Pikaiset tyhmät ja ei niin tyhmät kysymykset.

[Iron_man]

Sopiiko Trex 700E DFC canopyt vanhaan (V1/V2) Trex 700E:n?

[pah]

Ostin kenttävirraksi 28Ah lyijyakun, aattelin, että kyllä sillä noita mun pieniä 6s 1400 ja 1800 mah akkuja latailee.

Kyllä sillä lataakin, mutta kun 5 akkua latasin, ja laturin mukaan ampereja meni 3,15 yhteensä, niin latausakku lähellä tyhjää. Latasin sen kyllä ensin. Tosin honkkarin laatulaturilla, joka vaikutti käyttävän virran pääasiassa itsensä kuumentamiseen.

Onko tässä jotakin sähkömatematiikkaa, jota en tiedä, vai huono lyijyakku tai laturi ?.

[Make81]

mikä mahtaa olla kopterin (hk-500 dfc) perässä vikana ku kääntyy koko ajan vasemmalle? purkkina on copterx-3x1000,olen säätänyt gainia puoleen ja toiseen mut ei auta!! ennen toimi ihan hyvin scale-korissa mut otin sen pois niin ei toimi ei sit millään!!

[TeroS]

mikä mahtaa olla kopterin (hk-500 dfc) perässä vikana ku kääntyy koko ajan vasemmalle? purkkina on copterx-3x1000,olen säätänyt gainia puoleen ja toiseen mut ei auta!! ennen toimi ihan hyvin scale-korissa mut otin sen pois niin ei toimi ei sit millään!!

Eihän o tönärin pituus muuttunu samalla ja menny viä gyroki väärään moodiin?

[Make81]

Olen säätänyt tönäriäkin vaikka mihin suuntaan..mut ei auta

[Kaapeli]

Ostin kenttävirraksi 28Ah lyijyakun, aattelin, että kyllä sillä noita mun pieniä 6s 1400 ja 1800 mah akkuja latailee.

Kyllä sillä lataakin, mutta kun 5 akkua latasin, ja laturin mukaan ampereja meni 3,15 yhteensä, niin latausakku lähellä tyhjää. Latasin sen kyllä ensin. Tosin honkkarin laatulaturilla, joka vaikutti käyttävän virran pääasiassa itsensä kuumentamiseen.

Onko tässä jotakin sähkömatematiikkaa, jota en tiedä, vai huono lyijyakku tai laturi ?.

Oliko kyseessä siis 12V 28Ah lyijyakku? Ja mikä lukema tuo 3.15 on? 6S akkuihin meni yhteensä 3.15Ah vai? Jos näin, niin silloin se tekee 12V jännitteestä vähintään 6.3Ah, kiinanlaturin häviöt mukaan luettuna voi olla helposti lähempänä 10Ah. Sitten alkaa jo kiinnostamaan myös se että miten isolla virralla lyijyakkua purettiin. Ainakin bilteman 7.2Ah lyijyhyytelöakun mukana tulleitten speksien mukaan 1C virralla sieltä ulos saatava varaus oli enää jotain 50% luokkaa nimellisarvosta. Pienemmillä virroilla enempi. Jos käyttämäsi kenttäakku on samaa tasoa niin sitten alkaa mennä jo aika lähelle sitä että lukemat alkavat täsmäämään.. Tosin jos et rinnan latausta harrasta niin 1800mAh 6S akkujen kanssa ei kyllä saa 12V jännitteestä helpolla lähelle tuota 28A virtaa ulos mitenkään.

Näin pienten akkujen kanssa melkein suosittelen että virta otetaan suoraan auton akusta. Jos tulee pitempiä lennätyssessioita niin voi sitten laittaa auton käymään välillä niin varmasti riittää akussa puhtia päivän päätteeksikin. Ei tosin kannata oikeasti purkaa kuin sen max reilu 10Ah auton akkua, koska ne ei kyllä kestä pitkään sitä että puretaan paljon ja sitten ladataan isolla virralla auton käydessä nopeati täyteen. Toki voi olla hankalempaa lähtä aukomaan konepeltiä ja kaivamaan akun napoja esille, mutta varsinkin jos saa kiinteän asennuksen laturin johdoille helposti niin alkaakin olla jo näppärä keino laturin tehonlähteeksi. Omat mieltymykset sitten määrää onko helpompaa kuljettaa mukana autoa vaiko raskasta lyijyakkua

edit: Eikä ne lyijyakutkaan pakasta vedettynä ensimmäisen latauksen jälkeen välttämättä heti anna täyttä kapasiteettia ulos.

[pah]

Kiitän Kaapeli. Tässä tuli tarvittavat tiedot mun tarpeisiin.

Parempi aina kysyä, varsinkin kun sähköistä kyse.

28-3,15 ei välttämättä olekaan 24,85 

[Kaapeli]

Joo aivan tosiaan, eli kun jännite nostetaan tuplaksi niin myös sisään otettava virta kasvaa tuplaksi. Hyötysuhteen ollessa vähempi kuin 100% niin sisääntuleva virta toki kasvaa myös. Tuo on tosiaan se tärkein huomioon otettava asia kun 6S akkua ladataan 3S (eli 12V) jännitteestä

[K.Kangasluoma]

Onko kopterin (450-kokoinen) moottori noin hengetön, että sen saa pysäytettyä puolentikun kaasusta pelkällä sormien puristuksella? Eli vääntöä ei ole käytännössä yhtään? Eli siis mulla on motti kädessä kun testailen toimivuutta. Motin sain pysäytettyä kevyesti sormilla - tuntuu hassulta 

[TeroS]

Sormilla akselista? Ei pitäis onnistua...

[K.Kangasluoma]

Sormilla akselista? Ei pitäis onnistua...

Tai itseasiassa siis siitä pyörivästä rungosta - oli vähän huonosti kuvailtu 

[Kaapeli]

Niin sieltä outrunnerista? Joo, voihan se jo sieltä pysähtyä sorminkin. Mutta kyllä siinä helposti sormet polttaa jos ilman käsineitä sen tekee

[Eispii]

...ja jos ei oo tehty kaasun ylä/ala pisteiden kalibrointia ni voi olla kaasukäyrä hukas

[Tohtori R]

Ennakko luultavasti metässä

[Räpeltäjä]

Millä porukka putsaillu CA jämiä lasikuitucanopyistä (maalattu). Ei tahtos että lähtee kopasta väri samalla

[K.Kangasluoma]

Noparin ja moottorin vaihduttua on ilmennyt seuraavanlaista. Motin sammuessa (vasen tikku alas) jää se tavallaan "jurraamaan" paikoilleen - eli niinku virta ei olisi katkennut kokonaan moottorista - katkeaa kyllä kun napsauttaa holdin päälle. Olisiko syynä pieleen mennyt kaasun ylä- ja alapisteet noparia ohjelmoidessa?? Olen kyllä yrittänyt ohjelmoida pisteitä uudelleen - mutta ei oo vissiin onnistunut 

[Korppi]

Opetus varmaankin oikein jos kerta holdilla toimii, mutta miksi tuommoinen kaasukäyrä käytössä?

[K.Kangasluoma]

Opetus varmaankin oikein jos kerta holdilla toimii, mutta miksi tuommoinen kaasukäyrä käytössä?

Niin - emmäätiijä  mullon mode 1:sen kaasukäyrä 0 - 50 - 60 - 60 ja sitte mode 2:ssa 65% flat, kuten myös mode 3:ssa 70% flat-kaasukäyrä.

[Korppi]

Onkohan mode1: llä rajoitettu vasemman tikun liikemäärää niin että kaasu ei oikeasti menekään nollille asti ja vasta holdilla tulee nollat

[K.Kangasluoma]

Onkohan mode1: llä rajoitettu vasemman tikun liikemäärää niin että kaasu ei oikeasti menekään nollille asti ja vasta holdilla tulee nollat

Ei pitäisi olla  Mutta pitänee tarkistaa asia..

[K.Kangasluoma]

Noparin asetuksissa on PWM-Frequency. Muistan nähneeni tähän jonkin kaava jolla sen voi laskea, vai onko asetuksen valintaan jokin muu (helpompi) tapa? Ja mihin tämä niinku vaikuttaa?

[SiB77]

ESC:t säätää ulosmenevää tehoa pätkimällä akkuvirtaa päälle ja pois. Mitä korkeampi HZ-määrä sitä tiheämpään se pätkii virtaa. Tauko virtasysäysten välillä määrittelee tehot. Täydellä teholla tulee suoraan akkujännite. Kovin isoa eroa tuolla Khz taajuudella ei ole, mutta matalammalla väittävät saavan paremmin vääntöä ja korkeammalla hiljaisemmat moottorit. Omat "kiljuu" 8khz taajuudella minissä.

[K.Kangasluoma]

ESC:t säätää ulosmenevää tehoa pätkimällä akkuvirtaa päälle ja pois. Mitä korkeampi HZ-määrä sitä tiheämpään se pätkii virtaa. Tauko virtasysäysten välillä määrittelee tehot. Täydellä teholla tulee suoraan akkujännite. Kovin isoa eroa tuolla Khz taajuudella ei ole, mutta matalammalla väittävät saavan paremmin vääntöä ja korkeammalla hiljaisemmat moottorit. Omat "kiljuu" 8khz taajuudella minissä.

OK - tänks!!! Laskin_jonkun_kaavan_muk aan, että mulla ois 15,57kHz taajuus - liekö sitte oikein, mutta ainakin motti pyörii sillä 

[Kaapeli]

Niin, tuosta olis kiva kuulla paremmin teoriaa että mihin kaikkeen se oikeasti vaikuttaa. Parastahan periaatteessa olis että taajuus olis mahdollisimman korkea niin että jännite käämin läpi muuttuisi mahdollisimman vähän ja siten häviöt moottorissa olisivat pienimmät. Mutta noparin feteissä sitten häviöt kasvaa jos siellä paukutellaan fettejä liian nopeasti. Sitten noilla matalilla taajuuksilla voi tulla jotain jänniä juttuja vastaan että sopivalla taajuudella joku PWM taajuuden harmoninen vaikuttaakin epäedullisesti moottorin toimintaan, jolloin joku tietty taajuus toimii yhdellä moottorilla paremmin kuin toisella. Tai jotain. Jos joku oikeasti tietää niin voi kertoa enemmän.

[Tohtori R]

No kaapeli ilmeisesti alan miehenä tietääkin mutta se pääperiaate mikä normiharrastajaa kiinnostaa on että:

Matalampi pwm taajuus tarkoittaa viileämpää noparia ja kuumempaa moottoria kun taas korkeampi taajuus tarkoittaa usein kuumempaa noparia ja viileämpää moottoria.

Syy noparin käytökselle on muunmuoassa fettien kytkentähäviöt. Fetit vaikka onkin nopeita ei kuitenkaan ole salamannopeita eli se on siinä kytkentähetkellä aina hetken puolijohtavassa tilassa jolloin virtaa menee läpi mutta se rajottaa sitä. Tällöinhän fetti tottakai kehittää lämpöä. Nyt kun taajuutta nostetaan tapahtuu näitä lämpöä kehittäviä tapahtumia yksinkertasesti useammin. Onhan tossa tietty muitakin lämpöä aiheuttavia ilmiöitä mutta tässä pwm jutussa takana on toi.

Niinku sanottu toiset moottorit tykkää erilaisista taajuuksista kun toiset.

Nopareissakin on paljon eroja ygen käyttäessä lähes aina alle 10khz taajuuksia kun taas esim kontronik usein jopa 32khz ja vielä automaattisesti tilanteen mukaan säätyvänä. Kontronikin tapa onkin ohan toisella levelillä kilpailijoihin nähden esim hyötysuhteen kanssa.