Olen siis ostanut kesällä kiinasta CNC koneen (näkyy kuvissa). Aluksi oli vähän ongelmia, mutta supportti toimi loistavasti kun kaveri kiinasta käytti google translatoria kun jelppi mua saamaan koneen taas toimimaan kun siitä paloi yks piirilevy. Kiitos korjauksesta kuuluu myös Juzalle, joka jeesas mua löytämään oikosulkeneen komponentin ohjauspiirilevyltä.
En ole tähän mikään hyvä opettaja kun olen itsekin vasta-alkaja, mutta saan kuitenkin aikaiseksi omasta mielestäni aika hyvän näköisiä malleja jotka on tarkkoja - se riittää minulle!
Otan mielelläni amaattilaisilta ja asiaa pidempään harrastaneilta vinkkejä vastaan miten parantaa rutiiniani.
Oma työnkulkuni on seuraava malleja tehdessä:
1. skannaan pohjakuvat (mikäli en suunnittele tyhjästä) skannerilla olemassa olevista mallikappaleista.
2. Otan kuvat taustakuviksi 3D ohjelmaan (omasta taustani johtuen 3D Max) jossa piirtelen kuvan päällä Bézier curveilla.
3. Tarkistan 3D ohjelman mittaustyökaluilla, että mitat vastaavat sitä mitä kappale (mikäli on malli) on livenä työntömitan mitattuna.
4. Mikäli on useita kappaleita, jotka pitää sovitaa toisiinsa tarkistan välykset jne vielä siirtämällä viivapiirrustukset 3D avaruudessa 'oikeille kohdille' - tässä tarvii usein tehdä pientä viilausta jompaan kumpaan osapuoleen. Mikäli kappale on oikein hankala loftaan siitä vielä oikeat 3D mallit, mutta esim. levystä osia leikatessa täysin tarpeetonta.
5. Luon työkalupolut tälläisellä näppärällä työkalulla:
http://cnc-toolkit.com/ jonka jälkeen katson esikatseluna, että mallit tehdään suhteellisen järkevästi. Tässä vaiheessa pitää määritellä muutamia parameterejä kuten levyn paksuun ja muut työstöarvot.
6. Tämän jälkeen luon työkalulla G-codet, jotka avaan Mach3 nimisessä CNC työstöohjelmassa.
7. Tarkistan ja kohdistan mallin vielä kertaalleen niin, että se mahtuu levyllleni varmasti ja tarkistan simulaatiolla, että kauan ohjelmassa kestää. Tarkistan myös työstöarvot.
8. Mittaan Z suunnan ihan levyn pintaan niin, että työstösyvyys pysyy oikeana.
9. Käynnistän imurin ja pistän ohjelman päälle.
10. Työstön aikana tarkkailen kokoajan, että malli muodostuu oikein ja imen pölyt pois - HUOM! hiilikuitupöly on hengenvaarallista, joten suojavälineet ovat välttämättömiä!
11. Viimeistelen työstön harjaamalla veden alla kaiken pölyn pois ja tarkistan, että mallista tuli hyvä.
Minulla on työstön viimeistelyssä vähän ongelmia, sillä vain aivan huippu terävillä terillä (ekat palat) reuna ei yhtään 'nöyhtää', mutta tämän jälkeen pintoihin jää vähän roskia, mutta itse lopullinen jälki on siistiä kun veden alla harjaan juuriharjalla osat puhtaiksi. Harmittaa vain kun nöyhtä ei ihan kokonaan lähde helposti. Voisi alkaa toimia toisilla terillä paremmin, mutta olen kyllä ihan tyytyväinen lopputulokseen harjauksen jälkeen.
Käytän terinä Magaforcen 8500-G teriä
jotka on suunniteltu kovametallille. Ne tylsyvät vain ikävän nopeasti, joten etsin parempia teriä hiilikuidulle (ideoita? kara mulla on vain noin 4.5mm). Polycarbonaattia ne työstivät tosi hyvin mitä vähän testasin eikä terässä ollut yhtään kulumisen merkkejä (vaikka työstinkin sitä selvästi vähemmän).
Työstöarvoja ei voi suoraan kopioida, sillä se on niin terä ja materiaali kohtaista, mutta minulla suhteellisen toimivaksi havaitut arvot ovat:
Hiilikuitu: 250-350mm/min (2.5mm-1.5mm) sekä 4000 kierrosta -
Polycarbonaatti 600mm/min sekä 3500 kierrosta (2mm)
Alumiinissa en ole vielä etsinyt hyviä työstöarvoja, mutta pienet kokeilut onnistuivat 150mm/min sekä 5000 kierrosta (1mm levyä).
terä on yleensä 2mm koska sillä saa tehtyä pieniä reikiä sekä hukkamateriaalia menee vähemmän kun isommilla terillä.
