Ensimmäinen ilmakuvaus quad/hexa/octa noobille

[jrna]

Tämän topicin tarkoitus on auttaa minua kokoamaan ammattimainen video/valokuvauskopteri pala palalta ja mahdollisesti auttaa muita aloittelevia harrastajia saamaan ihan perustietoja näistä härveleistä.

Olen ollut jo pitemmän aikaa kiinnostunut ilmakuvauksesta elokuvanteossa. Teen kaikenlaista kuvausprojektia harrastus mielessä tapahtumakuvauksesta lyhytelokuviin. Paljon on tullut tilanteita joissa olisi käyttöä helikopterikuvaukselle. Sitten löysin nämä RC vehkeet ja innostuin.

Olen aikatavalla pihalla, sillä minulla ei ole kokemusta mistään RC jutuista, ainoastaan poikani radio-ohjattavista leluista. Tiedän kuitenkin että tuollainen quad/hexa/octa tulee varmasti uudeksi työkalukseni!! Olenkin tutustunut jo simulaattoreihin ja virtuaalisia lentotunteja takana on useita. Ja tiedän että niitä tunteja pitää kerryttää vielä satoja jotta osaisin välttävästi. Nyt pitäisi sitten hommata se oikea vekotin. Päätin että ostan kerralla kunnollisen. Budjetti max 3000e. Raha on tiukilla, joten en haluaisi ostaa sikaa säkissä tietämättömänä.

Tavoite:
- Vakaa videokuvaukseen!
- pystyy nostamaan >1kg kameran (kamerat: Canon 5d mark2 ja Panasonic gh2)
- pan/tilt kamerapää
- livevideota maahan

Olenkin jo katsellut seuraavaa vekotinta (Mikrokopter HEXA2/HEXA XL) Kit:
http://mikrokopter.altigator.com/mikrokopter-basic-set-hexa2-6-motors-p-18.html
http://mikrokopter.altigator.com/mikrokopter-basic-set-hexa-xl-6-xl-motors-p-16.html

Sitten itse kysymykset:

1. Jos otetaan huomioon että minulta ei löydy minkäänlaista RC ja elektroniikkaosaamista, niin kannattaako minun unohtaa näiden kittien osto? Eikös noissa kaikki ole enemmän tai vähemmän palasina ihan jokaista transistoria myöten? Eikä minkäänlaisia ohjeita tule mukana jolla kuka tahansa saisi osat kokoon? Nuo valmiiksi kootut vastaavista maksaa pari tonnia enemmän.

2. Mitä muuta tuohon kittiin kannattaa hommata radion, vastaanottimen, akkujen, laturin ja pan/tilt pään lisäksi?

3. Mitä pan/tilt päätä suosittelisitte tuohon kiinnitettäväksi?  sellaiselle perus järkkärille tulisi.

4. Mitkä asiat vaikuttavat tällaisen kopterin vakauteen (sulavaan lentämiseen) pilotin lentotaidon, kontrollerin ja rakenteen lisäksi? Onko olemassa esim. jotain pan/tilt kamerapäätä hyväksikäyttävää vakautinta?

[Trnquill]

Tervetuloa kalliin, aikaavievän ja antoisan harrastuksen pariin! Hyvä että olet lähtenyt maltilla liikkeelle, eli simutellut. Mielestäni samaa malttia kannattaa pitää pipossa vielä hetken aikaa ennen kuin nostat kolmen tonnin kopterin ja parin tonnin kameran yläilmoihin. Minun ehdotukseni on siis se, että käytät joitain satkuja pienemmän quadin tai heksan hankkimiseen ja lennätät sillä vaikkapa GoPro:ta tms. tovin. Kun homma alkaa olla rautaisesti hallussa, on kalliimpien lelujen aika. Vinkkini alla koskevat tätä vaihetta 3: kalliit lelut.

1. Jos otetaan huomioon että minulta ei löydy minkäänlaista RC ja elektroniikkaosaamista, niin kannattaako minun unohtaa näiden kittien osto? Eikös noissa kaikki ole enemmän tai vähemmän palasina ihan jokaista transistoria myöten?

En ole Mikrokoptereihin perehtynyt omakohtaisesti, mutta vierestä hommaa seuranneena sanoisin, että unohda koko juttu. Mikrokopterit ovat toimiessaan varsin oivallisia pelejä, mutta niiden toimintaan saattaminen ja toiminnassa pitäminen ei ole ehkä aivan aloittelijan hommaa. Varsinkin, kun sinulla on selkeä päämäärä saada hyvää kuvaa ilmasta eikä niinkään käyttää iltakausia juottelemassa johtoja piirilevyille tai ihmettelemässä softan kommervenkkejä. Tiedän, että MK on edistynyt hyvän matkaa siitä mitä se vuosi pari sitten oli, mutta kyse ei siltikään ole millään muotoa markkinoiden helpoiten lähestyttävästä multikopterista.

Minun neuvoni on se, että ostat vaikkapa DJI Wookong-M:n tai reilusti pienemmällä budjetilla DJI Naza + GPS -paketin. Tämä on siis lentolaitteen "aivot", joka huolehtii lennon vakaudesta. Runkoja on maailmalla satamäärin, niistä valitset itsellesi sopivan. Runkoon vielä sähköt (moottorit + nopeudensäätimet) niin paketti on radiota ja kamerahilppeitä vaille siinä. Ahkera foorumien kahlailu auttaa ja uskon että tähänkin säikeeseen tulee pian ihan konkreettisia ehdotuksia.

2. Mitä muuta tuohon kittiin kannattaa hommata radion, vastaanottimen, akkujen, laturin ja pan/tilt pään lisäksi?

Se videon langattomasti maahan lähettävä elektroniikka. Tämän joudut ostamaan erikseen, sitä ei missään järkihintaisessa kitissä tule mukana. 5.8GHz taajuus videolähettimelle on helppo ja huoleton, kunhan muistat pitää tehon laillisissa rajoissa. GH2:sen kanssa tarvitset myös erillisen pienen kameran tähtäämiseen/rajaamiseen, toisin kuin 5Dmk2:sta siitä ei saa livekuvaa videoidessa ulos.

3. Mitä pan/tilt päätä suosittelisitte tuohon kiinnitettäväksi?  sellaiselle perus järkkärille tulisi.

PhotoshipOne on erittäin laadukas lafka, myös Photohigher tekee hyviä tellinkejä. Muitakin on lukemattomia, tuossa vain pari ehdotusta.

4. Mitkä asiat vaikuttavat tällaisen kopterin vakauteen (sulavaan lentämiseen) pilotin lentotaidon, kontrollerin ja rakenteen lisäksi? Onko olemassa esim. jotain pan/tilt kamerapäätä hyväksikäyttävää vakautinta?

Kamerapäille on omat vakauttimensa, joskin tuota ominaisuutta on monesti yritetty ympätä lennonvakautuspurkkiin. Wookongissa on joku sisäänrakennettu, erikseen ostettavina mainittakoon mm. Picloc ja Photohigher Skyline RSGS.

Myydään-osiolla näyttäisi olevan tällä hetkellä todella mukavasti aiheeseen liittyvää kamaa kaupan.

[BigDaddyJ]

ite olen vastaavassa tilanteessa ja oppirahoja on maksettu aika paljon.
ensinnäkin kannattaa varmaan varata se puolivuotta pelkkään treenaamiseen kopterin kanssa. homaa ens hätään joku edullinen valmis paketti ja testaile lentämistä ja hermoja. jos kärpänen puree kunnolla ja innostus pysyy vielä sen 10 pudotus/osatilaus rumban jälkeen niin sitten vasta alkaisin siottaa homaan enemän rahaa. itse lentäminen näillä ei oo kovin vaikeaa tai riipuu tosin millasia syöksyjä niillä aikoo tehdä mutta lähtökohtasesti homman perus idean oppii aika pian.

alle 3000e koneeseen en ite menis vielä 5d markkia laittamaan...  oma luotto näihin ei oo ihan 100% mutta mikrojärkkärin kantaa jo hienosti.

Trnquill kerkiskin jo samoille linjoille

[jrna]

Tervetuloa kalliin, aikaavievän ja antoisan harrastuksen pariin!

Kiitoksia, olen jo hurahtanut ja tiedän että se on menoa nyt. Pitänee varmaan hankkia sivuduuni
Tuo idea pienemmästä vehkeestä ja goProsta on käynyt mielessä ja sitä edelleen mietin. Se on varmasti rahapussille riskittömämpää. Mutta pidetään tämä keskutelu vielä sillä linjalla, että jos kuitenkin tuollaisen paremman rakentaisi..

Edelleen minua kiinnostaa kaikista eniten koneen vakaus videokuvauksessa. Toivoisin kirkastavani itselleni sen miten, missämäärin ja millä tavalla eri osat, kuten "aivot"/kontrolleri ja pan/tilt pään vakautuskikkare ym. vaikuttavat vakauteen.
Eli teknistä teoriaa siitä mitä ne tekevät ja sitten että miten ne käytännössä vaikuttavat vakaaseen lentämiseen. Mitkä osat ratkaisee eniten ym.

Mitä vehkeen aivot, eli kontrolleri ihan täsmällisesti tekee? Missä asioissa erilaiset kontrollerit eroavat toisistaan?
Eli toisinsanoen se kysymys mitä mietin: Miten käytännössä vaikuttaa se, laitanko multikopteriini esim. Wookong M:n vai MK:n kontrollerin?

Onko propelleilla, moottoreilla, tai nopareilla minkälainen merkitys? Ilmeisesti vaikuttavat ainakin siihen, miten paljon massaa kopteri pystyy nostamaan ja kuinka nopeita liikkeitä kopterilla kykenee tekemään, mutta mitä muuta? Onko esim. vakauteen vaikutusta?

Entäpä rungon vaikutus tai se, onko laite quad/hexa/octa?

Onko gps tai kompassi kikkareilla jotain vaikutusta vakauteen?

Hirveästi kysymyksiä pää täynnä. Pitää yrittää muodostaa edes jonkinlaista kokonaiskuvaa.

[mop]

3. Mitä pan/tilt päätä suosittelisitte tuohon kiinnitettäväksi?  sellaiselle perus järkkärille tulisi.

Multikopuissa myös roll-akselin vakautus on oleellista, koska kopteri on aina lentosuuntaan kallellaan. Pannausta puolestaan voi jollain tasolla tehdä koko kopteria kääntämällä.

[Vipe83]

1. Alkuun kannattaa ostaa joku halpa quad tai hexarunko. Itsellä signaturen osat hobbykingistä, toimineet kiitettävästi hintaan nähden. Halvaksi boardiksi suosittelen DJI nazaa gps:llä. Oikein säädettynä tuota Nazaa gps mokkulan kera ei voi muutakuin kehua, varsinkin suhteessa hintaan. Lentää ei melkein tarvitse osata, lisäksi failsafe yms jutut ei jätä pulaan vahingon käydessä.

Näillä osilla lentelisin ilman kameralaitteistoja sen muutaman kuukauden ja harjoittelisin tekniikkaa/elektroniikkaa sekä lentotaitoja.
Tekniikkapuolella tutuksi tulee mm. potkureiden tasapainotus, kolvaustyöt, kyseisten laitteistojen ohjeiden englanninkielinen pänttääminen, itsetehtyjen runko/moottori/propelli -combojen yhteensovitus. Viimeisestä tietysti selviää ostamalla valmiin paketin. Esim.  DJI tekee näitä flamewheel settejä, missä ilmeisesti on moottorit, escit ja propellit sovitettu yhteen?

Myöhemmin on mahdollista parantaa laitteistoja sen mukaan miltä tuntuu. Itellä tämä kesä pörräilty näillä laitteilla, ja nyt vasta tuntuu että uskaltaisi jotain kalliimpaakin lennättää.
Oppirahat kannattaa maksaa halvemmilla vehkeillä mielestäni. Lisäksi tekniikka/lentotaito pitää vain yksinkertaisesti opetella ennen kaikenmaailman kuvausjuttuja. Tähän varmasti menee kokemattomalta se 6kk.

Aikalailla samoilla linjoilla edellisten vastausten kanssa siis.


2. Hommasin halvan radion eli tuon Turnigy 9x:n, kulkee myös muilla nimillä. Radio voi olla kalliimpikin, mikäli tietää ettei heitä heti kirvestä ojaan jos ei harrastus miellytä.
Muista osista: hyvälle kolville lämpötilasäädöllä on aina käyttöä liittimiä yms johdotuksia varten, potkureille tasapainotuslaite, yms. perus työkaluja (pihtejä, kuusiokoloruuvareita yms.)


3. Ensin suosittelen koko lentämisen ja tekniikan opettelemista.


4. Multikopterin balansoidut propellit/vakaa peruskopteri, boxin asetukset jolla lennät, radion mahdolliset dr/expo asetukset yhdistettynä lentäjän sormiin. Tietysti sääolosuhteet.

[Xen]

Olenkin tutustunut jo simulaattoreihin ja virtuaalisia lentotunteja takana on useita. Ja tiedän että niitä tunteja pitää kerryttää vielä satoja jotta osaisin välttävästi.

Tämä on hyvä alku. Kuten moni on jo sanonut, homma kannattaa opiskella halvalla kalustolla ja kerätä samalla tietoa sitä varsinaista kohteesta, eli tuosta isosta kalustosta. Simulaattorin lisäksi olisi hyvä saada oikeaa lentokokemusta riittävästi, niin suosittelisin ihan ensimmäikseksi Walkeran todella pientä quadia: http://fi.eurorc.com/product/2511/walkera-qr-ladybird-2402d-radiolla---rtf  Tällä voit opiskella lentämisen ja orientaatiot todella halvalla. Annat sitten pojalle kun itse siirryt isompaan quadiin    Toistaiseksi myyty loppuun, mutta heille on tulossa uusi kuorma lähiaikoina.

[Sandu]

Tästä myös halpa ja laadukas quadirunko johon saa myös varaosia, jos harjoituskopteria etsit

http://thehelistore.com/index.php/kopteripaketit/x500-2/gaui-500x-upgrade.html

[heikkit]

Tästä myös halpa ja laadukas quadirunko johon saa myös varaosia, jos harjoituskopteria etsit

http://thehelistore.com/index.php/kopteripaketit/x500-2/gaui-500x-upgrade.html

Täysin off-topicia...

Ei millään pahalla, mutta onko sulla sponssi tuosta paikasta? Tekisi mieli, että jotenkin erottuisi oma mielipide mahdollisesti maksetusta mielipiteestä...

Kuitenkin jääviysjuttuihin on hyvä opiskella hommassa kuin hommassa, ettei tuppeensahatut laudat vaan jotenkin ilmesty rakennukselle.. :-)

(vai olenko minä jotenkin tiukkapipo)

[Sandu]

no onha se sponssi joo, mutta mielipiteeni päätän kyllä itse

Hyvä laitehan tuo on. Itsellänikin tuollainen on ja paljon fiksuja ratkaisuja siinä mielestäni on. Todella helppo kasata hyvien ohjeiden avulla. Varaosiakin siihen saa suomesta suoraan hyllystä, on varmasti parempi luokassaan kun hobbykunkun rungot eikä hintakaan jää. Gauihan on tuota tuotekehitystä tehnyt tuolle rungolle aika pitkään ennenkuin sen julkaisi. Nythän siihen saa kaikilla akseleilla vakautettua kameratelinettä ja Gauin GU-INS gps quadipurkkia.

Ja toisena juttuna toin vain hyvänä vaihtoehtona esille, jos ei muuten sattuisi huomaamaan

Oletko itse kokeillut tuota kopteria?

[primeri]

Tilasin itselleni tuon 500x:n rungon testiin, hyllystä löytyy valmiina jo noita hk:n tekeleitä, joista eniten olen pitänyt Talonista. Voin laitella omia kokemuksia tuosta rungosta kun saan sen käsiini, ihan hyvältä se ainakin kuvien perusteella näyttää.

[Vipe83]

Ymmärrän kyllä jos joku suosii suomalaisia kauppoja luotettavuuden ja nopeamman toimituksen takia. Jos taas ei suosi, kuten minä en, ja jaksaa odottaa sen 1½ - 2 viikkoa tavaran saapumista niin tilaan tuolta hobbykingistä.

Jos esimerkiksi siihen Nazaan päädyt, niin tässä runkoesimerkkejä. Kopioita niistä flamewheel malleista, lisäksi menee kaikki tarvittavat romppeet nätisti kyytiin.
Näihin saa myös kameratelineitä yms. Tuntuu olevan suosittu malli mitä lueskelee ulkomaisia foorumeja tai videoita (tai sitten olen aina merkkikohtaisilla sivustoilla).

Tuossa on esimerkiksi integroituna tuo virransyöttö esceille, helpottaa johtosekamelskaa mukavasti.
http://www.hobbyking.com/hobbyking/store/__24173__Q450_Glass_Fiber_Quadcopter_Frame_450mm_Integrated_PCB_Version.html

Ja hexana sama laitos
http://www.hobbyking.com/hobbyking/store/__24175__H550_V2_Glass_Fiber_Hexcopter_Frame_550mm_Integrated_PCB_Version.html

Laskin hinnoiksi postien kera quadille 24 euroa ja hexalla 38 euroa. Tulleja näistä ei vielä mene ja ostot kannattaa tuolla pilkkoa pienempiin osiin juuri sen takia.


Ps. En omista itse samanlaista enkä saa tuosta senttiäkään välistä, oletan tuon olevan halpa/hyvä runko harrastuksen aloitukseen.

[jrna]

Kiitoksia hyvistä vihjeistä. Taidan ostaa tuollaisen pienen harjoitteluun ja haalin nyt tietoa tuota suurempaa alusta ajatellen. Tiedonnälkäinen kun olen. Tosin haluan valita esim. kontrolleriksi jo sellaisen jonka voin siirtää siihen isompaan suoraan. Se kun ei ehkä niin helposti tuhoudu torppauksissa jos suojaukset kunnossa.

Jos rakennan sen isomman aluksen kokonaan itse, mitkä osat ratkaisevat hökötyksen kuormakyvyn? Jos oletetaan että haluan nostaa 2kg painoisen kamerakaluston gimbaaleineen, minkälaiset noparit, moottorit, propellit ja runko pitäisi vähintään olla?

vipe83: "4. Multikopterin balansoidut propellit/vakaa peruskopteri, boxin asetukset jolla lennät, radion mahdolliset dr/expo asetukset yhdistettynä lentäjän sormiin. Tietysti sääolosuhteet."

Eli mitä käytännössä säädetään näissä boxeissa? Miksi puhutaan että MK on vaikeampi säätää kuin esim. Wookong M?

Trnquill:  "Kamerapäille on omat vakauttimensa, joskin tuota ominaisuutta on monesti yritetty ympätä lennonvakautuspurkkiin. Wookongissa on joku sisäänrakennettu, erikseen ostettavina mainittakoon mm. Picloc ja Photohigher Skyline RSGS."

Olen mennyt vähän sekaisin siitä, voiko näissä kaikissa olla stabilointi ominaisuus pan/tilt/roll kameramountille: kontrollerissa, erillisessä stabilointimokkulassa ja joissakin pant/tilt/roll mounteissa itsessään? Mitä näistä kannattaa käyttää?

[Trnquill]

Jos rakennan sen isomman aluksen kokonaan itse, mitkä osat ratkaisevat hökötyksen kuormakyvyn? Jos oletetaan että haluan nostaa 2kg painoisen kamerakaluston gimbaaleineen, minkälaiset noparit, moottorit, propellit ja runko pitäisi vähintään olla?

Nostokyky määräytyy pääosin neljästä tekijästä: runko, akku, nopeudensäätimet, moottorit.

Rungon tulee olla luonnollisesti niin kestävä ja kooltaan sopiva (eli iso), että se kestää kuorman jota aiot sillä roikottaa ja reilusti enemmän. Paha antaa mitään insinöörivakioita, mutta kopterin pitäisi joka tapauksessa kestää ainakin kaksin...kolminkertainen kuorma, jotta hommaan jää riittävästi marginaalia sekä turvallisuuden että sulavan lentokyvyn osalta.

Akku (tai akut) pitää olla sellainen, että se kykenee tarjoamaan riittävästi virtaa nopeudensäätimien kautta moottoreille. Kun moottoreita on neljä tai kuusi (tai enemmän), nousee yhteenlaskettu virrannälkä nopeasti suureksi. Akun C-arvo yhdessä kapasiteetin kanssa kertoo sen, paljonko pakasta kehtaa imeä juissia.

Nopeudensäätimet ohjaavat moottoreita "lentoaivojen" ohjeiden mukaan säätämällä kierroslukua sopivasti. Nopeudensäätimissä on pari tärkeää seikkaa, joista luonnollisin on virrankesto. Nopeudensäätimen pitäisi kestää vähintäänkin sen verran virtaa, kuin moottorit akusta haluavat imeä. Reilu turvallisuusmarginaali on tässäkin hyvästä, eli hanki ainakin puolet suuremmat noparit kuin mitä moottoreiden spekseissä sanotaan maksimivirraksi. Toinen nopareiden toimintaan vaikuttava tekijä on nopeudensäätimen sisäinen ohjelmisto. Ohjelmisto päättää (muiden asioiden muassa) miten nopeudensäädin reagoi sisään tuleviin käskyihin. Ideaalitilanteessa nopeudensäädin ohjaa moottoria täsmälleen siten kuten sitä käsketään, mutta käytännössä näin ei voi tehdä. Moottorin nopeuden muutokset vaativat energiaa eli sähköä ja liian nopeat muutokset voivat käräyttää kaapelit, noparin taikka moottorin. Käytännössä kaikki kaupasta saatavat nopeudensäätimet ovat reippaasti turvallisella alueella laiskan vasteen muodossa, joten käryn nousemista ei tarvitse pelätä. Valitettavasti laiska vaste tarkoittaa myös laiskaa ohjattavuutta ja etenkin epävakaata lentoa, kun moottorit eivät reagoi riittävän nopeasti lentoaivojen käskyihin. Ongelmaan ratkaisuksi on kehitetty muutamia uusia nopeudensäätimien ohjelmistoja. Suurista valmistajista ilmeisesti vasta Castle Creations on lähtenyt leikkiin mukaan ja tarjoaa nopeudensäätimiinsä erityisesti multikoptereille viilattua firmistä. Muiden ohjelmistojen osalta nopeudensäätimet pitää joko flashata itse tai ostaa flashays palveluna.

Viimeinen lenkki voimansiirrossa ennen potkuria on moottori. Moottorin tulisi olla tehokas, kv-luvultaan tarkoitukseen sopiva ja kevyt. Tarkat numeroarvot kullekin kohdalle määräytyvät luonnollisesti kuorman jne. mukaan.

Tämän lisäksi lennettävyyteen, nostokykyyn ja vakauteen vaikuttavat myös potkurit. Jälleen sopiva koko määräytyy laitekohtaisesti.

Olen mennyt vähän sekaisin siitä, voiko näissä kaikissa olla stabilointi ominaisuus pan/tilt/roll kameramountille: kontrollerissa, erillisessä stabilointimokkulassa ja joissakin pant/tilt/roll mounteissa itsessään? Mitä näistä kannattaa käyttää?

Stabilointi voi löytyä kaikista kolmesta, jos karkeasti puhutaan.

1) Useimmat lentoaivot kuten Wookong, Naza, MultiWii, Hoverfly, ... sisältävät ohjauksen myös kameratelineelle. Yleensä vain roll ja tilt-akseleille. Stabiloinnin toimivuus vaihtelee laitteesta toiseen skaalan ulottuessa täysin käyttökelvottoman huonosta ihan mukiinmenevään.

2) Viimeaikoina markkinoille on tullut yhä enemmän pelkästään kameratelineen vakauttamiseen tarkoitettuja purkkeja. Näitä löytyy yksiakselisesta kolmiakseliseen, eli saat yhdellä purkilla vakautettua vaikkapa pelkän tilt-suunnan tai tilt+roll+pan. Valikoima on näissäkin kirjava, kuten myös toimivuus. Pääsääntöisesti kuitenkin erilliset purnukat toimivat huomattavasti paremmin, kuin lentoaivoon integroitu telineen vakautus. Merkkejä mainitakseni Photohigher Skyline RSGS, PicLoc eri versioineen, Hoverfly Gimbal, Cinestar (vakautuspurkki vasta tulossa). Myös muutamia lentoaivoja voi käyttää vain telineen vakautukseen niin halutessaan, mutta nämä ovat vielä lasten kengissä verrattuna edellä lueteltuihin vehkeisiin.

3) Hyvänä (tai peräti ainoana?) esimerkkinä telineeseen integroidusta stabiloinnista on DJI Zenmuse. Kyseessä on tietylle kameralle suunniteltu kamerateline, joka pitää sisällään myös vakautuselektroniikan. Laitteen suorituskyky on ilmiömänien, mutta niin on myös hinta.

[jrna]

Rungon tulee olla luonnollisesti niin kestävä ja kooltaan sopiva (eli iso), että se kestää kuorman jota aiot sillä roikottaa ja reilusti enemmän.

Miten telineen koko vaikuttaa asiaan?

Tarkoitat että rakenteen kestävyys pitää olla kolminkertainen kuorman painoon? Ei siis kopterin yleisen nostokyvyn?

Toinen nopareiden toimintaan vaikuttava tekijä on nopeudensäätimen sisäinen ohjelmisto. Ohjelmisto päättää (muiden asioiden muassa) miten nopeudensäädin reagoi sisään tuleviin käskyihin.

Eikö nopareiden softa ja kyky reagoida vaikuta myös vakauteen? Eikö moottorien teho vaikuta myös vakauteen siinä mielessä että kykenevät korjaamaan nopsempaan?

 Muiden ohjelmistojen osalta nopeudensäätimet pitää joko flashata itse tai ostaa flashays palveluna.

Onko tämä yleistä ja onko siitä huimaa hyötyä käytännössä?

Viimeinen lenkki voimansiirrossa ennen potkuria on moottori. Moottorin tulisi olla tehokas, kv-luvultaan tarkoitukseen sopiva ja kevyt. Tarkat numeroarvot kullekin kohdalle määräytyvät luonnollisesti kuorman jne. mukaan.

Eli se kv ilmeisesti tarkoittaa kierrosta minuutissa? Eli maksimipyörimisnopeutta? Miten moottorin tehokkuuteen, tai pikemminkin nostokykyyn vaikuttaa tuo moottorin pyörimisnopeus ja miten sen tarvitsemat watit? Tämä on aika herpreaa vielä.

Tämän lisäksi lennettävyyteen, nostokykyyn ja vakauteen vaikuttavat myös potkurit. Jälleen sopiva koko määräytyy laitekohtaisesti.

Onko jossakin jotain taulukkoa/laskinta jolla voidaan laskea suuntaa antavasti esim. nostokykyä syöttämällä erilaisia runkomalli, moottori, nopari, propelli ym. kombinaatioita?

1) Useimmat lentoaivot kuten Wookong, Naza, MultiWii, Hoverfly, ... sisältävät ohjauksen myös kameratelineelle. Yleensä vain roll ja tilt-akseleille. Stabiloinnin toimivuus vaihtelee laitteesta toiseen skaalan ulottuessa täysin käyttökelvottoman huonosta ihan mukiinmenevään.

No missä näissä yleisissä kontrollereissa on tunnetusti ne hyvät ja surkeat vakautus softat? Wookong M on ruvennut polttelemaan itseäni. Tai UAVX hintansa puolesta.

[heikkit]

Pari hyvää osoitetta selvitellä juttuja:

http://www.rcexplorer.se/index.html

http://www.rcgroups.com/multirotor-talk-659/

http://www.rcgroups.com/aerial-photography-128/

Ja kokemusta ei mikään korvaa. Eli rakentelemaan vaan ja sitten kun ongema tulee, niin apuja varmasti saa.

[ToniH]

Eli se kv ilmeisesti tarkoittaa kierrosta minuutissa? Eli maksimipyörimisnopeutta? Miten moottorin tehokkuuteen, tai pikemminkin nostokykyyn vaikuttaa tuo moottorin pyörimisnopeus ja miten sen tarvitsemat watit? Tämä on aika herpreaa vielä.

Kierrosta minuutissa per sille syötetty voltti. Tämä meinaa sitä, että jos käytät 11.1V akkua (3S) tai 14.8V akkua (4S) tai pienempää/isompaa niin saat vastaavasti eri maksimipyörimisnopeuden.

Esim. 1000kv moottori ei siis pyöri maksimia 11,1V akulla 1000rpm vaan 11.1 x 1000rpm eli 11100 rpm (tässä en ota huomioon sitä, että 11,1V akku antaa oikeasti 12,6V juuri ladattuna, esimerkki siis nimellisjännitteellä laskettuna - esimerkin vuoksi).

Lue akuista lisää: http://www.rchelicopterfun.com/rc-lipo-batteries.html

[Trnquill]

Miten telineen koko vaikuttaa asiaan?

Tarkoitat että rakenteen kestävyys pitää olla kolminkertainen kuorman painoon? Ei siis kopterin yleisen nostokyvyn?

Tarkoitin siis kopterin kokoa. Toki myös kameratelineen tulee olla kameralle riittävän suuri ja rakenteeltaan mahdollisimman jäykkä. Liian lempsu teline tietää pelkästään ongelmia, kun sitä yrittää jotenkin stabiloida painavaa kameraa käytettäessä.

Puhuin kopterin nostokyvystä tuossa kolminkertaisessa. 3x oli aika rankka stetson-arvio, en ole koskaan lennättänyt multikopteria G-voima-anturi kyydissä. Mutta jos vaikka kuvitellaan että tulet kovaa kyytiä kohti maata ja yrität saada vehkeen pysähtymään ennen kontaktia, vaaditaan helposti kaksinkertainen nostovoima tavalliseen nähden jotta jarrutus onnistuu. Ja tässä tilanteessa olisi hienoa jos jäljellä olisi vielä jonkin verran reserviä ohjausliikkeisiin/stabilointiin. Siitä siis tuo "3x"-arvio. Tässä tapauksessa tosin myyjien myyntipuheet ovat yleensä hyvään suuntaan pielessä, eli jos myyjä lupaa kopterin nostavan vaikkapa kilon, tarkoittaa tämä yleensä sitä, että kilon kuormalla laite on vielä hyvin lennettävissä. Kyse ei siis tuossa yhteydessä ole yleensä maksiminostokyvystä.

Eikö nopareiden softa ja kyky reagoida vaikuta myös vakauteen? Eikö moottorien teho vaikuta myös vakauteen siinä mielessä että kykenevät korjaamaan nopsempaan?

Kuten sanoin, kyllä. Mitä nopeammin moottorin kierroksia saadaan muutettua, sitä herkemmin kopteri tottelee sekä sinua että lentoaivoa. Käytännössä siis mitä nopeammin käskyt menevät perille aina potkuriin asti, sitä vakaampi kopteri on. Myös moottorin teho vaikuttaa tähän, mutta vaikutus ei ole aivan lineaarinen. Tehon kasvaessa kasvaa (yleensä) myös massa; pyöritettävää rautaa on enemmän. Suuremman massan kiihdyttely ja jarruttelu vaatii enemmän tehoa, joten suoraan millisekunneissa tietyn kierrosnopeuden muutoksen aikaansaamiseen voi mennä jopa sama aika, kuin tehottomammalla mutta kevyemmällä moottorilla. Tämä on yksi syy siihen, miksei ole helppoa tehdä suurempaa multiroottoria yksinkertaisesti pulttaamalla runkoon aina vain suurempia ja suurempia moottoreita ja potkureita. Massan hitaus on myrkkyä lentovakaudelle.

Onko tämä yleistä ja onko siitä huimaa hyötyä käytännössä?

Nopareiden flashays on aika uusi juttu eikä siksi järin yleistä vielä. Saavutettava hyöty on kuulemma merkittävä, itse en ole moista vielä kokeillut.

Eli se kv ilmeisesti tarkoittaa kierrosta minuutissa? Eli maksimipyörimisnopeutta? Miten moottorin tehokkuuteen, tai pikemminkin nostokykyyn vaikuttaa tuo moottorin pyörimisnopeus ja miten sen tarvitsemat watit? Tämä on aika herpreaa vielä.

Kuten ToniH jo totesikin, kv tarkoittaa kierrosta minuutissa per voltti. Kyseinen luku ei siis liity millään tavalla moottorin tehoon, nostokykyyn tahi maksimipyörimisnopeuteen . Esimerkiksi yksinkertaistettuna 770 kv moottori pyörii 7700 RPM, kun siihen lykätään kymmenen voltin jännite. Moottorin teho voi olla mitä tahansa, mutta kierrosluku valitulla jännitteellä on tuo mainittu. Multiroottoreissa käytetään usein matalan kv:n moottoreita, koska potkurit toimivat parhaiten matalilla kierroksilla. Kaikella on toki rajansa, mutta tämä on nyrkkisääntö. Yleensä kv on hyvä pitää alle tuhannen, 700-800 tuntuu olevan suosituin alue. Tämä siis kun käytetään kolmen tai neljän kennon akkuja. Jos akkujen jännite on korkeampi (eli kennoja enemmän), pitää vastaavasti valita matalamman kv-arvon moottorit suurin piirtein saman kierrosnopeuden aikaansaamiseen.

Potkureista on löydettävissä dataa siitä, millä kierrosnopeudella ne tuottavat parhaan työntövoiman ja toisaalta millä kierrosnopeudella kulutetaan kuinkakin paljon tehoa jne. Näiden taulukoiden ja laskureiden avulla voi haarukoida itselleen hyvää kierrosnopeusaluetta ja tätä myöden hyvää kv-arvoa moottoreille.

Onko jossakin jotain taulukkoa/laskinta jolla voidaan laskea suuntaa antavasti esim. nostokykyä syöttämällä erilaisia runkomalli, moottori, nopari, propelli ym. kombinaatioita?

Kyllä! Yksi parhaista nimenomaan multiroottoreille tehdyistä laskureista on http://www.ecalc.ch/helicalc_e.htm En osaa sanoa kuinka tarkkaan tulokset pitävät paikkansa, mutta ainakin kaikki tuon kanssa suunnittelemani multikopterit ovat pysyneet ilmassa...

No missä näissä yleisissä kontrollereissa on tunnetusti ne hyvät ja surkeat vakautus softat? Wookong M on ruvennut polttelemaan itseäni. Tai UAVX hintansa puolesta.

Wookong on parhaasta päästä. UAVX:ään en ole perehtynyt joten siitä en osaa sanoa mitään. Jompi kumpi noista voisi olla sinulle ihan passeli valinta ja kummankin voit myöhemmin siirtää pienestä rungosta isompaan kun on sen aika.

[mop]

Kierrosta minuutissa per sille syötetty voltti. Tämä meinaa sitä, että jos käytät 11.1V akkua (3S) tai 14.8V akkua (4S) tai pienempää/isompaa niin saat vastaavasti eri maksimipyörimisnopeuden.

Esim. 1000kv moottori ei siis pyöri maksimia 11,1V akulla 1000rpm vaan 11.1 x 1000rpm eli 11100 rpm (tässä en ota huomioon sitä, että 11,1V akku antaa oikeasti 12,6V juuri ladattuna, esimerkki siis nimellisjännitteellä laskettuna - esimerkin vuoksi).

Tätä vois vielä tarkentaa sen verran, että kv-luku kertoo maksimipyörimisnopeuden ilman kuormaa. Akun jännite on myös kuormitettuna jotain muuta kuin täyteen ladatun akun lepojännite (joka siis lipoilla 4,2 v/kenno). Mm. akun C-arvo vaikuttaa maksimivirranantokyvyn lisäksi myös siihen, kuinka paljon akun jännite kyykkää kuormattuna.

[ToniH]

Tätä vois vielä tarkentaa sen verran, että kv-luku kertoo maksimipyörimisnopeuden ilman kuormaa. Akun jännite on myös kuormitettuna jotain muuta kuin täyteen ladatun akun lepojännite (joka siis lipoilla 4,2 v/kenno). Mm. akun C-arvo vaikuttaa maksimivirranantokyvyn lisäksi myös siihen, kuinka paljon akun jännite kyykkää kuormattuna.

Hyvä tarkennus! 

[mop]

...
Toinen nopareiden toimintaan vaikuttava tekijä on nopeudensäätimen sisäinen ohjelmisto. Ohjelmisto päättää (muiden asioiden muassa) miten nopeudensäädin reagoi sisään tuleviin käskyihin. Ideaalitilanteessa nopeudensäädin ohjaa moottoria täsmälleen siten kuten sitä käsketään, mutta käytännössä näin ei voi tehdä. Moottorin nopeuden muutokset vaativat energiaa eli sähköä ja liian nopeat muutokset voivat käräyttää kaapelit, noparin taikka moottorin. Käytännössä kaikki kaupasta saatavat nopeudensäätimet ovat reippaasti turvallisella alueella laiskan vasteen muodossa, joten käryn nousemista ei tarvitse pelätä. Valitettavasti laiska vaste tarkoittaa myös laiskaa ohjattavuutta ja etenkin epävakaata lentoa, kun moottorit eivät reagoi riittävän nopeasti lentoaivojen käskyihin. Ongelmaan ratkaisuksi on kehitetty muutamia uusia nopeudensäätimien ohjelmistoja. Suurista valmistajista ilmeisesti vasta Castle Creations on lähtenyt leikkiin mukaan ja tarjoaa nopeudensäätimiinsä erityisesti multikoptereille viilattua firmistä. Muiden ohjelmistojen osalta nopeudensäätimet pitää joko flashata itse tai ostaa flashays palveluna.

DJI:n opto Escit toimivat mainospuheiden mukaan ainakin esim. Nazan ulostamalla 400 Hz käskytaajuudella. Myös Hobbywingin uudet 4.1 version säätimet pitäisi olla sopivan ripeitä tottelemaan kontorolleria suoraan paketista. Saas nähdä, koska Turnigyn plushit ja muut muille brändätyt escit saa saman softan..

[Trnquill]

DJI:n opto Escit toimivat mainospuheiden mukaan ainakin esim. Nazan ulostamalla 400 Hz käskytaajuudella. Myös Hobbywingin uudet 4.1 version säätimet pitäisi olla sopivan ripeitä tottelemaan kontorolleria suoraan paketista. Saas nähdä, koska Turnigyn plushit ja muut muille brändätyt escit saa saman softan..

Käytännössä kaikki markkinoilla olevat ESCit toimivat "400Hz taajuudella". Tästä on paljon juttua ja käytännön mittaustuloksiakin esimerkiksi RCGroupsissa. Olisikohan se ollut niin, että noparit peräti synkkautuvat jollakinviisiin tuohon sisään syötettävään signaaliin ja toimivat rivakammin, kun sisään tulevan signaalin taajuus on korkeampi. Tätä ei pidä kuitenkaan sekoittaa tuohon mitä edellä puhuin multikoptereille optimoidusta softasta. Nämä ovat kutakuinkin kaksi täysin eri asiaa, vaikka vähän samoilta nurkilta liippaavatkin.

Nopareihin on sisäänrakennettu jos jonkinmoista "älyä", jonka tarkoitus on tehdä kaasuvasteesta mahdollisimman "hyvä". Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sisään syötetystä signaalista suodatetaan tiukimmat piikit pois, kaasua muutetaan jonkin tietyn käyrän mukaan ja ties mitä. Käytännössä esimerkiksi niin, että jos sisään tuleva signaali pomppaa yht'äkkiä nollasta sataan prosenttiin, ei ulos työnnettävät pulssit moottorille suinkaa käyttädy samalla tavalla, vaan kaasua lähdetään nostamaan vaikkapa S-käyrän mukaan siten, että aluksi pökköä lyödään pesään hitaammin ja vastaavasti hyvissä ajoin ennen tavoitteen saavuttamista aletaan himmailla. Tästä syystä moottorille aletaan tuupata täyttä höyryä vasta X millisekunnin kuluttua eikä suinkaan välittömästi. Tuo mitä edellä puhuin hertseistä tarkoittaisi tässä yhteydessä käsittääkseni sitä, että S-käyrä olisi "lytistyneempi" eli maksimikaasu saavutettaisiin nopeammin, mutta S-käyrä olisi mukana geimeissä yhtä kaikki.

Kuten aikaisemmin sivumennen mainitsin, tuo edellä kuvaamani S-käyrä on omiaan säästämään noparia ja muita sähköisiä osia, kun moottorin kiihdytys on hallitun pehmeä eikä terävä. Vastaavasti käyttäjälle tämä voi näyttää "pehmeältä kaasuvasteelta", kun moottori ei revi itseään kaasutellessa irti kiinnikkeistään tai tempoile lennokkia tms. ympäri pöytää/ilmaa tiukoista kiihdytyksistä johtuen. Hyvä analogia tähän voisi olla vaikkapa se, miltä tuntuu kun joku lyö nyrkillä nenään versus työntää pehmeästi pikkuhiljaa untuvatyynyllä. Sitä en osaa sanoa onko "multikopterinopareissa" tuo S- tai mikälie-käyrä poistettu kokonaan vai onko siitä vain tehty äärimmäisen jyrkkä. Veikkaisin jälkimmäistä, koska kaasun nostaminen nollasta sataan prosenttiin yhden kellosyksin aikana vaatisi varmasti noparin tehoelektroniikalta aika paljon...

[Vipe83]

Boxin säädöillä tarkoitin sen "lentoaivojen" (käytetään samaa termiä ettei tule väärinkäsityksiä) gaineja tai muita säätöjä. Eli että säädöt on sovitettu oman kopterinrunkosi massoihin, moottori/potkurikombojen reagointiin. Eli käytännössä kuinka herkästi tämä aivolaatikko tekee korjausliikkeitä kun se huomaa kopterin kallistuneen. Esimerkiksi liian suuren gainit saattavat saada kopterin heijamaan edestakaisin jne. Nämä kuitenkin ovat hienosäätöhommia lopuksi.

Suosittelisin kyllä tutustumaan juuri noihin RCgroupsin foorumeihin, joihin joku laittoi linkkejäkin jo.
Esimerkiksi tuohon lipo-akkutekniikkaankin on pari iltaa jo syytä varata aikaa tutustumiseen, ainakin omalla oppimistahdilla, että saa peruskäsityksen akkutermeistä.
Siitä on hyvä edetä nopeudensäätimien eli escien ja moottorien sekä propellien maailmaan ja minkälaisilla komponenteilla on mahdollista nostaa minkälaista runkoa/kuormaa ja mitä nuo sähköosat taas vaatii akulta virranantokykyä/kapasiteettia/jännitettä. Edelleen harjoituskopteri kannattaa varmasti valita osista, jotka tulevat valmiiksi sovitettuna pakettina. Näissä ei ole vaan mahdollista nousta suoraan huipulle, ellei ole liikaa rahaa torpattavaksi. 

Itse laskin alkuun kopterin nostokyvyn n. 2.5 kertaiseksi painoon nähden. Kuitenkin harjoittelukopterissa äärimmäisen tarkkojen nostokykyarvojen laskeminen ei ole olennaisen tarkkaa, mikäli nostokykyä on n. 2-3 kertaa kopterin paino. Myöhemmin nuo kameran nostelut vaatii jo akuilta/moottoreilta/esceiltä/potkureilta enemmän reserviä, varsinkin jos kyseessä on järkkäri jollain telineellä. Varsinaisen kuvauskopterin massat ja nostotarpeet voi mitoittaa myöhemmin kun kokemusta on kertynyt.

Tuota Goprota olen itse lennättänyt ja sen 200gramman paino ei varmasti tuota ongelmia kohtuukokoiselle quadillekaan. Tuommoisella setupilla pääsee jo maistelemaan mitä ongelmia tuo kameran kiinnittäminen kopteriin tuo tullessaan. 

PS. Katoin että asut Tampereella, asun tässä Nokialla, joten jos joskus kiinnostaa törmäillä niin pistä yv:tä. Tänään viimeksi tuli tuolla Pispalassa pörräiltyä omalla laitoksella.

[jrna]

Nopareihin on sisäänrakennettu jos jonkinmoista "älyä", jonka tarkoitus on tehdä kaasuvasteesta mahdollisimman "hyvä". Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sisään syötetystä signaalista suodatetaan tiukimmat piikit pois, kaasua muutetaan jonkin tietyn käyrän mukaan ja ties mitä. Käytännössä esimerkiksi niin, että jos sisään tuleva signaali pomppaa yht'äkkiä nollasta sataan prosenttiin, ei ulos työnnettävät pulssit moottorille suinkaa käyttädy samalla tavalla, vaan kaasua lähdetään nostamaan vaikkapa S-käyrän mukaan siten, että aluksi pökköä lyödään pesään hitaammin ja vastaavasti hyvissä ajoin ennen tavoitteen saavuttamista aletaan himmailla. Tästä syystä moottorille aletaan tuupata täyttä höyryä vasta X millisekunnin kuluttua eikä suinkaan välittömästi. Tuo mitä edellä puhuin hertseistä tarkoittaisi tässä yhteydessä käsittääkseni sitä, että S-käyrä olisi "lytistyneempi" eli maksimikaasu saavutettaisiin nopeammin, mutta S-käyrä olisi mukana geimeissä yhtä kaikki.

Kuten aikaisemmin sivumennen mainitsin, tuo edellä kuvaamani S-käyrä on omiaan säästämään noparia ja muita sähköisiä osia, kun moottorin kiihdytys on hallitun pehmeä eikä terävä. Vastaavasti käyttäjälle tämä voi näyttää "pehmeältä kaasuvasteelta", kun moottori ei revi itseään kaasutellessa irti kiinnikkeistään tai tempoile lennokkia tms. ympäri pöytää/ilmaa tiukoista kiihdytyksistä johtuen. Hyvä analogia tähän voisi olla vaikkapa se, miltä tuntuu kun joku lyö nyrkillä nenään versus työntää pehmeästi pikkuhiljaa untuvatyynyllä. Sitä en osaa sanoa onko "multikopterinopareissa" tuo S- tai mikälie-käyrä poistettu kokonaan vai onko siitä vain tehty äärimmäisen jyrkkä. Veikkaisin jälkimmäistä, koska kaasun nostaminen nollasta sataan prosenttiin yhden kellosyksin aikana vaatisi varmasti noparin tehoelektroniikalta aika paljon...

Minkälaisia antureita nuo kontrollerit käyttävät yleisesti jotta tietävät mitä nopareille syöttävät? Ovatko nuo yleisimmät anturit missä?

eikö aivojen tule tietää myös potkureiden sijainnit ja ehkä myös muunkin laitteiston luonne esim. Nopareiden, moottoreiden, propellien tekniset tiedot? Myös varmaan aluksen kokonais paino ym. Ajattelen tätä niin että kun aivot on tietoinen kaikista tekijöistä laittesta, jota hallinnoi, se pystyy laskemaan tarkkaan parhaimmat ulostulodatat jotta pääsee lopputulokseensa. Vähän hankalaa selittää.

Mitä minä mietin päässäni, niin eikös nopareiden pitäisi tunnistaa jotenkin (kontrolleri koodaa eritavalla) mikä on pilotin ohjaussignaalia ja mikä kontrollerin korjaavaa vakautussignaalia? Näin mielestäni tuo nopareiden kompensaatio s-käyrineen toteutuisi vain pilotin ohjaussignaalista ja kompensaatiota ei käytettäisi kontrollerin vakautussignaalissa. Esimerkiksi siinä tapauksessa kun kone on vain lukittu paikalleen ja kontrolleri yrittää pitää sitä suorassa. Kontrolleri huolehtisi myös ettei anna moottoreita rikkovaa signaalia. Vai olenko ymmärtänyt tämän vakautus funktion kontrollerista jotenkin väärin? Tästä vakautusmekanismista haluaisin kuulla enemmänkin.

[Trnquill]

Osat eivät ole aivan tuolla tasolla, kuin kuvailet. Jokainen komponentti on itsessään melkoisen tyhmä ja suuri osa lentämisen magiaa perustuu tässäkin tapauksessa summittaisiin arvioihin ja riittäviin marginaaleihin.

Lentoaivo eli tuo kopterin lentämistä kontrolloiva purnukka pitää tavallisesti sisällään gyroskoopit kolmeen suuntaan (näillä aistitaan lentolaitteen kiertymistä kunkin kolmen akselin ympäri) ja kiihtyvyysanturit kolmeen suuntaan (näiden avulla tiedetään mm. missä päin maapallo on). Näiden lisäksi kontrolleriin tuupataan usein ilmanpaineanturi kertomaan laitteen suhteellisen lentokorkeuden, digitaalinen kompassi suunnan selvittämiseksi ja GPS sijaintitietojen saamiseksi esimerkiksi paikallaan leijumista tai lähtöpisteeseen palaamista varten. Kärjistäen ja yksinkertaistaen voisi sanoa, että jos nostamme pelkällä kontrollerilla varustetun multikopterin ilmaan ja sanomme sille "pysy siinä", kontrolleri osaa ilman minkäänlaista avustusta muodostaa tarvittavat komennot nopeudensäätimille laitteen paikalla ja ilmassa pitämiseksi. Kun kontrolleriin yhdistetään RC-vastaanotin, voi pilotti tuuppia vehjettä ilmassa haluamiinsa suuntiin.

Käytännössä kaikki kontrollerit olettavat, että nopeudensäädin toimii suurin piirtein lineaarisesti ja tyhmästi, eli käytännössä vain muuntaa sille kerrotun kaasukanavan numeroarvon moottorin kierrosnopeudeksi. Kontrollerin tehtävä ei ole huolehtia moottorin ohjaamiseen tarvittavista toimista, ainoastaan tuupata ulos "kaasusignaalia välillä 0-100%". Nopeudensäätimet eivät puolestaan tiedä multikopterissa tuon taivaallista pilotin lähettämistä käskyistä eli RC-vastaanottimelta tulevista signaaleista, koska nämä kulkevat lentoaivojen kautta. Nopeudensäätimet kuulevat vain kontrollerilta tulevan yhden signaalin, kaasun määrän.

Lentoaivon tehtävä on lukea haluamiaan antureita (ne gyrot, kiihtyvyysanturit jne.), kuunnella pilotin ohjeita ja muodostaa sitten tarvittavat ohjaussignaalit nopeudensäätimille sillä tavalla, että laite liikkuu pilotin haluamaan suuntaan ja lentää vakaasti.

Kontrollerille kerrotaan kopterista käytännössä vain rungon malli eli moottoreiden määrä ja sijainti hyvin karkealla tasolla. Ei mitään muuta. Tällä tiedolla kontrolleri osaa jo tietää, minkä suuntaisia signaaleja nopeudensäätimille pitäisi lähettää. Esimerkkinä vaikkapa quad-kopteri, jossa neljä vartta on sijoitettu siten, että niistä yksi osoittaa suoraan eteen ja yksi taakse (+ -tyyppi). Jos kopteria halutaan kallistaa eteenpäin, lasketaan etummaisen moottorin kierroksia ja nostetaan perässä olevan huiskan nopeutta (yksinkertaistaen). Jos kuitenkin quad onkin ns. X-tyyppiä eli "nokka" sijaitseekin kahden varren välissä, pitää vastaavasti eteenpäin kallistuksen aikaansaamiseksi nostaa kahden takimmaisen moottorin kierroksia ja laskea kahden etummaisen.

Luulen että olisi periaatteessa mahdollista rakentaa jonkinmoinen tietokanta ja mallinnus kaikille eri nopareille, moottoreille ja potkureille. Tällöin kertomalla kontrollerille osien tarkat mallit ja sijainnit kontrolleri osaisi toimia optimaalisesti. Näin ei kuitenkaan ole vaan kaikki muuttujat (rungon mallia lukuunottamatta) otetaan huomioon kaikkein yksinkertaisimmillaan yhtenä muuttujana: vakautuksen vahvistuksena. Kun yhden muuttujan alle on summattu hurja määrä eri parametreja, voi yllättäen täysin erilaisissa koptereissa olla täysin samat vakautusvahvistukset ja niin edelleen. Ihmeellistä muttu totta.