Eilen purin ja kasasin. Saldo: toinen lapa, pääratas ja banaania imitoiva pääakseli. Stabbaritanko sen verran loivalla mutkalla että taivuttelin suoraksi. Ensitorppauksen hinta siis noin 3e! Ei paha
Aileron-servon keskiasento oli muuttunut yhden hornin hampaan verran, ilmeisesti vaan tärskyssä siirtynyt kun en vikaa servosta löytänyt rajustikaan testaamalla. Olkoon siis käytössä edelleen.
Tänään paremmassa(ei täydellinen sekään) paikassa uusi yritys ja kone edelleen ehjä. Jotenkin simuharjoitus on tehonnut kun pystyin pitämään ilmassa kymmeniä sekunteja sinne tänne vaaputellen. Jopa perää rohkenin ohjailla vähän puolelta toiselle.
Mutta se mikä häiritsee on hitonmoinen jännitys. Liikaa miettii koko ajan eikä anna ohjauksen tulla vaistomaisesti. Kai sitä vaan pelkää niin pirusti että toheloi koneen tonttiin. Siks ei oikein uskalla ottaa vielä korkeuttakaan vaikka olis varmaan paljon helpompaa leijutella parissa metrissä kuin polven korkeudella...
Joka tapauksessa, kolmannen akun puolivälissä huomasin että keskittyminen alkoi rakoilla ja jätin siihen. Tuntui että tähän tarvitaan nyt onnistunut lennätyskerta rohkeuden lisäämiseksi
Tod.näk. viisas päätös koska nyt on fiilis hyvä
Olen ansainnut oluen...
Kopu itsessään tuntuu edelleen todella hyvältä. Jotenkin se vaan tuntuu vasta-alkajankin näppiin toimivan johdonmukaisesti ja vakaasti. Voi hyvin sanoa että jos ja kun taas tanner tömähtää niin vika on lennättäjän, ei koneen.
Ainoa paneuduttava asia on hyvin lievä taipumus lähteä vaeltamaan vasemmalle jos tikku on keskellä. Nupissa on nyt expot 30:ssa ja se tuntuu aika sopivalta. Niin ja nyt se on jo osittain aito kun pääakselissa lukee Align