Gyron toimintaperiaate

[sgtpepper]

Elikkäs ne ensimmäiset gyrot kun perustu siihen hyrrään, niin mitenkäs nämä nyky aikaiset gyrot toimivat? Ja kun gyrot on suhteellisen kalliita niin voisi olettaa että yksi komponentti (joka siis tekee mittaukset) on se joka siinä maksaa. Mitä kalliimpi gyro niin varmaan eniten maksetaan sen kyseisen komponentin laadusta.

[ropellihattu]

Piezosähköisiä kai nuo ovat...

[Hermis]

Mitä kalliimpi gyro niin varmaan eniten maksetaan sen kyseisen komponentin laadusta.

Niinhän sitä äkkiä luulisi, mutta ei. Se on nimittäin ohjelmointi joka siinä maksaa. Esim. GY401:sessä, ja GY611:sessä on sama kikkula sisällä. Kuitenkin 611 tekee paljon enemmän kuin 401.
Äärimmäinen esimerkki on GY501, jota ei saa toimimaan kunnolla. Se ei vain pidä. Kun sen avaa, sisälle juottaa pari vastusta, pyörittää potikkaa ja tinaa kaksi piikkiä yhteen, gyro sanookin käynnistyessään olevansa 601. Valikkoon on ilmestynyt pari säätöä lisää, ja suorituskyky kasvanut. RR:ssä oli tästä aiheesta juttua. Siellä oli verrattu eri gyroja siihen, että sulla olisi kaksi huipputietokonetta. Toiseen on asennettu Word, ja toiseen Muistio. Rautapuoli on sama, mutta ohjelma tekee kirjoittamiseen pienen eron...

[Julle]

Tässä gyron valmistusta seuranneena voisin väittää valtaosaa nykyisistä huippu gyroista kapasitiivisiksi.
Jos en nyt ihan väärin muista niin piezon ominaisuudet muuttuu lämpötilan funktiona.
Siinä anturi-hippulassa on integroituna jonkinlainen asic joka huutelee vain sovitettua anturin dataa ulkomaailmalle. Loput roippeet gyrossa huolehtii asetusarvon ja oloarvon välisen eron laskennasta ja sopivan korjaustiedon jakelusta servoloiselle.
Eli kuten Hermis mainitsi niin on sille hinnalle joku perusta ja se ei ole anturi(yksinään).

[sgtpepper]

Onko muuten nuo gps paikantimet kuinka tarkkoja? Sitähänä voisi soveltaa gyrossa kunhan se gyro olisi siellä ihan perällä jossa se liike on isointa. Muuten miten pieneen heilahdukseen parhaimmat gyrot pystyy? Onko kyse µm:tä vai mm:tä ...?

[Vispilä]

Gps:n tarkkuus ei riitä tollaseen tarkotukseen, eikös parhaimmilla laitteilla päästy noin puolen metrin tarkkuuteen? Taitas olla jännä lennettävä jos perä olis noin puolen metrin tarkkuudella oikeessa kohdassa 


-op-

[Hermis]

GPS:ssä taidetaan liikkua vielä senverran isossa skaalassa että ei sovi gyroon. Ja sekin lähettää vaan paikkatietoa. Esim. perähän voi pysyä paikallaan, muun koneen pyöriessä siinä ympärillä.

Gyro ei sinällään mittaa etäisyyttä metreissä (tai minään metrin etuliitejohdannaisena...) vaan kiertoa, esim. asteina.

Oletan että sulla on nyt siinä MiniTitanissa joku hyvä gyro. Voithan kokeilla niin että pyöritätä konetta käsin pöydällä pääakselin kohdalta. Katsot miten pitkän matkan peräevää pitää liikuttaa sivulle että peräservo liikahtaa. Koska MT:n peräevä on 48cm päässä pääakselista, saat kiertyneen kulman asteina kaavalla
sin å =x/480mm, jossa å on kiertynyt kulma asteina, ja x peräevän liike sivusuunnassa milleinä.

Sellanen olo että tuo kaava on ihan päin kettuja, mutta onpahan sulle tekemistä täksi illaksi...

[seppomikael]

Hermis, ei päin kettuja mutta sen sinin pitää olla asin jotta tulos on asteita...

[Hermis]

Tiesinhän minä että jotain sinne lipsahti, mutta kiitos korjauksesta!