Ajattelinpa kantaa oman korteni kekoon kertomalla omasta alkukankeudesta, jos vaikka joku saisi näistä jutuista vinkkiä tulevaisuutta varten. Itse olen myös vielä siinä pisteessä, että tarvitsen vinkkejä enemmän ja vähemmän.
Ei tiennyt emäntä pari vuotta sitten minkä pandoran lippaan meni avaamaan, kun hommasi radio-ohjattavan koaksaalikopterin lahjaksi. Itse olin tuolloin osoittanut lähinnä varovaista mielenkiintoa radio-ohjattavia laitteita kohtaan ja varsinkin lentävä härveli tuntui kaukaiselta haaveelta. Siinä sitä sitten eräänä syksyisenä iltapäivänä oltiin olohuoneen lattialla ja kopteri pakasta vedettynä lentokunnossa.
Taisin saada n. 15 sekuntia pyöritettyä kopterin lapoja kun ne ensimmäisen kerran olivat jo poikki. Eivät tykänneet yhtään pöydän lasista.
Lavat vaihdettuani sain kopterin jopa vähän leijumaan olohuoneessa, mutta tulin siihen lopputulokseen että kopteria on järkevämpi lennättää ulkona. Yksi parhaista ideoistani ikinä.
Kopterin kanssa tuli myös tutustuttua LiPo -akkuihin, joiden vaaraillisuudesta ei mielestäni tarpeeksi varoiteltu etukäteen. Näihinkin akkuihin kantapäänkautta tutustuminen oli huomattavasti dramaattisempaa, sulanut akku ja laturi oli hyvä opetus tulevaisuutta varten.
Kyseinen syksy tuli huudatettua kopteria ja kontrollit tulivat tutuiksi. Liikaa itsevarmuus kostautui ja kopteri päätyi koivuun. Koivureissusta kopteri ei enää toipunut vaan rupesi käyttäytymään erittäin epäilyttävästi ja päätin että aika siirtyä eteenpäin.
Tämän foorumin ahkeran surffaamisen jälkeen tuli hommattua ensimmäinen Oikea Radio. Päätin saman tien hommata silloisen ymmärrykseni mukaan kunnollisen ja hankin DX7:n. Vielä ei ainakaan kaduta. Radion hommaamisen aikoihin sijoitin myös simulaattoriin (Phoenix) ja tuntuu että alkuun se oli yksi parhaista sijoituksistani.
Simulaattorissa kuitenkin hyvin nopeasti alkoi jurppimaan se, että sekä lennokit että helikopterit olivat saman tien trimmeissä. Lennokin hommaamisen (pieni sivuraide harrastuksessa) yhteydessä tuli opeteltua taas trimmaaminen. Ja korjaaminen. Kuinkas muuten kuin kantapään kautta.
Helikopteriharrastus pääsi eteenpäin kun halvalla sain pakettina mCX:n ja mSR:n. Pienet sisäkopterit tuntuivat hyvältä tavalta siirtyä harrastuksessa eteenpäin. mCX kestikin yllättävän hyvin lapasessa jo alkuun, mutta mSR:n kanssa meinasi olla hankaluuksia. Radion syvällisempi ymmärrys olisi ollut tässä tapauksessa eduksi, mutta onneksi täällä osattiin ohjata ratkaisun äärelle. Tarkemmin juttua täällä:
http://www.kopterit.net/index.php?topic=13492.0Nyt tuota mSR:ää on tullut joitain tunteja huudatettua ja alkaa tuntua siltä, että voisi siirtyä eteenpäin. Ajatus BNF kopterista kiehtoo edelleen, mutta haastetta voisi olla enemmänkin joten olen miettinyt pitäisikö mennä ryminällä eteenpäin ja hommata E-Flite Blade mCP X vai onko olemassa vielä joku välimalli? Jotenkin tuntuu että ei kehtaisi näin syksyä / talvea vasten rueta rakentamaan vielä 500 -kokoista reksiä.