Jos haluaa mukitelineen niin silloin ehdottomasti paras ratkaisu on ripustaa muki langan päähän. Nestepintahan asettuu aina kohtisuoraan kiihtyvyyssummavektorin kanssa, eli siis painovoimakiintyvyysvekt
ori+alustan kiihtyvyysvektori. Lisäksi kun sillä nesteellä on massan hitautensa niin narunpäähän ripustettu lasi seuraa viiveellä huomioiden sen sisällön aiheuttaman massan hitauden.
Jos homman tekee 3-akselin kiihtyvyysanturilla ja kolmella servolla muuttaen ne kolme vektoria servoille meneviksi eulerin kulmiksi niin ero tuohon lankamalliin on että kappaleen massan hitaus ei vaikuta toimintaan. Tämähän oli selvästi nähtävänä tässä kameratelinedemovideossa
kin.
Hyvä esimerkki on kun lentokoneella lennetään puhtaaasti positiivisella G:llä niin on ihan sama mitenpäin kone on. Katsokaapa lasia vaikka seuraavaa Bob Hooverin videota 2:10 eteenpäin.
Sensijaan lentokoneen keinohorisontin halutaan aina näyttävän todellisen horisontin asentoa, riippumatta kiihtyvyyssummavektorist
a ja siihen tarvitaankin sitten sitä gyroa. Lentokoneessahan keinohorisontti, suuntahyrrä ja kaartomittri ovat perinteisesti perustuneet mekaaniseen gyroon mutta nyt uusissa koneissa niissä on mikromekaaninen 3-akselin gyro ja 3-akselin kiihtyvyysanturi ja niistä tehty AHRS eli oikeastaan ihan samaa kamaa kun löytyy vaikka Ardupilotista tai AR-Dronesta, pleikkarin move-ohjaimesta, WII:n ohjaimesta tai paremmista matkapuhelimita.
Eli jos haluaa horisontin tai kameran pysyvän oikeassa asennossa, se ei onnistukkaan enää luotilangalla toisaalta lasipitimeksi systeemi ei enää oikein käy.