Nupin säätäminen F3C:hen

[Einari Lindberg]

Aloitanpa säikeen nupin säätämisestä F3C:tä varten. Aiheesta pirstoutunut tietoa sinne tänne, joten on vaikea hakea tietoa ja saada kokonaiskuvaa asiasta. Toivottavasti jaksettaisiin selittää vähän paremminkin, kuin vain, että riippuu ihan nupista. Tietysti osittain riippuu myös nupista, mutta samoja fysiikanlakeja ne kaikki nupit kuitenkin tottelevat, joten pitäisi perusteiden olla samoja kaikille nupeille.

Seuraavia nettisivua olen aiheesta lukenut, mutta osittain tuntuu olevan ristiriidassa esim. kopterioppaan kanssa. Ristiriitaa tuntuu olevan lähinnä stabilointilapojen painojen vaikutuksesta stabiloinnin vaikutukseen. Seuraavissa oppaissa kerrotaan stabilointitangon painojen keventämisen parantavan stabiloinnin vaikutusta(tuulikorjaus), kun taas kopteri oppaassa kerrotaan painojen lisäämisen kasvaattavan hyrrävoimaa joka taas kasvattaa stabiloinnin voimakkuutta.
http://www.littlerotors.com/articles/headsetup-180204/index.aspx
http://www.helituning.com/index.php/setup/heli/483-flybar-ratio-and-delta-angle-explained.html

Viimeaikoina olen tutkinut oman kopterini leijunta käytöstä tuulessa. Olen säätänyt Flybar ratiota, stabbarin painoja, stabbarin tangon pituutta, nuppikierroksia kaikkia laidasta laitaan. Minkäänlaista vaikutusta nupin omaan tuulikorjaukseen(stabilointi) ei ole ollut. Kopteri pyrkii leijunnassa menemään tuulen mukana 90astetta jäljessä, eli jos tuulee takaapäin, niin kopteri kallistuu ja kiihtyy suoraan oikealle päin. Kertokaapas omakohtaisia kokemuksia stabiloinnin tuulikorjauksesta ja kuinka olette sitä säätäneet ja onko säädöillä ollut mitään vaikutusta.

[Jussi]

Tämäpäs mielenkiintoinen aihe. Itsekin olen pähkäillyt 7-nupilla varustetun Freyan tuulikompensaatiota. Se kun tuntuu aina hiipivän tuuleen päin. Ilmeisesti jossain on jotain liikaa tai liian vähän. Kertokaa mullekin, millä sais tuota ilmiötä vähennettyä?

[Juho]

En ehkä oo oikea ihminen vastaamaan, mutta jotain voin yrittää..

Aloitetaan vaikka stabilointilavoista. Tämä on mun mielestä yksinkertaisin asia koko nupissa. Lisäämällä painoa kopterista tulee vakaampi. Liikkeistä tulee laiskempia ja kopteri reagoi hitaammin ohjaukseen, jolloin pitää ohjausliikkeitä kasvattaa. Kopteri reagoi hitaammin myös tuuleen. Hyvänä nyrkkisääntönä stabbarilavan painoon pitäisin sitä, että taivaslentoon kun laittaa aileronille liikettä 100%, on vaakakierteen nopeus riittävä. Jos tuntuu että kone kääntyy liian nopeasti, voi painoa lisätä jos näin haluaa. Tottakai sitten kannattaa testailla leijunnassa että mikä tuntuu sopivalta. Itse ajelen Hirobon muovisilla stabbarilavoilla, seurana 7,5g lisäpainot tangossa. Eli yht painoa on vähän alle 50g.

Ylipäätään nämä nuppijutut on vähän rakettitiedettä kaikille. Hirobo, JR sekä muut vanhat kopterivalmistajat ovat yrittäneet luoda toimivaa stabbaritangollista nuppia vuosikymmeniä. Eikä toimivaa ole vielä onnistuttu rakentamaan. Ongelmana kun on kompromissien pakollinen tekeminen. Alusta lähtien nuppia on yritetty saada toimivaksi niin leijunnassa, kuin taitolennossa. Mutta jotta kumpikin puoli olisi hyvällä mallilla, kumpikaan ei voi olla täydellistä.

Tohon 90astetta kallistumiseen leijunnassa. En osaa sanoa suoraan, mitä asialle pitäisi tehdä. Mulla on samaa juttua omissa nupeissa. Deltamiksauksen muuttaminen lähemmäksi nollaa voisi olla yksi lääke. Kaikki vaikuttaa kaikkeen noissa nupeissa, joten ihan vaan kokeilemalla...

Itse oon tuota ongelmaa vähentänyt ihan vaan trimmaamalla. Elikkä pyöritellyt konetta leijunnassa ja yrittänyt hakea sellaisia trimmejä joilla kopteri reagoi koko aika samaan suuntaan, tulee tuuli mistä vain. Sieltä se löytyy, parin akullisen leijuttelulla.

[Einari Lindberg]

Se kun tuntuu aina hiipivän tuuleen päin. Ilmeisesti jossain on jotain liikaa tai liian vähän. Kertokaa mullekin, millä sais tuota ilmiötä vähennettyä?

Mun käsityksen mukaan tuossa on tuolloin liikaa stabilointia, jos menee tuuleen päin (korjaa liian voimakkaasti tuulta vasten). Flybar ratiota pienemmäksi lähtisin kokeilemaan. Flybar ratiota säädetään siirtämällä ylemmän mixing armin kiinnityspistettä seesawissa, sekä pitch linkin kiinnityspisteen kohtaa ylemmässä mixing armissa. Flybar ratio vaikuttaa siihen kuinka paljon stabbaritangon poikkeutus vaikuttaa lapojen kulmiin. Samalla kun pienennät flybar ratiota, niin kollektiivi liike kasvaa sekä cyclic ohjauksen voima kasvaa. Jos säädät nuppiin suurimman mahdollisen flybar ration, niin bell ratio on säädettävä minimiin tällöin cyclic sekä kollektiivi ohjaus on pienimmillään ja sama toimii myös käänteisesti. Nuo edellämainitut on puhdasta geometriaa ja paperilla piirtämällä selkeytyy. Bell ratiota säädetään ylemmän mixeri armin swashplaten puoleisen linkin paikalla ja se vaikuttaa kollektiivi ohjauksen määrään sekä suoraan swashplatelta tuleviin cyclic ohjaus käskyihin (bell ohjaus). Alemmalla mixeri armilla säädetään ainoastaan cyclic ohjauksen voimakkuutta (Hiller ohjaus) eikä sen pitäisi vaikuttaa muuhun.

En ehkä oo oikea ihminen vastaamaan, mutta jotain voin yrittää..

Kukas muu olisi oikea henkilö vastaamaan, kuin aktiivisesti F3C:tä harrastava kaveri, joka painii näiden asioiden kanssa myös kimpassa muiden kanssakilpailijoiden kanssa.

Tohon 90astetta kallistumiseen leijunnassa. En osaa sanoa suoraan, mitä asialle pitäisi tehdä. Mulla on samaa juttua omissa nupeissa.

Mulla tekee tota samaa säädöistä riippumatta. Teoriassa oon tota pohtinut ja tullut siihen tulokseen, että tuulikorjaus liian heikko jolloin kopteri ei jaksa painaa tuulta vasten vaan pyrkii menemään tuulen mukana, mutta koska kyseessä on hyrrä niin hyrrä kallistuu 90 astetta jäljessä. Omissa kokeiluissa yllätyin ettei mikään nupin säätö tai säätöjen kombinaatio vaikuttanut millään lailla tuohon ilmiöön.

Yllätyin kuinka vaisua tässä säikeessä ollut, johtuuko huonosta aiheesta vaiko siitä ettei kukaan muukaan tajua näistä mitään. Tuossa yllä mun pohdiskelua asiasta, toivottavasti aiheuttaa keskustelua. Pitäiskö jonkun herättää Timo, siltä on yleensä tullut pitkiä teoreettisia vastauksia vastaavista jjutuista.

[Juho]

Kannattaa sitten varmaan tyytyä trimmaamiseen, jos ei mikään säätö pure. Ehkä toisia päälapoja kannattaisi kokeilla, jos sulla jotain hyviä on hyllyssä. Jos nuppi epämiellyttää niin vaihda kokonaan. Sillä siitä selviää 

Ei tälläset jutut kovin montaa henkeä kosketa... Ei tietenkään, kun noi fbl vehkeet ei tarvi mitään ton tyyppistä mietintää. Puhumattakaan halvoista pikkukoptereista yms joita ei leijuteta ollenkaan. En oo ollenkaan näitä vastaan mutta näin se menee... Ei oo itekkään paljon tullut panostettua pikkurekkulan säätöihin, täydet liikkeet ja kulmat ja kaasu, ja lentämään.

[Jussi]

Kannattaa sitten varmaan tyytyä trimmaamiseen, jos ei mikään säätö pure. Ehkä toisia päälapoja kannattaisi kokeilla, jos sulla jotain hyviä on hyllyssä. Jos nuppi epämiellyttää niin vaihda kokonaan. Sillä siitä selviää 

Ei tälläset jutut kovin montaa henkeä kosketa... Ei tietenkään, kun noi fbl vehkeet ei tarvi mitään ton tyyppistä mietintää. Puhumattakaan halvoista pikkukoptereista yms joita ei leijuteta ollenkaan. En oo ollenkaan näitä vastaan mutta näin se menee... Ei oo itekkään paljon tullut panostettua pikkurekkulan säätöihin, täydet liikkeet ja kulmat ja kaasu, ja lentämään.

Eläpä nyt Juho... ei nämä asia voi noin olla "toisenpuolenasioita" vaan ihan kokeilulla ja googlettamisella selvitettäviä asioita kaikki   Jos kukaan ei kerkeä googlettelemaan valmiimpaa vastausta, niin pitänee sitte ite kokeilla navakassa (about 5m/s) tuulessa noita leijuntoja ja kokeilla eri säätöjä. Itse näen ongelman siten, että 'en hyväksy' kommenttia, että nää nyt on henkimaailman asioita joista kukaan ei ymmärrä eikä voikaan ymmärtää Ja kun homman saa selville, niin siitä on huomattava etu muillekin säätäjile, että kopu pysyy paikallaan. Itseä kiehtoo F3C:ssä aika paljon juurikin se, että ymmärretään kopterin käytöstä ja että mitä sille voidaan tehdä, jotta se toimii halutulla tavalla

[Ege]

Eläpä nyt Juho... ei nämä asia voi noin olla "toisenpuolenasioita" vaan ihan kokeilulla ja googlettamisella selvitettäviä asioita kaikki  Jos kukaan ei kerkeä googlettelemaan valmiimpaa vastausta, niin pitänee sitte ite kokeilla navakassa (about 5m/s) tuulessa noita leijuntoja ja kokeilla eri säätöjä. Itse näen ongelman siten, että 'en hyväksy' kommenttia, että nää nyt on henkimaailman asioita joista kukaan ei ymmärrä eikä voikaan ymmärtää Ja kun homman saa selville, niin siitä on huomattava etu muillekin säätäjile, että kopu pysyy paikallaan. Itseä kiehtoo F3C:ssä aika paljon juurikin se, että ymmärretään kopterin käytöstä ja että mitä sille voidaan tehdä, jotta se toimii halutulla tavalla

Tai sitte pidetään salassa miten se kopteri säädetään hyvin, koska takaa voi tulla joku 15v uusi nuori lahjakas kuski. En tiedä mä säädän ite sen sillein että pystyn sillä ite jotenki sen eurosportin ajamaan läpi, ja sen enempää en trimmaile. Seuraava konehan mulla on mekaanisella miksauksella.

[sarama]

Asiasta vähänniinku mitään ymmärtämättä taidan päästä vähemmällä hermojen raastamisella ja keuhkotki säästyy ku ei mee kartonkikaupalla norttia, opettelemalla lennättään kunnolla sellasella nupilla jonka Hirobon insinjöörit on suunnitellu jo valmiiksi. Ovat varmaan miettiny kompromissit valmiiksi.

[Ege]

Toki onhan sekin totta että kun käyttää eri lapoja ni ei se nuppi välttämättä toimikkaan enää niin hyvin.

[Juho]

Ehkä täällä Suomessa ei kuitenkaan salailla näitä juttuja, syitä moiseen ei mun mielestä ole. Kuitenkin lajia halutaan viedä eteenpäin.

Jos nyt aloitetaan ihan puhtaalta pöydältä. Ostetaan kaupasta vaikkapa Eagle 3 EP tai Sylphide E12. Näihin koneisiin parhaat mahdolliset sähköt ja vielä taivaslentoa parantava hyvä täyskoppa. Ei se kone lennä näitten juttujen jälkeen hyvin. Ehkä siksi koska nuppi & lavat & miksaukset ei ehkä toimi niinkuin pitäisi. Otetaan esimerkiksi vaikka Hiroki Ito ja hänen koneensa. Jätkä lentää työkseen. Ja lahjakkuutta on muille jakaa. Kehittää JR:n koptereita joka ikinen päivä. Testaa ja testaa. Vaikka voittaa koneellaan maailmanmestaruuksia putkeen, eivät muut samalla koneella lentävät ole täysin tyytyväisiä nupin toimintaan kaikissa olosuhteissa. Nuppi pompottaa ja vaeltelee leijunnassa. Syy siihen on yksinkertaisesti se, että ei osata lentää yhtä hyvin kuin Ito. Eikä Itokaan osaa lentää täydellisesti.

Okei, ymmärrän pointin, että olisi hienoa saada se nuppi toimimaan hyvin. Siis niin, että olisi hyvä ohjaustuntuma, nuppi ei pompottaisi eikä vaeltaisi tuulessa. Myös taivaalla liikkeet riittäisi ja olisi riittävän herkkä. Mutta ehkä on vain yksinkertaisesti pakko tyytyä siihen, että mikään ei ole täydellistä näillä vekottimilla, vielä. Haasteita pitää olla. Ja jos jollain ihmisellä on paukkuja testata niin paljon omalla vapaa-ajallaan, että löytää erittäin hyvät säädöt, on se hienoa. Mutta kun ne säädöt on todennäköisesti hyvät vain löytäjälleen, ei muille. Kaikki kun tykkää erilaisista jutuista. Joku voi sanoa että on liian herkkä, joku voi sanoa että on liian flegmaattinen.

Yhdyn sarama:n kommenttiin. Valmistajat kehittävät nuppeja koko ajan ja uusia oivalluksia tulee markkinoille koko ajan. Otetaan esimerkiksi Hirobon uusin tuotos, SSZ-V. Tällä nupilla on ominaista vaeltaminen tuulessa. Ei pompota paljoa. Jos oppii sillä lentämään, nojaamaan tikkuihin oikein, voi lento olla erittäin hyvää. Kaikki vaan ei siitä tykkää, siksi Suomessakin on vähän modailtu tätä nuppia, ja saatu erilaiset hyvät & huonot puolet. Henkilökohtainen juttu. Tarkoituksena on itsellä laittaa pakka sekaisin, ja lähteä testaamaan tuota SSZ-V nuppia Hirobon tehdaspilotin Hashimoton säädöillä keväällä.

Summa summarum, voisin suositella kaikille erittäin lämpimästi sen oman kopterin valmistajan uusinta nuppia. Ja sitten vaan paljon treeniä, nuppikin alkaa tuntua aina vaan paremmalta.

Ps. Itselläni on mielessä päästä Aalto-yliopistoon lukemaan lentotekniikkaa ja erityisesti aerodynamiikkaa. Ihan vain siksi kun kiinnostaa. Mutta lukion pitkän fysiikan opeilla en vielä ymmärrä tarpeeksi näistä jutuista, niihin kun ei paljon paneuduta

Ps2. Innolla odottelen tulevan Eagle 4:n nuppia... voi olla taas toimivampi kuin vanhat

[Einari Lindberg]

Asiasta vähänniinku mitään ymmärtämättä taidan päästä vähemmällä hermojen raastamisella ja keuhkotki säästyy ku ei mee kartonkikaupalla norttia, opettelemalla lennättään kunnolla sellasella nupilla jonka Hirobon insinjöörit on suunnitellu jo valmiiksi. Ovat varmaan miettiny kompromissit valmiiksi.

Vähemmällä nortilla pääset kun siirryt vaihteeksi takaisin rekkuloihin, koska niissä on kompromissit valmiina, koska ei ole säätömahdollisuuksia. Hirobon insinöörit on suunnitellut nuppeihinsa näitä säätömahdollisuuksia joista voi kompromisseja haella. Säikeen tarkoitushan oli säätäminen ei säätämättäjättäminen.

Sitten jos palataan alkuperäiseen asiaan ja siitä keskusteluun niin itseäni ja ilmeisesti Jussiakin kiinnostaa tuo nupin oman tuulikorjauksen tekeminen leijunnassa. Muiden kokemukset kiinnostaa asiasta, onko tullut testailtua. Itse en ole onnistunut säädöillä siihen vaikuttamaan, Jussi voisit kokeilla noilla mun ohjeilla, vaikuttaako mitään.

[sarama]

Niissäkin on nykyään säädöt olemassa

[kaardian]

Ajattelin kantaa oman korteni kekoon kommentoimalla aihetta yleisesti.

Nuo nuppiin tehtävät muutokset ja niiden vaikutukset ovat sen verran pienehköjä, että kokemattoman lennättäjän voi olla vaikea tuntea niitä eroja. Esimerkiksi se että lentääkö taivalla suoraan vastatuulta kohti, ja nimenomaan suoraan, ettei yritä yhtään kylkiedellä mennä, saattaa vaikuttaa jo siihen että ne nupin asetusten muutokset eivät tunnu.
Samalla tavalla leijuttaessa, jos kopterin muut perussäädöt eivät vastaa sitä omaksuttua tapaa ja ohjausliikeet ovat varsin rajuja, voi olla haastavaa huomata niitä eroja eri asetusten suhteen.
Tähän jos yhdistetään se että ei han tarkaan tiedä mihin se säätö vaikuttaa ja miten se pitäisi havaita, niin voi olla pakka entisestään sekaisin.

Itse koen varsin haastavaksi huomata merkittäviä eroja eri setuppien välillä. Itse olen kokeillut polttiksena pudasta Freyan 3-nuppia, sähköllä puhdasta 5-nuppia ja sähköllä sellaista sekasikiötä 3- ja 5-nuppien väliltä. Tämä sekasikiö on muiden rakentama ja merkittävimpänä erona huomaan että tuo kolmosnuppi on puuskittaisessa ja pyörivässä tuulessa ehkä hieman vakaampi, kun taasen puhdas viitosnuppi on taivalla selkeämmin ohjautuva. Sekasikiö on jonkinlainen kompromissi näistä kahdesta ja selkeästi leijunnassa minulle paremmin istuva, kuin tuo viitonen, mutta taivalla eroa on jo vaikeampi sanoa.

Esimerkkinä voisi ottaa sellaisen asian että jos ajetaan lineaarisella lapakurvilla tai sitten leijuntaan säädetyllä keskialuekurvilla, niin voi olla että itselle sopivan kompromissin saa säädettyä puhtaasti radiosta eri lentotiloja ohjelmoimalla. Tästä päästään hyvällä aasinsillalla siihen että miten haluaa radion ohjelman tehdä? Ajaako taivaalla aina samalla lentotilalla, vai onko vaakakierteille omansa ja muille omansa?
--> Jokaisen pitää itse koittaa miettiä millaisella setupilla haluaa ajaa. Sitten kun alkaa huomaamaan että vaakakierteille voisi oma lentotila olla hyvästä, niin sitten alkaa hieromaan siitä lentotilasta mielesensä. Lisää siihen sopivat miksaukset, millä saa sopivan työnnön ja vedon aikaiseksi pelkällä pitchin käytöllä. Ts. aileroni laitaan ja pitchin säädöllä pääsee nätteihin vaakakierteisiin. Joku toinen voi sitten ajaa suoraan elevatorilla samat hommat, mutta tämä on juuri sitä mikä pitää itse miettiä.

Egen mainitsema seikka lapojen vaikutuksesta on ilmeinen. Eri painoiset, eri profiililla olevat, eri tasapainopiste jne. yhdistettynä erilaiseen nuppiin ja erilaiseen delttakäyttäytymiseen ym. Variaatioita alkaa olemaan likki ääretön määrä. Itse olen yrittänyt oppia ensin lennättämään niin, että pystyn tunnistamaan yksittäisten asioiden vaikutusta, siten että tiedän esim. erilaisten lapojen tuntuman sekä taivaalla että leijunnassa. Tämän jälkeen voisi kokeilla säätää yhtä tiettyä asetusta, esim. delttan määrää, ja suorittaa samanlaiset testit, ajaa vaikkapa 3 akullista taivaalla ja 3 leijunnassa. Suurimpana ongelmana itse koen, etten ole vielä riittävän hyvä lennättämään yleensä ollenkaan, jotta olisi suurta merkitystä alkaa tekemään itselleen sitä liki täydelliseltä tuntuvaa setuppia.

Joku mainitsi että säätää pelkkää Alignin yksinkertaista nuppia... No siitä minäkin olen aloittanut ja tällä hetkellä se on se minkä saan mieleisekseni säädettyä jo pelkästään pöydällä. Hirobon monimutkaisemmat nupit alkavat vasta hiljalleen aukenemaan.

Liitteenä kuva, missä on ajatusta tuohon leijunta pitchikäppyrään...

[Jussi]

Sitten jos palataan alkuperäiseen asiaan ja siitä keskusteluun niin itseäni ja ilmeisesti Jussiakin kiinnostaa tuo nupin oman tuulikorjauksen tekeminen leijunnassa. Muiden kokemukset kiinnostaa asiasta, onko tullut testailtua. Itse en ole onnistunut säädöillä siihen vaikuttamaan, Jussi voisit kokeilla noilla mun ohjeilla, vaikuttaako mitään.

Juu, lentopäivä on varattu tiistaille. Säiden puolesta olisi hyvä kun sais tuulta sopivasti, niin siinä näkee korjauksien vaikutukset. joku 4m/s olisi suosikkituulennopeus. Tokihan tuommoset aina tyynessä leijuilee ihanaisen nätisti. Itseä tosiaan kiinnostaa oppia aiheesta jotain, jotta osaa säätää tulevaisuudessa säätää käytöstä haluttuun suuntaan.

Nyt on säädetty linkkipallon paikkaa Armissa lähemmäs laakerointipistettä, jolloin stabbarin heilutus kallistaa vähemmän päälapoja. Outoa tuossa oli, että säätöreikiä pallolle oli vain kaksi kappaletta, joista valitaan se mieleisempi. Esim Cuatrossa on enemmän säätöpaikkoja tuolle miksaukselle.

[Einari Lindberg]

kiinnitä se mikseri vipu myös seesawissa lähimpään reikään mastoa. radikaaleja muutoksia niin ainakin näkee, että vaikuttaako ollenkaan. jos havaitsee vaikutusta ja vähän liikaakin niin sitten ottaa takaisin. jos flybar ratiot ei auta niin kokeile eri nuppikierroksilla. sitten erilaisilla stabbarin painoilla ja stabbarin pituuksilla. tossa ekassa postauksessa oli noi linkit, missä tosi hyvää tietoa noista. todella mielenkiinnolla itse lähdin testailee, mut rupes v...a ku mitään ei tapahtunu. mielenkiinnolla odotan miten sulle käy.

[Juho]

Näppärä kaveri tekee noihin myös itse lisää reikiä. Ei paljon vaadi, 1,5mm reikä ja sitten vaan M2 kierre. Mittaus vaan tarkasti että tulee oikeeseen kohtaan. Toi on suhteellisen helppoa työstää toi alumiini, onnistuu ihan Dremelillä reiän teko ja käsin kierteenteko, jos on kunnon kierrepakka. Noihin voi tehdä ihan huoletta modausta kun vaan katsoo ettei bindaa minnekkään. Myös seesawille voit tehdä uusia reikiä !

PS. multa voisi löytyä sulle tollasia miksereitä jos tarviit

[Jussi]

kiinnitä se mikseri vipu myös seesawissa lähimpään reikään mastoa. radikaaleja muutoksia niin ainakin näkee, että vaikuttaako ollenkaan. jos havaitsee vaikutusta ja vähän liikaakin niin sitten ottaa takaisin. jos flybar ratiot ei auta niin kokeile eri nuppikierroksilla. sitten erilaisilla stabbarin painoilla ja stabbarin pituuksilla. tossa ekassa postauksessa oli noi linkit, missä tosi hyvää tietoa noista. todella mielenkiinnolla itse lähdin testailee, mut rupes v...a ku mitään ei tapahtunu. mielenkiinnolla odotan miten sulle käy.

Joo, tuolla mixing armissa on kolme reikää, joista uloimmaisessa on seesawille menevät linkit. Pikaisesti pähkäiltynä tuo näyttäisi määrittävän vain liikkeen määrän, paljonko stabbarin lavat kääntyy tietyllä swashin kallistuksella. Toki ne on niin helppo ruuvata reästä toiseen, että kokeillaan tuokin siirto seuraavalla kerralla.

Kokeillaan aluksi noilla, miten niiden säädöt vaikuttaa. Aika paljon on näissä muuttujia, joita voi kokeilla säätää... talviset kelit ja jäätyneet sormet arvatenkin vähentävät suurinta intoa ruuvailla kaikkia säätökombinaatioita kenttäolosuhteissa

[Einari Lindberg]

siis seesawi on se palikka, minkä läpi stabbarin tanko menee. siinä on eri kiinnityspisteitä ylemmälle mixing armille, laita se mixing armi siellä sisimpään. se ei vaikuta stabbarin lapojen akselin suuntaiseen kääntymiseen mitenkään, vain flybar ratioon. stabbarin lapojen akselin suuntaista kääntymistä säädetään alemmalla mixing armilla, jos siellä on säätömahdollisuuksia.

[Jussi]

siis seesawi on se palikka, minkä läpi stabbarin tanko menee. siinä on eri kiinnityspisteitä ylemmälle mixing armille, laita se mixing armi siellä sisimpään. se ei vaikuta stabbarin lapojen akselin suuntaiseen kääntymiseen mitenkään, vain flybar ratioon. stabbarin lapojen akselin suuntaista kääntymistä säädetään alemmalla mixing armilla, jos siellä on säätömahdollisuuksia.

Joo, lisäkysymyksiä kehiin Einarille !

Ymmärtääkseni tarkoitit, että mixing arm (osoitettu punaisella nuolella) tulisi laittaa lähemmäksi keskiakselia jotta liike välittyisi pienempänä siitä päälavoille. Seiskanupissa (SSR-VII) ei taida olla kuin yksi paikka, mihin sen saa kiinni. Seesawin tulkitsen keltaisella kysymysmerkillä olevaksi keinuksi, jonka mukana stabbarintanko kääntyy.  Seesawissa tai punaisella nuolella merkatussa paikassa ei ole säätöjä.

Aluksi ymmärsin , että tuota kiinnityspistettä pitää muuttaa vihreällä nuolella merkatusta paikasta, joka arvatenkin vaikuttaa juurikin vain siihen seesawin ja stabbarin kallistuksen määrään.

Tämä kännykkäkameralla kuvaileminen sisätiloissa lähenee masokismia, kun ei meinaa valo riittää tummansiniseen kohteeseen vaikka katon spotit osoittaa kohti. Tai sitten on huonot spottivalot... tai huono kännykkäkamera ja paskat spottivalot Toivottavasti kuvasta saa riittävästi selvää.

[Noxi]

Sotkempa väliin tuosta punaisella nuolella merkitystä mikseristä siirrät tuon lavanpitimeen menevän linkin paikkaa lähemmäs(ei kauemmas niinku ensin kirjotin) pääakselia jos haluat pienentää flybarin ohjaavuutta (flybar ratio). edit 2.. mutta samalla se lisää liikkeitä ja maksimi lapakulmia. Ne siis pitää tarkistaa tämän muutoksen jälkeen.

edit.. meni nimenomaan sotkemiseksi Pitäs olla hiljaa ku ei oo itellä hiroboita ollu

[Einari Lindberg]

Joo, lisäkysymyksiä kehiin Einarille !

Ymmärtääkseni tarkoitit, että mixing arm (osoitettu punaisella nuolella) tulisi laittaa lähemmäksi keskiakselia jotta liike välittyisi pienempänä siitä päälavoille. Seiskanupissa (SSR-VII) ei taida olla kuin yksi paikka, mihin sen saa kiinni. Seesawin tulkitsen keltaisella kysymysmerkillä olevaksi keinuksi, jonka mukana stabbarintanko kääntyy.  Seesawissa tai punaisella nuolella merkatussa paikassa ei ole säätöjä.

Aluksi ymmärsin , että tuota kiinnityspistettä pitää muuttaa vihreällä nuolella merkatusta paikasta, joka arvatenkin vaikuttaa juurikin vain siihen seesawin ja stabbarin kallistuksen määrään.

Tämä kännykkäkameralla kuvaileminen sisätiloissa lähenee masokismia, kun ei meinaa valo riittää tummansiniseen kohteeseen vaikka katon spotit osoittaa kohti. Tai sitten on huonot spottivalot... tai huono kännykkäkamera ja paskat spottivalot Hymyilee Toivottavasti kuvasta saa riittävästi selvää.

Se seesaw on on se mihin kiinnittyy tuo punaisella nuolella merkattu armi. Outoa jos siinä ei ole eri kiinnityskohtia armille. Pystyykö sen seesawin kääntää ylösalaisin jolloin voi käyttää toisella puolella olevia reikiä, näin ainakin 3 ja uudessa 5 nupissa tehdään. jos seesawissa ei ole muita kiinnityskohtia niin ainoa keino muuttaa flybar ratiota on se pitch linkin kiinnityskohdan paikka sekä muuttaa Bell ratiota. Kun bell ratiota kasvattaa niin flybar ratio pienenee ja päin vastoin. Tuo perustuu ihan vipusuhteisiin. Flybar ration lisäksi stabiloinnin voimakkuuteen vaikuttaa ainakin stabbarin pituus ja stabbari lapojen paino.

Bell ratiota säädät swashpaltelta tulevan linkin kiinnityskohtaa siirtämällä ylemmässä armissa. Bell ratiolla tarkoitetaan kuinka paljon cyclic ohjausta tulee lavoille suoraan swashplatelta käyttämättä stabbarin lapoja välikätenä (bell ohjaus). Bell ration säätö vaikuttaa samalla myös kollektiivi alueen suuruuteen.

Elikkä bell ratio ja flybar ratio kulkee aina käsikädessä ja jos toista kasvattaa niiin toinen pienenee väkisin ainakin jos niitä säätää ylemmässä armissa linkkien kiinnityskohtaa muuttamalla. Jos on mahdollista muuttaa itse armin kiinnityskohtaa seesawissa, niin käsittääkseni muuttuu ainoastaa flybar ratio ja silloin bell ratio ei muutu.

Hiller ratiolla tarkoitetaan taas sitä kuinka paljon swashplaten kallistelu (cyclic) kääntää stabbaarinlapojen kulmia. Hiller mekanismi ei ohjaa suoraan lapoja vaan ainoastaan stabbarin lapoja. stabbarin lapojen kulman muutos taas pakottaa stabbarintangon/seesawin kallistumaan ja sitä kaauttaaa ohjaa lapoja. Elikkä stabbarin lavat toimivat eräänlaisena välikätenä/ohjaustehostimena kun cyclik ohjaus käskyt tulevat hiller mekanismin kautta. Hiller ratiota säädetään alemmilla mixeriarmeilla. mekanismin teho myös lisääntyy suurentamalla stabbarinlapoja, pidentämällä stabbarin tankoa, lisäämällä nuppikierroksia.

Tossa taas mun käsitys asioista kommentoikaa ja korjailkaa jos/kun olette erimieltä

[Jussi]

Kiitos sööreille vastauksista. Eiköhän tuokin ala aikaa myöten tuntua järkevältä. Aika paljon nuppia saa kuitenkin pyöritellä, että tuosta alkaa selvitä hienot ominaisuudet. Seesawia kääntämällä ei linkkien kiinnityspisteitä pysty siirtämään. Ehkä tämä seiskanuppi vain on tällainen vähempisäädettävä. Tuohon minäkin päädyin, että kyseessä on vain vipujen pituuksien muutoksiin.

Bell ratiota säädät swashpaltelta tulevan linkin kiinnityskohtaa siirtämällä ylemmässä armissa.

Ylemmässä armissa ei myöskään ole ole säätöpisteitä bell ration säätämiseen. Ylempi arm on kuvattu ykkössivulla isona.

[Jussi]

Tieteellinen testiryhmä Jukka ja Jussi kokoontui itsenäisyyspäivän lennätyksille.

1. lennätyksellä kopterissa oli pienempi (?) bell-hiller ratio, jolloin pallolinkki oli lähempänä yläarmin laakeria (katso aikaisemmat kuvat tässä säikeessä) -> stabilaattorilla oli vähemmän vaikutusta päälapojen kallistukseen. 2. lennolla palloa siirrettiin kauemmaksi laakeroinnista, jolloin stabbarin kallistaminen aiheutti isomman kallistuksen päälapoihin. Tuuli puhalsi mukavan sopivasti oikealta-etuoikealta, jotta tuulen vaikutuksen huomasi. Videoilla lentää Jukka ja minä kuvaan, mutta kummatkin lensivät molemmilla asetuksilla.

• 1. lennolla kopteri tuntui erityisen pomppuisalta, ja ajautui 90 astetta tuulensuunnasta sivuun, eli poispäin lennättäjästä. Sama toistettiin eri asennoilla mutta vaikutus oli aina suurinpiirtein samaan suuntaan. Itse luulisin tämän pienen vaihtelun johtuvan tuulesta ja siitä, ettei kone välttämättä ollut täysin tyynenkelin trimmeissä.
  
  
  
• 2. lennolla kopteri edelleen kulki poispäin lennättäjistä. Pystysuunnassa tuntui vakaammalta, eli ei pompottanut yhtä paljon kuin ensimmäisellä lennolla. Leijuntaa kokeiltiin myös isommilla kierroksilla, mutta edelleen liikesuunnat olivat samat.
  

Seuraavalle tuulisen sään lennolle tieteellinen testiryhmämme aikoo ottaa erilaisia stabbarinlapoja sekä kenties siireltäviä painoja stabbarintankoon.

[Einari Lindberg]

1. lennätyksellä kopterissa oli pienempi (?) bell-hiller ratio

Tarkoitat varmaan flybar ratiota? Bell ratio ja Hiller ratio ovat molemmat eri juttuja ja vaikuttavat cyclic voimakkuuteen molemmat, mutta eri periaatteilla. Bell ratio tosin vaikuttaa väistämättä myös aina tuohon kollektiivi alueen määrään sekä flybar ratioon vipusuhteiden takia. Flybar ratio ei tarkoita stabilointia suoraan, vaan se on yksi muuttuja stabiloinnin määrässä.

Elikkä sun kopteri teki tuulikorjauksen suhteen samaa molemmilla asetuksilla? Tismalleen samaa kuin Sylphiden nuppi sekä hirobon 3/5 nuppien sekasikiö, muita nuppeja en ole tuolla silmällä tutkinut. Aika vähän tuossa 7 nupissa tuota säätömahdollisuutta flybar ration suhteen, mutta eipä paremmat säätömahdollisuudet ainakaan Sylphiden nupissa oo tuulikorjausta muuttanut.

Aikaisemmin kerroit kopterisi liikkuvan tuultavasten? millä säädöillä niin kävi?

[Jussi]

Tarkoitat varmaan flybar ratiota? Bell ratio ja Hiller ratio ovat molemmat eri juttuja ja vaikuttavat cyclic voimakkuuteen molemmat, mutta eri periaatteilla. Bell ratio tosin vaikuttaa väistämättä myös aina tuohon kollektiivi alueen määrään sekä flybar ratioon vipusuhteiden takia. Flybar ratio ei tarkoita stabilointia suoraan, vaan se on yksi muuttuja stabiloinnin määrässä.

Aikaisemmin kerroit kopterisi liikkuvan tuultavasten? millä säädöillä niin kävi?

Joo, varmaankin tarkoitin just tuota flybar ratiota... Tosiaan kerroin koneen aikaisemmin hiipineen tuulta vasten. Tai näin ainakin havainnoin sen useammalla kerralla alkusyksymmällä toisilla lavoilla. Nyt on Pearl Whitet lapoina. Voipi olla, että kahden miehen ja videon voimin havainto on tarkentunut oikeaksi ja aikaisempikin liikkui samalla periaatteella. Pitää taas seuraavalle reissulle ottaa nuo alkuperäisetkin lavat mukaan ja kokeilla.

Elikkä sun kopteri teki tuulikorjauksen suhteen samaa molemmilla asetuksilla? Tismalleen samaa kuin Sylphiden nuppi sekä hirobon 3/5 nuppien sekasikiö, muita nuppeja en ole tuolla silmällä tutkinut. Aika vähän tuossa 7 nupissa tuota säätömahdollisuutta flybar ration suhteen, mutta eipä paremmat säätömahdollisuudet ainakaan Sylphiden nupissa oo tuulikorjausta muuttanut.min kerroit kopterisi liikkuvan tuultavasten? millä säädöillä niin kävi?

Aika rajalliseltä nämä säädöt tosiaan tässä vaiheessa tuntuu linkkien suhteen. Toisaalta takataskussa on vielä paljon kokeilemista edellämainittujen painojen ja stabbarinlapojen suhteen. Mutta jos osoittautuu, että tän nupit säätömahdollisuudet oli siinä, niin sittehän tämä menee helpoksi kun ei enempää voi säätää: lennetään menemään ja ohjataan kahta kauheammin