuumat laajentuvat kaasut voi kyllä aiheuttaa ahtaassa tilassa painetta, mikä pitää huomioida esimerkiksi latauspaikkaa suunnitellessa. Kuumat kaasut pitää päästää vapaasti pois eikä pistoliekki saa sytyttää mitään. Sirpalevaara on (normaalisti  ) kohtuu pieni.

LiPo ja etenkin Li-ion tyyppiset kennot ovat tunnettuja siitä, että tietyn lämpötilan saavutettuaan alkaa itse itseään ylläpitävä prosessi -> tulipalo. RC vermeiden akut ovat onneksi niin pieniä että niistä loppuu hönkä hyvin pian.


Tästäkin tuli taas hervoton paasaus. Toivottavasti tästä on apua.

[vee73]

Uskokaa huviksenne. 1ja2C lataukset on historiaa. Eikai semmosia akkuja saa enää mistään.
Eli 3C latauksella ei todellakaan tarvi sammutinta alkaa haparoimaan

[mcsakke]

En varsinaisesti ottanut kantaa minkään oikean akun latausvirtaan, käytin 1C (kuvitteellinen speksi) ja 3C puhtaasti esimerkkinä. Halutessaan ne voi kertoa vaikka kolmella niin saadaan 3C ja 9C, se lienee nykyäänkin vielä aika tiukka lataustahti.

PS: En silti lataa omiani >1C, vaikka akkuvalmistajat/kauppiaat niin varmasti toivovat. Ehkä olen missannut jonkun akkuteknologian harppauksen. Tai sitten olen vain wanhoillinen kalkkis. Tai köyhä.

[338federal]

Minä lataan 1c storageen ja normal balance. Kentälle lähdössä ja kentällä 3-5c ja fast balance.

[Kaapeli]

Minä oon vähän skeptinen että onko tuossa storageen latauksen yhteydessä niin merkitystä että balansoidaanko niitä kennoja vai ei. Ylipäätänsä taitaa se storagejännite olla vähä niin ja näin, taitaa riittää että on vain riittävän alhainen ja ei varmasti pääse alijännitteelle pitkänkään varastoinnin aikana. Kennojen hyvällä balanssilla on merkitystä vasta täydellä akulla. Vähän epätasaisesti vanhentuneet kennot voi hyvinkin olla vähän eri jännitteessä tyhjänä mutta pelkkä täyteen lataus voi saada kennot tasoittumaan. Tällöin turha balansointi storagessa voi jopa hidastaa täyteen ladattaessa balansointia. Eipä siinä, hyvässä hapessa olevat akut käyttäytyy kyllä kennoiltaan samalla tavalla myös tyhjänä, ettei siinä silloin mitään haittaakaan ole.

Itse en vedä akkuja storageen ikinä. Korkeintaan tyhjennän täydet akut TX-warmerilla. Onnistuneen Lennon jälkeen akut on aina suoraan storagessa (3.7V - 3.9V), kun ei niitä tyhjäksikään saa päästää. Varsinkin jos virtatelemetrian avulla  vetää aina sopivan määrän ajoakusta virtaa niin jännitekin on hyvin tarkkaan samassa joka kerta.

[338federal]

Minä taas kirjaan ylös paljonko virtaa on menny lipon koko elämän aikana. Kaikki on storagessa kun pistän 2-6 lautaan kiinni. Eipä kuulu poks. En pura storageen koskaan. Jos jää lipoja täyteen niin lataan niillä toiset lipot storageen. Ec5 on nintendossa ja 6s lipoissa.

[Kaapeli]

Joo, kirjanpito on minullakin, virtamäärän merkkaan ylös. Rinnan kun lataan niin yleismittarilla tarkistan ettei jännitteet heitä liikaa ennen kuin kytken akut rinnan. Rinnanlatauksessa tosin saa vain kaikkiin pakkoihin menneen virtamäärän keskiarvon.

[privy]

Tuosta storage tilasta vielä. Mittaukset ovat osoittaneet että lentämällä puretut akut voivat olla hieman epä balanssissa. En nyt lukuja muista mutta heitetään vaikka 3S akulla 3,5 3,6 3,65. Jos tämän pakan lataa ilman balansointia, niin se menee heittämällä 4,2 4,2 4,2 ainakin yhden kerran.

Onko nyt niin että jos tuon ajaa storageen samalla balansoiden ja myöhemmin lataa täyteen ilman balansointia, niin nuo heitot tulevat jollain suuruudella täysiin kennoihin laturin katkaistessa 12,6V kokonais jännitteeseen.

Itsellä tosin on aina balansointi käytössä niin latauksessa kuin storageen purkaessa / täyttäessä.

Tapahtuuko silloin turhaa balansointia, ensin storagessa kennot pakotetaan "balanssiin" joka todellisuudessa onkin "epä balanssi" kun huomiodaan kennojen luontaiset erot. Ja sitten taas täyttäessä hataan se todellinen balanssi.

Onko siis viisaampaa ajaa storageen ilman balansointia jolloin myöhemmin tapahtuva varsinainen lataus olisi suoraviivaisempaa?
Tämä siis kauden aikana tapahtuviin lyhempiin varastointeihin, pidemmät paussit sitten erikseen.

[Kaapeli]

Storagejännite on vähän suhteellinen käsite, samoiten kennojen välinen balanssi. Tärkeintähän taitaa olla se että latauksen lopuksi kaikki kennot tulee täyteen eikä yksikään kenno mene ylijännitteen puolelle. Ei siinä nyt muutaman millivoltin heitot vaikuta mihinkään. Purkaessa kennot heittää sitten luonnostaan vähän eri jännitteisiin, jos niissä on vähänkin eroa kapasiteetissa. Iän myötä hyvissäkin akuissa voi kennoihin tulla pientä eroa kapasiteettiin.

Mitä sitten varsinaiseen storagejännitteeseen tulee niin olen yrittänyt löytää oikeata faktaa siitä että mitä se nyt saa olla ja miksi. Batteryuniversitystä sitten löyty artikkeleita joissa mainittiin että ylijännitteestä johtuva ikääntymisen nopeutuminen lakkaa kun kennojännite on alle 3.92V. Tuohon laturivalmistajat siis lisäävät 70mv marginaalin päälle jännitteenmittauksen epävarmuutta kompensoimaan, jolloin saadaan tuo yleisesti käytetty 3.85V kennokohtainen varastointijännite. Alarajalle en sen sijaan ole löytänyt mitään määritelmää, muuta kuin ne perinteiset 3.0V tai 2.7V jonka jälkeen kennoihin alkaa tulla pysyvää vahinkoa alijännitteen seurauksena.

Eli tuolla mahdollisimman korkealla storagejännitteellä pyritään vain kompensoimaan itsepurkautumisen (tai laitteessa kiinteästi kytketyissä akuissa laitteen vuotovirroista) johtuvaa alijännitteen riskiä. Irrallaan olevat lipoakut eivät juurikaan purkaannu itsekseen, jolloin ei todellakaan ole niin väliä mikä se storagejännite on. Jos akkuja säilötään hyvin pitkään niin silloin kannattaa laittaa lähemmäksi tuota 3.85V jännitettä että kestää purkaantua enempi ilman alijännitteen riskiä. Muuten ei niin väliä.

Näin siis itse olen asian käsittänyt, muunlaista faktaa en ole löytänyt.

[vee73]

Aika olematonta on latureiden balansointi storageen laittaessa. Tuntuu että saa olla vaikka kuinka paljon heittoja ja silti valmiiksi piippaa.

[jarski73]

tekeekö tolla phantom 1 balance charger BC20-4 mitään vai kannattaako ostaa kunnon laturi.
onko merkitystä lataileeko 1A,2A vai 3A?.
lähinnä ajattelen akkujen parasta,heittääkö tällä vesilintua ja kunnon laturi tilalle.