Jos rakennan sen isomman aluksen kokonaan itse, mitkä osat ratkaisevat hökötyksen kuormakyvyn? Jos oletetaan että haluan nostaa 2kg painoisen kamerakaluston gimbaaleineen, minkälaiset noparit, moottorit, propellit ja runko pitäisi vähintään olla?
Nostokyky määräytyy pääosin neljästä tekijästä: runko, akku, nopeudensäätimet, moottorit.
Rungon tulee olla luonnollisesti niin kestävä ja kooltaan sopiva (eli iso), että se kestää kuorman jota aiot sillä roikottaa ja reilusti enemmän. Paha antaa mitään insinöörivakioita, mutta kopterin pitäisi joka tapauksessa kestää ainakin kaksin...kolminkertainen kuorma, jotta hommaan jää riittävästi marginaalia sekä turvallisuuden että sulavan lentokyvyn osalta.
Akku (tai akut) pitää olla sellainen, että se kykenee tarjoamaan riittävästi virtaa nopeudensäätimien kautta moottoreille. Kun moottoreita on neljä tai kuusi (tai enemmän), nousee yhteenlaskettu virrannälkä nopeasti suureksi. Akun C-arvo yhdessä kapasiteetin kanssa kertoo sen, paljonko pakasta kehtaa imeä juissia.
Nopeudensäätimet ohjaavat moottoreita "lentoaivojen" ohjeiden mukaan säätämällä kierroslukua sopivasti. Nopeudensäätimissä on pari tärkeää seikkaa, joista luonnollisin on virrankesto. Nopeudensäätimen pitäisi kestää vähintäänkin sen verran virtaa, kuin moottorit akusta haluavat imeä. Reilu turvallisuusmarginaali on tässäkin hyvästä, eli hanki ainakin puolet suuremmat noparit kuin mitä moottoreiden spekseissä sanotaan maksimivirraksi. Toinen nopareiden toimintaan vaikuttava tekijä on nopeudensäätimen sisäinen ohjelmisto. Ohjelmisto päättää (muiden asioiden muassa) miten nopeudensäädin reagoi sisään tuleviin käskyihin. Ideaalitilanteessa nopeudensäädin ohjaa moottoria täsmälleen siten kuten sitä käsketään, mutta käytännössä näin ei voi tehdä. Moottorin nopeuden muutokset vaativat energiaa eli sähköä ja liian nopeat muutokset voivat käräyttää kaapelit, noparin taikka moottorin. Käytännössä kaikki kaupasta saatavat nopeudensäätimet ovat reippaasti turvallisella alueella laiskan vasteen muodossa, joten käryn nousemista ei tarvitse pelätä. Valitettavasti laiska vaste tarkoittaa myös laiskaa ohjattavuutta ja etenkin epävakaata lentoa, kun moottorit eivät reagoi riittävän nopeasti lentoaivojen käskyihin. Ongelmaan ratkaisuksi on kehitetty muutamia uusia nopeudensäätimien ohjelmistoja. Suurista valmistajista ilmeisesti vasta Castle Creations on lähtenyt leikkiin mukaan ja tarjoaa nopeudensäätimiinsä erityisesti multikoptereille viilattua firmistä. Muiden ohjelmistojen osalta nopeudensäätimet pitää joko flashata itse tai ostaa flashays palveluna.
Viimeinen lenkki voimansiirrossa ennen potkuria on moottori. Moottorin tulisi olla tehokas, kv-luvultaan tarkoitukseen sopiva ja kevyt. Tarkat numeroarvot kullekin kohdalle määräytyvät luonnollisesti kuorman jne. mukaan.
Tämän lisäksi lennettävyyteen, nostokykyyn ja vakauteen vaikuttavat myös potkurit. Jälleen sopiva koko määräytyy laitekohtaisesti.
Olen mennyt vähän sekaisin siitä, voiko näissä kaikissa olla stabilointi ominaisuus pan/tilt/roll kameramountille: kontrollerissa, erillisessä stabilointimokkulassa ja joissakin pant/tilt/roll mounteissa itsessään? Mitä näistä kannattaa käyttää?
Stabilointi voi löytyä kaikista kolmesta, jos karkeasti puhutaan.
1) Useimmat lentoaivot kuten Wookong, Naza, MultiWii, Hoverfly, ... sisältävät ohjauksen myös kameratelineelle. Yleensä vain roll ja tilt-akseleille. Stabiloinnin toimivuus vaihtelee laitteesta toiseen skaalan ulottuessa täysin käyttökelvottoman huonosta ihan mukiinmenevään.
2) Viimeaikoina markkinoille on tullut yhä enemmän pelkästään kameratelineen vakauttamiseen tarkoitettuja purkkeja. Näitä löytyy yksiakselisesta kolmiakseliseen, eli saat yhdellä purkilla vakautettua vaikkapa pelkän tilt-suunnan tai tilt+roll+pan. Valikoima on näissäkin kirjava, kuten myös toimivuus. Pääsääntöisesti kuitenkin erilliset purnukat toimivat huomattavasti paremmin, kuin lentoaivoon integroitu telineen vakautus. Merkkejä mainitakseni Photohigher Skyline RSGS, PicLoc eri versioineen, Hoverfly Gimbal, Cinestar (vakautuspurkki vasta tulossa). Myös muutamia lentoaivoja voi käyttää vain telineen vakautukseen niin halutessaan, mutta nämä ovat vielä lasten kengissä verrattuna edellä lueteltuihin vehkeisiin.
3) Hyvänä (tai peräti ainoana?) esimerkkinä telineeseen integroidusta stabiloinnista on DJI Zenmuse. Kyseessä on tietylle kameralle suunniteltu kamerateline, joka pitää sisällään myös vakautuselektroniikan. Laitteen suorituskyky on ilmiömänien, mutta niin on myös hinta.