TX warmer -kontrolleri, "community edition"

[Xen]

Tässäpä projekti, jossa Tohtorin oiva TX-warmer ohjainpurkki on muutettu DIY-muotoon eli ei pintaliitoksia ja komponentit sieltä edukkaamasta päästä kun ei satu noita 5 euron fettejä olemaan putkitolkulla    Prossu on vaihdettu aloittelijaystävällisemp ään picaxeen jonka pystyy jokainen itse ohjelmoimaan jos haluaa. Tarvitaan vain 15e:n USB-kaapeli. Ohjelma on ilmainen ja kielenä basic. Firmis tulee olemaan open sourcea ja julkisesti saatavilla.

Ajatuksena olisi, että tarjoan kitin jossa on kaikki tarvittavat osat (pl johdot) kontrollipurkin tekoon. Prossu tulee valmiiksi ohjelmoituna. Jokaiselle jää juottaminen ja kotelon modaus sopivaksi (reiät kahdelle 3mm ledille, yhdelle nappulalle sekä läpiviennit johdoille). Ja tietysti lisäksi tarvitaan HK:n lämmityskitti jossa tulee vastuselementit.

Ominaisuudet:
- vakio lämmitysteho PWM:llä (muutama eri vaihtoehto esim 10/20/30/40/50W)
- lipo-akkuvahti
- 2-3S akut teholähteenä (periaatteessa jopa 6S, mutta voipi regu/fetti ottaa vähä liikaa heattia  )

Alustavat kustannukset:
- kotelo 2.5-3e,

(ulkomitat 60x35x20mm) (tohtorin käyttämä purkki 50x50x20mm)
- piirilevy 4-4.5e (tehdasvalmiste, violetti)
- fet (IRLB8743PBF) 1.5e
- prossu (Picaxe 14M2) 3e
- sekalaiset sälät 2-3e
=> noin 15e + 1e itellaa

Käyttölogiikka:
- virrat päälle -> kennomäärän tunnistus ja sen indikointi vilkuttaen vihreää lediä
- nappia painamalla hyväksytään kennomäärä -> vihreä palaa jatkuvasti
- samalla ensimmäinen tehoasento päälle -> vilkutetaan harvakseltaan punaista
- nappia painalla tehoa nostetaan -> punainen vilkkuu tiheämmin
- ylimmästä asennosta paluu alimpaan tehoasentoon
- jännitteen laskiessa esim 3.6v/kenno, lyödään peli poikki ja molemmat ledit vilkkuvat

Jos huomaatte virheitä kytkiksessä tai piirilevyssä, niin olisi kiva kuulla    Myös kehitysideoita otetaan vastaan.

[Bonzer]

Hieman tyhmä kysymys, mutta mitäs tällä ohjataan? Jotain vastusta?

[Xen]

Hieman tyhmä kysymys, mutta mitäs tällä ohjataan? Jotain vastusta?

Ja tietysti lisäksi tarvitaan HK:n lämmityskitti jossa tulee vastuselementit.

Eli siis tämä: http://www.hobbyking.com/hobbyking/store/__14858__HobbyKing_Universal_Heater_System.html

Periaatteessa mikä tahansa lämmityselementtejä voidaan käyttää kun softaan muutetaan elementtien resistanssi oikeaksi.

[Tohtori R]

miksi sulla on softassa kennomäärän tunnistus kun akkuvahti on kuitenkin toteutettu kiinteällä vastusjaolla? vai onko se AD nasta?

toinen mikä pistää silmään on se että itse laittaisin fetin hilalle ylösvetovastuksen tohon sun "batt+" täppään  ja sitä sitte vetelisin alas npn trankulla. toi kyllä varmaan toimii noinkin mutta tossa toi vastus on ihan turha jos toi piiri toimii yhtään järkevästi. npn trankku esim bc337 joka on hyvä jokapaikkaan ei montaa penniä maksa ja on pieni. noita kannattaa ostaa laatikollinen jos mitään rakentaa enempää. yleensähän fetit vaatii vähintään 9v sinne hilalle että toimii optimitavalla.

http://pdf1.alldatasheet.com/datasheet-pdf/view/311646/IRF/IRLB8743PBF.html
kaikki pienikin lämmön tuotto kannattaa minimoida.

sulla on napin toinen puoli kytkettynä ylösvetovastukseen. onko toi piiri sellanen että kun määrittelet i/o pinnan outputiksi ja nollaksi niin siihen pystyy myös ajamaan virtaa? atmelit toimii noin ja kestää 25mA "sisäänkin" päin. niissä on myös sisäset ylösvetovastukset jotka saa ohjelmallisesti päälle. jos tossa on samat niin laita ihmeessä käyttöön ja heitä toi turha vastus mäkeen tosta.

en jaksa ihmetellä ton piirin sielunelämää kun valmistajan manuaalihan on atmelin piireille tottuneelle suorastaan surkea! (siksi tyhmiä kyssäreitä)

noi kunkun lämpöelementit ruokailee 3s setupilla noin 6A virtaa ja se taas aiheuttaa sen että mä vähä epäilen että toi sun syötön suoto ei riitä mihinkään ja laite rupeaa sekoilemaan. (tää on ihan mutua ja ei mulla ole noista piireistä mitään hajua ku en oo koskaan kuullukkaan moisesta)

atmelin prossu ei muuten juuri ole kalliimpi ja toimii sekin parin kympin usb ohjelmointikikkareella tai jos omistat koneen jossa on vielä rinnakkaisportti ni siitä voi vetää suoraan 5 johtoa joskin usb on helpompi ja kivempi tapa ku konekkin saa olla tältä vuosituhannelta

toi 78L05 saa tossa 3S akulla "polttaa" pois ~7v eli jos sulla on siinä kuormana prossu + 2 lediä ni se on varmaan joku 30mA ku näyttää olevan aika isoa vastusta välissä joka vähän helpottaa (ei hajuakaan mitä toi prossu syö!?).

tolla virralla se tuottais lämpöä 0.21W joka ei ole paljoa mutta ton kokoselle kikkareelle se on kuitenkin jotain ja kyllähän se lämpenee aika reilusti. itse siirtäisin ton lähelle johtoja ja vetäisin vähä paksummilla randuilla niin lämpö johtuis pois johtimiin
datis sanoo että se tuottaa 230C/W sellasenaan. se lämpö johtuu kyllä niitä jalkoja pitkin pois ku on jotain mihin johtua. eikä se noinkaan vielä pala mutta ei se niin hyväkään ole.

nää nyt oli vaan ehdotuksia enkä tarkistanu paljoa faktoja...

hyvä että muutkin jaksaa askarrella

[Tohtori R]

kasaa kytkentä koekytkentälevylle niin pääset testaamaan ja tekemään tarvittavia korjauksia

tollanen tai pari on oikeasti kätevä varsinkin jos tekee jotain mistä ei ole ihan varma. voi vaan tökkiä komponentit kiinni
http://www.vekoy.com/product_info.php?products_id=8494

[jesi]

Mä osallistuisin käyttäjän ominaisuudessa

[Xen]

Kiitokset tohtorille kattavasta analyysistä. Selkeesti parsimista vielä ja paljolti nuo asiat ovat sellaista know-howta jota ei opi suoraan kirjasta lukemalla. Ja etenkään kun ei ole mitään piirisuunnittelun kirjoja lukenut, paitsi nyt yks kurssi oli yliopistossa jossa spice:llä tehtiin joku analyysi schemasta. Hyöty aikalailla nolla siitäki kurssista. Mutta pitääpä koettaa omaksua oppi noista 

miksi sulla on softassa kennomäärän tunnistus kun akkuvahti on kuitenkin toteutettu kiinteällä vastusjaolla? vai onko se AD nasta?

AD-nasta ja tuolla jaolla pystyy mittaan max 30V.

toinen mikä pistää silmään on se että itse laittaisin fetin hilalle ylösvetovastuksen tohon sun "batt+" täppään  ja sitä sitte vetelisin alas npn trankulla. toi kyllä varmaan toimii noinkin mutta tossa toi vastus on ihan turha jos toi piiri toimii yhtään järkevästi. npn trankku esim bc337 joka on hyvä jokapaikkaan ei montaa penniä maksa ja on pieni. noita kannattaa ostaa laatikollinen jos mitään rakentaa enempää. yleensähän fetit vaatii vähintään 9v sinne hilalle että toimii optimitavalla.

Käsittääkseni tuolle fetille nimenomaan riittää tuo reilu 4v gate-jännitteeksi, jotta on kokonaan auki. Ainakin tuon käppyrän mukaan tuolla päästää yli 300A virtaan. Mutta täytyy tuota kytkentää vielä pohtia. Mieluusti pidän yksinkertaisena    Alasvetovastus oli jossain picaxen kaaviossa, koska alustuksen aikana pinnejä ei aktiivisesti ajeta, joten se estää pinniä kellumasta ja pitää fetin auki.

sulla on napin toinen puoli kytkettynä ylösvetovastukseen. onko toi piiri sellanen että kun määrittelet i/o pinnan outputiksi ja nollaksi niin siihen pystyy myös ajamaan virtaa? atmelit toimii noin ja kestää 25mA "sisäänkin" päin. niissä on myös sisäset ylösvetovastukset jotka saa ohjelmallisesti päälle. jos tossa on samat niin laita ihmeessä käyttöön ja heitä toi turha vastus mäkeen tosta.

Ööh, miksi sinne virtaa pitäs työntää piiriltä? Nappi alas = 5v sisään, nappi ylös = 0v (ennen pitkää). Kyllä tuolla jotain "weak pull-uppeja" on, en oo tarkemmin perehtyny. Enemmänki tarkoitettu estämään kytkemättömiä pinnejä kellumasta.

atmelin prossu ei muuten juuri ole kalliimpi ja toimii sekin parin kympin usb ohjelmointikikkareella tai jos omistat koneen jossa on vielä rinnakkaisportti ni siitä voi vetää suoraan 5 johtoa joskin usb on helpompi ja kivempi tapa ku konekkin saa olla tältä vuosituhannelta

Eipä noissa hintaeroa ole ja eipä sillä ole juuri edes väliä kun tekee projektin joskus. Enemmänki merkitystä on fyysisellä koolla (ainakaa vuosia sitte ei kovin pieniä ollut edes tarjolla), ohjelmointikielellä ja tarvittavalla työkalupaketilla. Tuo picaxen 8M2 on varsinainen "pieni ja pippurinen" eivätkä nuo tarvitse yhtään ulkoista komponenttia, virtaa jos saa niin hyvin menee. Picaxen koodi on tehty helpoksi kirjoittaa ja lukea, C:llä saa toki tehtyä paljon enemmän (etenki niitä vaikeasti löydettäviä bugeja eritoten pointer- ja shift-operaatioiden kanssa).

Kun pistetään PWM-output päälle. Luettavuudessa on nyt hieman eroa 

Koodia: (Atmel AVR) [Valitse]

TCCR0 |= (1<<WGM00)|(1<<COM01)|(1<<WGM01)|(1<<CS00);

Koodia: (Picaxe) [Valitse]

pwmout C.2, 255, 512

kasaa kytkentä koekytkentälevylle niin pääset testaamaan ja tekemään tarvittavia korjauksia

Täytynee siirtyä pelkästä teoriasta ja piirtelystä enemmän tuonne "perse-edellä-puuhun"-testailun pariin    Pitääpä laittaa tollaisia tilaukseen (tai jos jollaki makaa kaapissa jouten tommosia, nii YV:tä) jotta pääsee ottamaan savut kytkennöistä. Kiitokset vinkistä. 

hyvä että muutkin jaksaa askarrella

Kun on softaa tehny pienestä asti (eli abouttia rallaa 25 vuotta), niin "hardis" avaa aivan uusia ulottuvuuksia. Nykyään kun komponentit ovat halpoja (esim smd-komponentteja ei tarvi ostaa tuhansia), saatavuus hyvä eikä valmiit piirilevytkään ei kummoisia maksa, niin miksipä ei. Saapahan kerrankin sellaista mitä kaupasta ei saa    (noh, ainakin teoriassa...)

[Tohtori R]

Kiitokset tohtorille kattavasta analyysistä. Selkeesti parsimista vielä ja paljolti nuo asiat ovat sellaista know-howta jota ei opi suoraan kirjasta lukemalla. Ja etenkään kun ei ole mitään piirisuunnittelun kirjoja lukenut, paitsi nyt yks kurssi oli yliopistossa jossa spice:llä tehtiin joku analyysi schemasta. Hyöty aikalailla nolla siitäki kurssista. Mutta pitääpä koettaa omaksua oppi noista 
AD-nasta ja tuolla jaolla pystyy mittaan max 30V.
Käsittääkseni tuolle fetille nimenomaan riittää tuo reilu 4v gate-jännitteeksi, jotta on kokonaan auki. Ainakin tuon käppyrän mukaan tuolla päästää yli 300A virtaan. Mutta täytyy tuota kytkentää vielä pohtia. Mieluusti pidän yksinkertaisena    Alasvetovastus oli jossain picaxen kaaviossa, koska alustuksen aikana pinnejä ei aktiivisesti ajeta, joten se estää pinniä kellumasta ja pitää fetin auki.
Ööh, miksi sinne virtaa pitäs työntää piiriltä? Nappi alas = 5v sisään, nappi ylös = 0v (ennen pitkää). Kyllä tuolla jotain "weak pull-uppeja" on, en oo tarkemmin perehtyny. Enemmänki tarkoitettu estämään kytkemättömiä pinnejä kellumasta.
Eipä noissa hintaeroa ole ja eipä sillä ole juuri edes väliä kun tekee projektin joskus. Enemmänki merkitystä on fyysisellä koolla (ainakaa vuosia sitte ei kovin pieniä ollut edes tarjolla), ohjelmointikielellä ja tarvittavalla työkalupaketilla. Tuo picaxen 8M2 on varsinainen "pieni ja pippurinen" eivätkä nuo tarvitse yhtään ulkoista komponenttia, virtaa jos saa niin hyvin menee. Picaxen koodi on tehty helpoksi kirjoittaa ja lukea, C:llä saa toki tehtyä paljon enemmän (etenki niitä vaikeasti löydettäviä bugeja eritoten pointer- ja shift-operaatioiden kanssa).

Kun pistetään PWM-output päälle. Luettavuudessa on nyt hieman eroa 

Koodia: (Atmel AVR) [Valitse]

TCCR0 |= (1<<WGM00)|(1<<COM01)|(1<<WGM01)|(1<<CS00);

Koodia: (Picaxe) [Valitse]

pwmout C.2, 255, 512Täytynee siirtyä pelkästä teoriasta ja piirtelystä enemmän tuonne "perse-edellä-puuhun"-testailun pariin    Pitääpä laittaa tollaisia tilaukseen (tai jos jollaki makaa kaapissa jouten tommosia, nii YV:tä) jotta pääsee ottamaan savut kytkennöistä. Kiitokset vinkistä. 
Kun on softaa tehny pienestä asti (eli abouttia rallaa 25 vuotta), niin "hardis" avaa aivan uusia ulottuvuuksia. Nykyään kun komponentit ovat halpoja (esim smd-komponentteja ei tarvi ostaa tuhansia), saatavuus hyvä eikä valmiit piirilevytkään ei kummoisia maksa, niin miksipä ei. Saapahan kerrankin sellaista mitä kaupasta ei saa    (noh, ainakin teoriassa...)

niin mä ajan noita nappeja itse niin että napin toinen puoli maihin ja toinen prossun nastaan. Sitte vaan prossun sisänen ylösveto päälle jolloin input on tilassa 1 sillon ku nappia ei paineta. Ja kun nappia painetaan niin se maadottaa nastan eli siitä tulee nolla. Invertoit vaan sen koodissa toisinpäin. Vastus on siis ihan turha.

Koitin selittää sen takia vaikeasti ku en tienny voiko noilla picaxen i/o nastoilla maadottaa. Eli käytännössä onko siellä i/o portin sisällä myös npn niinkuin atmeleissa...

[Tohtori R]

niin ja musita sitte tämä.

[Xen]

niin mä ajan noita nappeja itse niin että napin toinen puoli maihin ja toinen prossun nastaan. Sitte vaan prossun sisänen ylösveto päälle jolloin input on tilassa 1 sillon ku nappia ei paineta. Ja kun nappia painetaan niin se maadottaa nastan eli siitä tulee nolla. Invertoit vaan sen koodissa toisinpäin. Vastus on siis ihan turha.

Kätevää. Pitääpä testata tuo. Vastus tosiaan vaikuttaa turhalta..

Nojoo, pienessä sievässä on kyllä koodattu. Harmi vaa että ton piikin kohdalla tulee niin tiukkaa koodia että siitä ei ymmärrä höykäsenpöläystä seuraavana päivänä 

[Tohtori R]

Harmi vaa että ton piikin kohdalla tulee niin tiukkaa koodia että siitä ei ymmärrä höykäsenpöläystä seuraavana päivänä 

et ole ongelmasi kanssa yksin

[Xen]

Eipä noissa hintaeroa ole ja eipä sillä ole juuri edes väliä kun tekee projektin joskus. Enemmänki merkitystä on fyysisellä koolla (ainakaa vuosia sitte ei kovin pieniä ollut edes tarjolla), ohjelmointikielellä ja tarvittavalla työkalupaketilla. Tuo picaxen 8M2 on varsinainen "pieni ja pippurinen" eivätkä nuo tarvitse yhtään ulkoista komponenttia, virtaa jos saa niin hyvin menee.

Piti päivittää hieman tietoja. TinyAVR:ää saa 8-32 pinnisenä (lähinnä DIP-versiot nyt katselussa) ja eri muistimäärillä. Sisältävät myös sisäisen oskillaattorin joten pakollisia ulkoisia komponentteja ei ole. Ja Eclipseen on AVR-plugari, joten tämähän alkaa olemaan varsin mielenkiintoinen vaihtoehto. Prossujen hinnat ovat kyllä mitättömiä, projektiin valittu FET maksaa enemmän mitä esim tiny44A. Picaxen 14M2 kustantaa kuitenkin 3e, prosentuaalisesti kammottavan paljon enemmän 

Tämä projekti palaa työpajalle protoiluun ja uudelleensuunnitteluun. Ohjelmointi-socket vaihtunee 3-pin headeriin, joten boardille tulee lisää tilaa. Onko mielipiteitä käyttöliittymästä? Toimisiko jotenki muuten paremmin? I/O-pinnejä on vielä vapaana, lisää ledejä/nappeja/näyttöä? Toki ne tarkoittavat myös lisää reikiä koteloon, tämän työn minimoiminen on ollut suunnitellessa mielessä.

[Crys]

Aihetta sivuten... tuolta sitte kimpassa protoomaan -> http://www.circuits.io

[Kehno]

Tässä sivusta katsoneena mulla on pari mielipidettä, joista toki ei tarvi välittää ja jotka perustuu osaksi opiskeluaikoihin. Lähinnä siis noista ohjaimista ja ohjelmointikielistä.

Käsittääkseni PICAXE on käytännössä PIC, jonne on etusenkäteen ladattu oma bootloaderi ja käytetään omaa ohjelmointikieltä. Itse olen antanut ymmärtää käytettyäni PIC:jä eräässä työpaikassa enempi, jotta ne on melkosenmoista sheibaa. Datasheetit, user manualit sun muut on sekavia ja ominaisuudet on melko synkeitä. Tämän lisäksi aikoinaan PIC:n C-kääntäjäkin oli maksullinen (tässähän sillä ei ole merkitystä). Yleensä ottaen verrattuna Atmel:n AVR sarjaan PIC on melko vanhanaikainen ja sekava käyttää. AVR:ää tuli käytettyä opiskellessa ja siihenkin aikaan sitä jo suositeltiin PIC:n sijaan. Jos mun pitäs valita noista kahdesta valitsisin aina Atmel:n vaikka Microchip:n hemmot on mulle useammatkin kaffet ja pullat tarjonneetkin. Lisäksi Atmelin IDE ja simulaattori siinä ovat ainakin olleet huomattavasti parempi kuin PIC:n. Debuggeria atmelilta en ole käyttänyt.

Se, että joutuu käyttämään C-kieltä on yleensä näissä pikkusulautetuissa (poislukien PICAXE, ardu ja pari muuta) aika normaalia. Verrattuna PC sun muihin vastaaviin ympäristöihin resursseja on yleensä aika rajallisesti, jolloin niiden käytöstä pitää pitää hieman huoltakin. Tähän C-kieli on varsin hyvä työväline.
Shiftauksilla ei suuria bugeja tee, jos vähänkään miettii mitä tekee. Pointtereilla nyt voi aina kuseksia omiin ja muiden muroihin samaan aikaan kun ampuu itteään jalkaan, mutta tässäkään sovelluksessa en hirveästi näe syytä kovin monimutkaisille pointteriratkaisuille. Dynaamiset muistinvaraukset kannattaa unohtaa heti.
Jos haluaa fiksusti tehdä, käyttää TDD softankehitysprosessia apunaan, jolloin kyllä pitäs enimmät bugit jäädä jo tohon. Tämän lisäksi perusdebuggaus hoitaa ison määrän ongelmista. Tosin, en kyllä osaa sanoa, onko kummassakaan kunnon debuggeria, kun en o kumpaakaan käyttänyt pitkiin aikoihin.

Mun mielipide yleensä koko touhussa on, jotta jos haluaa opiskella sulapuuhia ja kehitellä jotain kivaa, käyttäkää nyt semmosia kieliä, joista on jotain hyötyä. Voi olla, että tolla PICAXE:n kielellä kehittää ehkä jotain nopeammin, mutta onhan se nyt melko turha, jos jossain vaiheessa meinaa käyttää muita ohjaimia. C-kieli, niinkin karmea kuin se joidenkin mielestä on, on kuitenkin vielä käytössä ja melko pitkään jatkossakin näissä pikkukikkareissa. Tämän lisäksi Atmel AVR on PIC:iä valovuosia edellä käytettävyydessä jne. Apujakin tuosta ohjaimesta saa täälläkin varmaan helpommin kuin PICAXE:sta.

Nämä nyt on siis vain minun mielipiteitä, enkä mitenkään tarkoita loukata ketään. Tuli vain mieleen nämä tässä tätä lukiessa.

Tsemppiä rojektiin, vaikuttaa varsin pätevältä ja hauskalta touhulta.

Niin joo, oonko mä sokee vai miks mä en löydä skemaa täältä mistään?

[heeoy]

Missäs ootte teettäneet piirilevyt nyt kun Olimex ei ota tilauksia kun vasta ensi vuoden puolella?
Siis piensarjoista olis kysymys.

Petteri

[Tohtori R]

Tässä sivusta katsoneena mulla on pari mielipidettä, joista toki ei tarvi välittää ja jotka perustuu osaksi opiskeluaikoihin. Lähinnä siis noista ohjaimista ja ohjelmointikielistä.

Käsittääkseni PICAXE on käytännössä PIC, jonne on etusenkäteen ladattu oma bootloaderi ja käytetään omaa ohjelmointikieltä. Itse olen antanut ymmärtää käytettyäni PIC:jä eräässä työpaikassa enempi, jotta ne on melkosenmoista sheibaa. Datasheetit, user manualit sun muut on sekavia ja ominaisuudet on melko synkeitä. Tämän lisäksi aikoinaan PIC:n C-kääntäjäkin oli maksullinen (tässähän sillä ei ole merkitystä). Yleensä ottaen verrattuna Atmel:n AVR sarjaan PIC on melko vanhanaikainen ja sekava käyttää. AVR:ää tuli käytettyä opiskellessa ja siihenkin aikaan sitä jo suositeltiin PIC:n sijaan. Jos mun pitäs valita noista kahdesta valitsisin aina Atmel:n vaikka Microchip:n hemmot on mulle useammatkin kaffet ja pullat tarjonneetkin. Lisäksi Atmelin IDE ja simulaattori siinä ovat ainakin olleet huomattavasti parempi kuin PIC:n. Debuggeria atmelilta en ole käyttänyt.

Se, että joutuu käyttämään C-kieltä on yleensä näissä pikkusulautetuissa (poislukien PICAXE, ardu ja pari muuta) aika normaalia. Verrattuna PC sun muihin vastaaviin ympäristöihin resursseja on yleensä aika rajallisesti, jolloin niiden käytöstä pitää pitää hieman huoltakin. Tähän C-kieli on varsin hyvä työväline.
Shiftauksilla ei suuria bugeja tee, jos vähänkään miettii mitä tekee. Pointtereilla nyt voi aina kuseksia omiin ja muiden muroihin samaan aikaan kun ampuu itteään jalkaan, mutta tässäkään sovelluksessa en hirveästi näe syytä kovin monimutkaisille pointteriratkaisuille. Dynaamiset muistinvaraukset kannattaa unohtaa heti.
Jos haluaa fiksusti tehdä, käyttää TDD softankehitysprosessia apunaan, jolloin kyllä pitäs enimmät bugit jäädä jo tohon. Tämän lisäksi perusdebuggaus hoitaa ison määrän ongelmista. Tosin, en kyllä osaa sanoa, onko kummassakaan kunnon debuggeria, kun en o kumpaakaan käyttänyt pitkiin aikoihin.

Mun mielipide yleensä koko touhussa on, jotta jos haluaa opiskella sulapuuhia ja kehitellä jotain kivaa, käyttäkää nyt semmosia kieliä, joista on jotain hyötyä. Voi olla, että tolla PICAXE:n kielellä kehittää ehkä jotain nopeammin, mutta onhan se nyt melko turha, jos jossain vaiheessa meinaa käyttää muita ohjaimia. C-kieli, niinkin karmea kuin se joidenkin mielestä on, on kuitenkin vielä käytössä ja melko pitkään jatkossakin näissä pikkukikkareissa. Tämän lisäksi Atmel AVR on PIC:iä valovuosia edellä käytettävyydessä jne. Apujakin tuosta ohjaimesta saa täälläkin varmaan helpommin kuin PICAXE:sta.

Nämä nyt on siis vain minun mielipiteitä, enkä mitenkään tarkoita loukata ketään. Tuli vain mieleen nämä tässä tätä lukiessa.

Tsemppiä rojektiin, vaikuttaa varsin pätevältä ja hauskalta touhulta.

Niin joo, oonko mä sokee vai miks mä en löydä skemaa täältä mistään?

täysin samaa mieltä

oon koittanu Xenille yyveen välityksellä vähä neuvoja jaella ja kuullostaa että saattaa jopa upota ainakin jossain määrin

kyllähän tosimies tekee skemat päähänsä ja piirtää suoraan kortin! varsinkin näin äärettömän yksinkertasessa laitteessa ei kyllä skemalla tee yhtään mitään

[Kehno]

kyllähän tosimies tekee skemat päähänsä ja piirtää suoraan kortin! varsinkin näin äärettömän yksinkertasessa laitteessa ei kyllä skemalla tee yhtään mitään

M'oon niin laiska etten jaksa kattoa tuota leiskaa hirveesti ja tympäs avata sitä itelle.

[Xen]

Kehnolta kyllä hyviä pointteja. Totta puhuen en edes miettinyt prossua lainkaan vaan nakkasin piirille sen ainoan josta tiesin jotain ja tarkistin sen pystyvän tarvittaviin toimintoihin. Mutta nyt kun asiaa on hieman tutkinut lisää, ei ole oikein mitään järkeä opiskella enempäänsä tuota picaxen hommaa vaan siirtyä AVR:n ja C-kielen puolelle ja mahdollisesti ottaen vauhtia Arduinon puolelta. Ja itse asiassa kyllä mieluummin C-kielellä teen koodit kuin basicilla. TDD kuulostaa kyllä hyvältä ja debuggaukseen näkyi olevan työkaluja joka lähtöön (ja hintaan).

Schemaa en laittanu kun se oli aika simppeli ja lisäksi se oli vielä ruma    Teoriaa on opiskeltu lisää ja revision 2 on mielessä valmistumassa kun faktoja eri palikoiden osalta on tarkasteltu. Eiköhän tästä vielä soiva peli saada ja hintaakin saadaan vielä alemmas 

[Xen]

Missäs ootte teettäneet piirilevyt nyt kun Olimex ei ota tilauksia kun vasta ensi vuoden puolella?
Siis piensarjoista olis kysymys.

Pari varteenotettavaa vaihtoehtoa:
- oshpark.com: $5 per neliötuuma (3 kpl) + $5 posti, laadukasta levyä ENIG-pinnalla
- iTead studio: $10 5x5cm levyjä (10 kpl) + $5(?) postit, kohtuullista laatua HASL-pinnalla

[Xen]

Rukkasin vehkeestä uuden version kun asioita on hieman opiskeltu lisää:
- prossuksi ATtiny84A
- reguksi MCP1702
- konkkia lisää
- vastusten arvoja korjattu
- leveämmät tracet
- rasiaksi 50x50mm (enemmän tilaa ja mahtuu iTeadin 5x5cm spekseihin)

Komponenttien hinta heiluu jossain 12e huiskeilla. Piirilevy kustantaa iTeadista 1.5e/kpl tai oshparkista 5e/kpl. Kotelo on mukana komponenteissa ja näkyy digikeyllä kustantavan yli 3e/kpl. Mouserilta sais puolet halvemmalla 

Edit. vaihdettu uusimmat pcb-leiskat

[samiwhat]

Mitäs tälle projektille kuuluu? Joko saa pistää tilausta sulle? 

[Xen]

Mitäs tälle projektille kuuluu? Joko saa pistää tilausta sulle? 

Piirilevyt (10 kpl) ja osat tilattu. Levyjen pitäs olla Suomessa vkl aikana. Softaa on raavittu kasaan ja pitää se vielä viimeistellä ja testata oikealla levyllä. Laitan inffoa kun beta-testaajia kaivataan 

[Vispilä]

Hienoa että jotkut tekee alusta asti itse . Hatun nosto.

[Xen]

Hienoa että jotkut tekee alusta asti itse . Hatun nosto.

Kiitos    Melko tunarointiahan tämä on kun katsoo noita muiden tekemiä projekteja, mutta jostainhan sitä on aloitettava 

Piirilevyt saapuivat, vaikuttaisivat ihan asiallisilta. Viikonloppuna pääsee pistämään levyn kasaan ja kokeilemaan, että toimiiko sinne päinkään 

[vee73]

Ilmoittaudun myös testaajaksi