tuplaradio (buddy box)

[ChiKung]

Vastaanottimissa on monesti diversiteetti, eli kaksi antennia eri polarisaatioilla ja paremman signaalin vastaanottavaa käytetään ohjaukseen. Lähetinpuolella taas on yleensä yksi antenni, jonka suuntakuvio voi rajoittaa lentelyä joka suuntaan. Käytän 2,4 GHz moduulia, eli ohjauslaitteesta PPM lähetinmoduulille. Onnistuisikohan kahden rinnakkaisen lähetinmoduulin käyttäminen buddy boxin avulla? Eli samaan PPM-signaaliin kaksi lähetintä ja näille omat vastaanottimet. Vastarit siis kytkettäisi rinnakkain tuolla buddyboxilla. Onnistuuko esim. Failsafe tuolla ratkaisulla ja mitkä laitteet toimivat yhdessä tuolla ratkaisulla?

[Simo_M]

ACT ja Weartronik tekevät juuri tuollaisia systeemejä.

Lennokkipuolella noita on jonkin verran näkynyt. Myös ongelmista on raportoitu "riittävästi".

Aikaisemmin Weartronikilla oli systeemi jossa käytettiin mitä tahansa 35/72Mhz tai 2.4Ghz moduleita rinnakkain, ja koneessa oli myös normaali vastarit ja diversiteetti äly oli erillinen yksikkö. Nämä vain hävisivät vähin äänin myynnistä. Eri tyyppisten modulien latenssi taisi kiusata vastaanottopään elektroniikkaa.

Nykyään noissa tarkoitukseen tehdyissä vastareissa onkin jonkinlainen keskinäinen dataväylä jotta ne tietävät kumman signaali on luotettavampi. Eli vähän samantyyppinen ratkaisu kuin Spektrumin satelliitit, mutta molemmat vastarit ovat eri "kanavilla".

[ChiKung]

Joo.. Sen verran olen huomannut vastareista, että osa pukkaa aina signaalia ja osa ei. Siis tilanteessa, jossa lähetin ei ole päällä eikä failsafe ole toiminnassa. Jotkut (esim. OrangeRX) työntävät siis sitä 1500 us signaalia vaikka vastaria ei olisi edes bindattu. Yksinkertaisella summauksella/keskiarvolla tuollaiset eivät siis toimi, kun toimimaton vastari häiritsee toimivan vastarin signaalia. Muutamissa malleissa taas vastari ei anna mitään signaalia ulos tuossa tilanteessa (esim. FrSky). Jos kahdesta tuollaisesta lasketaan keskiarvot ja signaalia antamaton vastari jätetään pois laskuista, homma saattaisi toimia. Failsafe pitäisi tietenkin olla erillisenä.

Ongelmiahan noissa voi tulla. Jotkut laitteet vaativat signaalien tulon tietyillä viiveillä, ts. eivät tunnista samaan aikaan tulevia pulsseja (vrt. halvat v-tail mikserit gyrojen kanssa). Onkohan riskit suuremmat kuin hyödyt?

[Simo_M]

Monista telemetriakykyisistä vastareista saa yhteyden laadun dataportista, sitähän voi hyödyntää vastarin valinnassa.

Softabugin vaara tuossa kasvaa, tuo lennunettiin linkkaamani kaputti oli nimenomaan jonkinsortin bugi Weartronicissa.
Toisen Weartronic bugin näin kerran Jämillä kun jetti tuli maihin, mutta se oli vanhemman sukupolven laitteilla. Muistaakseni pilotti vaihtoi fassteihin.

[ChiKung]

Aivan! Ei tarvitse ajatella liian monimutkaisesti eikä softabugille tarvitse jättää sijaa.

Pari vaihtoehtoa tulee ainakin ekana mieleen. RSSI-signaalit molemmissa pihalle ja komparaattorilla valitaan parempi. Pieni hystereesi komparaattoriin niin ei sekoile omia aikojaan. Yhtenä vaihtoehtona analogiset kytkimet, eli vaihtaa komparaattorin annon perusteella servojen kanavat. Toisena vaihtoehtona digidigi, eli komparaattorista ulos ei-invertoitu ja invertoitu signaali. Signaalit vedetään molempien vastareiden perässä oleviin and-piireihin, eli toiselle invertoitu ja toiselle suoraan. Näistä lähdöt voi yhdistää vaikka or tai xor-piirillä, niin ainoastaan paremman signaalin saava pukkaa servopulssit pihalle.

Jos haluaa digihifistellä ja minimoida liian pienestä hystereesistä johtuvat häiriöt, niin voisi laittaa vielä (reunaherkän) set-reset -kiikun molempien vastareiden yhteen kanavaan. Tuosta lähdöt vaikka nor:lle ja andille ja niistä vasta and-piireille. Eli tuo estäisi komparaattorin vaihtamasta kesken syklin..

Tosin normaalisti näissä digivehkeissä (ainakin FrSky:llä) vain pakettien katoamisesta kertova ledi, eli siitä kannattanee ottaa signaalit. Toinen vastari saa toimia oletuksena, mutta jos jompi kumpi ei saa signaalia niin käyttää toimivaa vastaria. Aika simppelillä logiikalla pitäisi onnistua tuonkin.. Ainoa ongelma voi tulla tilanteessa, jossa molemmat vastarit hukkaavat paketteja, eli silloin pitäisi vaan valita taas jompi kumpi vastari siihen tilanteeseen. Tiedä sitten olisiko tuosta tarpeeksi hyötyä. Aika paljon tuosta lähettimen antennin suuntauksesta vaan riippuu toiminta, niin ehkä auttaisi..

[Simo_M]

Aika paljon tuosta lähettimen antennin suuntauksesta vaan riippuu toiminta, niin ehkä auttaisi..

Lennätät ilmeisesti aika suurilla etäisyyksillä ja/tai matalalla. Olen tuolla Spektrumin data loggerilla joskus kokeillut saada selkoa lähettimen antennin suuntauksen vaikutuksesta. Normi heko lennätys etäisyyksillä suuntauksella ei tuntunut olevan mitään vaikutusta, lennokillakin sai merkityksellisiä eroja ainoastaan täysin omituisilla suuntauksilla (poispäin koneesta tai suoraan alaspäin).

[Tohtori R]

Lennätät ilmeisesti aika suurilla etäisyyksillä ja/tai matalalla. Olen tuolla Spektrumin data loggerilla joskus kokeillut saada selkoa lähettimen antennin suuntauksen vaikutuksesta. Normi heko lennätys etäisyyksillä suuntauksella ei tuntunut olevan mitään vaikutusta, lennokillakin sai merkityksellisiä eroja ainoastaan täysin omituisilla suuntauksilla (poispäin koneesta tai suoraan alaspäin).

itse olen tässä hiljattain kamppaillut yhteysongelmien kanssa monessakin kopterissa jonka seurauksena loikkasin spektrumeista futaba-leiriin. homma ratkes kyllä kun DX8:ssa oli viallinen lähetinmoduli joka sitten vaihdettiin uuteen ja toisessa mankassa oli antenni poikki. sillon ku vika oli päällä tuli ihmeteltyä kaikkea mahdollista antennin suuntauksista lähtien.

mulla oli noissa värkeissä telemetriat kiinni ja näin DX8 ruudulta reaali ajassa kuinka paketteja häviää matkalla tai jommalle kummalle antennille tulee katveita. yllätys oli suuri kun huomasin että varmasti täysin ehjälläkin mankalla jo muutama kymmentä metriä riitti aika ison yhteysongelman muodostukseen jos antenni osoittaa suoraan kopteria kohti.

toi antennin säteilykuvio kun on sellanen donitsi että se säteilee antennin sivulle enemmän kuin suoraan eteen/taakse -päin.
tämä sinänsä tulee ainakin itselle ongelmaksi siinä kohtaa ku vetää jotain kovia nopeusvetoja. itselläni on aina antenni mankasta sivulle päin taitettuna ja nopeusvedoissahan lennetään aika pitkälle sivulle. itsestäni huomasin ettei muuta ollenkaan rintamasuuntaa vaan käännän ainoastaan päätä. sillon rupeaa tulemaan ehjälläkin laitteistolla telemetrian kautta merkintää että paketteja hukkuu matkalla.

ilman noita telemetrioita voi tietty olla ettei huomaa mitään ja saa just sellasen käsityksen että noi vehkeet kantaa silmien kantamattomiin oli antenni miten vaan. tieto kuitenkin lisää tuskaa ja kun nyt tuli tapeltua noiden kanssa niin nykyään tulee kiinnitettyä paljon huomiota siihen miten ne antennit tosiaan siellä on! (sekä lähettimessä että kopterissa)

[Simo_M]

No Futaban kanssa ei ole tuskaa, kun ei ole tietoakaan.

Telemetriallahan antennin suuntausta onkin helppo selvittää, vie vain vastarin jonnekin etäälle ja kääntelee lähetintä. Loggerin kanssa toiminta oli vähän tilastollista (miten se menikään: vale->emäväle->tilasto).

Mutta ihan loggerillakin huomasi että hiilikuitua ja metallia sisältävillä koptereilla tuli paljon enemmän antenni faidejä kuin lennokeilla mutta frame losseja yleensä ei tyypillisesti yhtään. Kopun pyöriessä aina jokin antenni jää rakenteen taakse ja antennit ovat niin lähellä rakenteita ettei signaali pääse kiertämään.
Korkealla pisteenä näkyviin lasikuitu/puu liidokeihin taas tyypillisesti faidejä tuli vain muutamia mutta frame losseja saattoi olla lähes yhtä monta.

[jesi]

Mulla mahtaa olla tämmönen, tosinkin vielä kokeilematta:
http://www.hobbyking.com/hobbyking/store/__18703__Wireless_Buddy_Box_System_8CH_Dual_RX_Controller_.html

[ChiKung]

Kopterin kanssa ei ole ollut mitään ongelmia. Lähetin on käsissä, antenni käännetty 90 astetta, satelliittivastari toimii ja etäisyyttä ehkä sata metriä.

FPV-touhussa taas etäisyyttä enemmän ja antenni töröttää paikallaan maassa. Etäisyyden kasvaessa ongelma tulee selvemmin esiin.