Internetin syövereistä osui silmiini seuraava teksti koskien uusia UAV-lennätyksen sääntöjä: (UAV = miehittämätön lentolaite, joka lentää autopilotin ja gps:n avulla ennalta määriteltyä reittiä)
------------------
Tietääkseni Trafi valmistelee säädöksiä, joissa touhua rajattaisiin valvomattomassa ilmatilassa näin:
-alle 10 kg
-aina visuaalissa, max 500 m etäisyydellä
-korkeus max 150 m
-ilmailuskanneri tai mielummin ilmailuradio
------------------
Siinä siis mm sanotaan, että miehittämättömän lentolaitteen etäisyys lähtöpaikasta pitäisi olla aina alle 500 metriä.
Onko tuollainen säännöstö suunnitteilla, ja millä tavoin me UAV-lentojen suorittajat voimme vaikuttaa asiaan? Missä voimme esittää mielipiteemme asiasta? Meillä lennättäjinä pitäisi olla sanamme sanottavana tässä asiassa, mutta ainakaan minä en ole nähnyt keskustelua tai kyselyjä missään.
Me olemme tehneet jo yli 5 vuotta metsien ja koealueiden ilmakuvauksia UAV-lennokeilla. Koko ajan vaikeutena ovat olleet lähtö- ja laskeutumispaikkojen puute koealueiden lähistöllä. Olemme joutuneet operoimaan avohakkuualueilta, soilta, metsäautoteiltä ja taimikoista.
Mikäli sääntö tulee tuollaisena, niin se kyllä käytännössä lopettaa metsien ilmakuvauksen kokonaan! Onko tämä sen säännön tarkoitus?
Metsien kuvauksessa kuvattavan alueen pinta-alat ovat yleensä kymmeniä hehtaareja. Tämä sääntö pudottaisi käytännössä kuvattavan alueen koon muutamaksi hehtaariksi ja sekin olisi metsän reunassa. Käytännössä tällaisen koealueen tai kuvauksen arvo on olematon. Sääntö siis estäisi käytännössä täysin lennokkien hyötykäytön.
Tämän viestin liitteenä on kuva, jossa on esimerkki. Kyseessä on optimitilanne, jossa päästäisiin lentämään ihan koealueen vierestä, edellyttäen tietenkin, että tuuli on metsän reunan suuntainen, ja metsä on niin matalaa, että kone näkyisi koko ajan. Punaisen ympyrän säde on noin puoli kilometriä, eli ehdotuksen mukaan koneen pitäisi olla koko ajan tuon sisällä. Lennonsuunnitteluohjelma lla on tehty lentoreitti alueelle. Lennokin käännöksiä varten pitää varata riittävästi tilaa, sillä koneen lennon pitää vakaantua riittävästi kuvauslinjaa varten. Koska koko alueelta pitää saada stereokuvat, niin kuvausalue on vain sinisen neliön alue.
Kuvatun alueen pinta-ala on vain 9 hehtaaria! Ja tämä alue siis aivan optimiolosuhteissa. Oikeasti tässäkin lennokki menisi melko varmasti noiden päätykäännösten aikana hivenen ympyrän ulkopuolelle. Meidän pitäisi kuitenkin kuvata useita kymmeniä tai satoja hehtaareja. Kuvaukset tehdään saman kesän muiden koemittausten yhteydessä tai tilausten mukaan, joten 10 viikkoa etukäteen haettava ilmatilan varaus ei onnistu.
Metsien kuvauksessa toimitaan siis oikeasti metsissä, lähimmät rakennukset ovat jopa kilometrien päässä. Aiemmin sääntönä on ollut, että lennokki on aina näköpiirissä. Tämä on tuntunut jotakuinkin järkevältä. Jollain tavalla olisi ehkä ymmärrettävissä, että taajaan asutuilla alueilla olisi tuo 500 metrin sääntö, mutta sen ulkopuolella olisi nykyinen näköpiirissä-sääntö. (Vrt lentokoneiden lentokorkeus taajaan asuttujen alueiden yläpuolella)
Myös tuo ilmailuradio on täällä syrjäseudulla täysin tarpeeton, valvomattomassa ilmatilassa ei juuri ole radioliikennettä, ainakaan minä en ole koskaan kuullut yhtään radioviestiä.
Kerhot ja muut vastaavat voisivat olla nyt aktiivisia ja yrittää saada säännöt kohtuullisiksi. Meillähän on tismalleen yhtä suuri oikeus ilmatilaan kuin isompienkin koneiden lentäjillä.