Walkera Super cp

[HJK]

Minulla ei ole ollut tehohuolia, mutta käytin aikoinaan harjattomia päivitysosia. Syystäkin kiinnitän nyt huomiota harjallisen päämoottorin lämpiämiseen ja se onkin kestänyt jo kymmniä lentoja väsymättä. Ihan ilmeisesti nämä uudet 8,5 mm harjalliset on aika laadukkaita, sillä hoksasin että myös Geniukset oli siirtyneet saman moottorimalliin V2 versioissa. Vannon nyt näiden alkuperäisten harjallisen keveyden nimiin, enkä ole enää kiinnostunut harjattomista ja painavista tehoakuista. Tää liikkuu niin paljon kepeemmin ja kun pääsee tikkutuntumaan, niin vähemmälläkin teholla pääsee neppailemaan ihan kivasti

Keveys tuntuu myös varaosakulutuksessa. Mutta jos kipeesti kopsahtaa, niin minulla on aina käsillä mamman mustaa ompelulankaa ja ohutta syanoa. Kuvassa korjattu/vahvistettu yksi arka paikka, perätangon liitoskohta runkoon. Kierrän särkyneen kohdan ympärille vähän ompelulankaa ja lukitsen sen syanolla "proteesiksi". Lankaa vain sen verran että se sitoo liimaa ja lujuus tulee sen kautta. Ei siis tarvitse tehdä sen kummempaa lankapakettia rikkoutuneeseen kohtaan Toimii myös hilikuituputkessa kun se halkeaa ja tulee notkeaksi. Toki hiilikuituputki lukittuu myös syanotipalla sellaisenaan, mutta muutama kierros ompelulankaa tekee kohdasta niin vahvan, että seuraavan kerran notkahtaa toisesta kohdasta. Myös geelisyanoakrylaatti on osoittautunut helpoksi ja toimivaksi pikapaikkausmenetelmäksi .

Nämä minikoput on osoittautuneet tosi herkiksi hipiältään, eli pienikin lähes huomaamaton vaurio voi vaikuttaa lentoon. Jo se että pääratas pääsee torpissa liikahtamaan hiukan akselilla alaspäin, muuttaa lapakulmia niin ettei kopteri lopulta nouse enää kunnolla ilmaan. Sen huomaa kyllä helposti, kun kolahduksen jälkeen tarkistaa liikkuuko pääakseli pystysuunnassa? Jos liikkuu, niin kapealla linkkarin tms. terällä painetaan se ratas akkutelineen välistä uudelleen tiukasti akselille. Kun  sovitus väljistyy liiaksi, niin olen porannut rattaan kauluksen ja hiilukuituakselin läpi 0.5 mm reijän ja tapittanut sen teräslangan pätkällä. Lapojenkin pitää olla kunnossa, eli lytätyt kärjet ja kolhitut eturaunat on huono juttu. Eron huomaa kun vaihtaa uudet lavat tilalle. Pikakorjauksena olen viilannut hienolla viilalla nuo tyssätyt vauriot sileäksi ja lento jatkuu, kunnes tulee aika vaihtaa ehjiin lapoihin.  Yksi herkkä paikka on ratasjuoksu, eli moottorin ja päärattaan välillä pitää säilyä pieni välys ja niin että se säilyy myös rattaan kaikisa asennoissa koko ratasjuoksun ympäri! Yksi kitkatekijä on myös hiuksen hienojen karvojen kertyminen moottorien ja akselien juureen (etenkin jos tilassa on lemmikkieläimiä).

Pienellä huolellisuudella saa minikoipuillakin kivaa (haastavaa) treeniaikaa ja tuntumaa, kunnes päästään taas kesäkeleille ja isompien kopterien pariin

[HJK]

Jo löytyi näppärä lataussysteemi kun Super CP akkuja on enemmän ladattavaksi.
Kuvan piuhasetti kokoaa akut 2s tai 3s tai 6s kennon akuksi, jolloin lataus on nopeaa ja helppo hallita. Nuo suoraan tasausjohdoista lataavat lipolaturit on mukavat käyttää.
Enää ei pulaa ladatuista akuista ja kunhan muistaa jäähdyttää välillä moottoria, niin ei mitään rajaa Super CP neppailulle! Tervetuloa kevät ja uusi kopterikausi, sillä Super CP tarjoaa hyvät lennätyksen pohjat ja tempputuntuman "wanhallekkin lennokkipojalle"   

[HJK]

Mulla lojuu hyllyssä super cp ja varaosiakin on toisen mokoman kasaamiseen mutta ei pysy enää ilmassa minuuttiakaan. Ei uusilla eikä vanhoilla akuilla. Moottori lämpenee tosi kuumaksi ja olen siihen jo vaihtanu kertaalleen kaikki osat vastaria lukuunottamatta.

Uutena se lensi yli neljä minuuttia 400:lla akulla. En silloin edes hoksannut kokeilla lämpenikö moottori.

Muutaman viikon pörrättyäni Super CP´n kanssa alkoi uusi merkillinen vaiva, eli akkujen kapasiteetti alkoi vaihdella tuntuvasti. Mieleni tuli ajatus miksi vaihdoin aikoinaan näihin mikrokoptereihin Mikro Deans liittimiin? (juototin myös kaikki kopterin johdotukset ilman liittimiä). Siitä sain ajatuksen näiden Walkeran omien liittimen kontaktista ja käänsin pihdeillä kopterin liittimen nastat vähän vinoon. Liittimen mekaaninen kosketus parani, koska nyt kaikki akut on taas yhtä hyviä! - ja taas lennätys jatkuu...

[GOOFY]

Pitääpäs kokeilla pinnien vääntelemistä vielä vaikkaki mielestäni tarkastin kaikki piuhat ja liittimet että ovat kunnossa. Mulla vain alkoi akkujakin menemään. Uudet akut turpos ihan palloiksi muutaman käyttökerran jälkeen.

Ei tuota super ceepeetä kauhiasti enää haluta edes lentää kun on 450:llä päässy jo hieman leijutusta pidemmälle.

[HJK]

Luulin minäkin akkujan kulahtaneen, mutta ne kaikki "elpyi" kun kontakti parani  Tää on vaan arvelua, mutta luulen akun liittimen kontaktin heikkenevän aika pian käytössä, mikä tulee esiin saman akun kapasiteetin merkillisenä vaihteluna. Seuraavaksi juottelen taas noita Deans miniliittimiä alkuperäisen tilalle. Noi akkujen pullatelut oli aikoinaan tuttu sekin, mutta nyt ei ole ollut ongelmaa, kun varon ajamsta ihan tyhjiin ja tarkistin ettei laturit pukkaa ylijännitteeseen. Tyhjänä säilyttäminen pullauttaa myös tehokkaasti

Tämä superi hypistely on vaan uuden lennätyskauden alkamisen esiaste ja malttamattoman papan touhuja, kunnes pääsen taas ulos leikkimään "oikeilla" koptereilla. Silti Super CP on tajuttoman kiva värklki, joka karsii (rajatussa tilassa) turhat lennätystaidon luulot vanhastakin

[Tohtori R]

Luulen vahvasti että noi pikkuvärkit opettaa myös paljon sitä ns nopeeta reagointia kun laite ei käyttäydy ihan niin hyvin ja saattaa räimiessä pyörähtää odottamattomaan asentoon.

Tästä on apua niissä tilanteissa kun ulosmittaat isomman koneesi ominaisuudet ja perä esim pyörähtää eri asentoon mitä tikuista on laittanu.

Itse en vaan jaksa näitä kun on niin pieniä korjata ja mekaniikka on aina huonoa hyötyjä ei voi silti kiistää ihan oppimisenkin kannalta.

[GOOFY]

Mä lennätin eka koaksaalikopteria ja eihän se oikeen riittäny. Sit hommasin 450:n ja tulihan se muutaman kerran hajotettua kunnolla ennen kuin sain sen kunnolla ilmaan. Jätin simulaattori vaiheen välistä. Sit talvella hommasin ton cp:n että voi reenata sisällä mut aika vähälle sillä lentely kuitenki jäi.

Viimeksi ku lensin cp:llä 450:n jälkeen niin ei se enää mahtunu olohuoneeseen, meni koko ajan pitkin seiniä. Suunta on isompaan päin. Jätän pojalle (särjettäväksi) tuon cp:n mikäli sen saan vielä toimimaan.

[HJK]

Mä lennätin eka koaksaalikopteria ja eihän se oikeen riittäny. Sit hommasin 450:n ja tulihan se muutaman kerran hajotettua kunnolla ennen kuin sain sen kunnolla ilmaan. Jätin simulaattori vaiheen välistä. Sit talvella hommasin ton cp:n että voi reenata sisällä mut aika vähälle sillä lentely kuitenki jäi.

Viimeksi ku lensin cp:llä 450:n jälkeen niin ei se enää mahtunu olohuoneeseen, meni koko ajan pitkin seiniä. Suunta on isompaan päin. Jätän pojalle (särjettäväksi) tuon cp:n mikäli sen saan vielä toimimaan.

Simulaattorin puutteeseen on vain yksi toimiva vastaus! = Super CP  Toimii myös silloin kun simuttelu puuduttaa (tosi hyvä "lamalääke").
Onhan se pieni ja herkkä (myös rakenteeltaan), mutta kun suostuu käyttämään vakiona (kevyenä) niin pienessä tilassa on myös ällistyttävän kestävä (törmäysnopeudet jää kohtuuliseksi). Päivittäin olen neppaillut, enkä ole varaosia tarvinnut (vielä) 

Itseasiassa pidän 450 kokoluokkaa hurjan paljon vaativampana kuin tälläisessä minikopterissa, sillä 450 tehot ja liike on jo ihan eri vaatimustasoa kuin tuo RTF Super CP (paketista lentovalmis). Alkuun ja kelirikkoajan tuntuman ylläpitoon Super CP on mainio, mutta 450 on jo iso askel oikeaan kopteriin! Sen kanssa pääsee jo sinuiksi mekaniikan ja säätelyn kanssa. Onnittelut Goofylle harrastuksen edistymisestä! Kun 450 on hanskattu, niin vain "taivas on rajana" 

Yksi tosiasia on kuitenkin tunnustettava, että mitään ei saa helpolla! - varsinkaan pienoiskopteriharrastuks essa. Telkkarissa oli dokumentti aivotutkimuksesta ja oppimisesta, miten aivojen solutasolla muodostu ihan uudet hermoyhteydet oppimisprosessissa. Sitä oppimista auttaa perusääntö: mahdollisimman usein, mutta ei kerralla liikaa (ei saa väsyä)! Illalla Mini CP´n kanssa rentoutuminen antaa aivoille hyvää työaikaa oppia nukkuessakin. Musiikin ammattilaiset on taitolajin mestareita ja sieltä tämänkin kuulin.

Superilla on yhä erinomainen paikka kopteriharrastuksen evoluutiossa. Valitettavasti Walkera on luopunut valmistuskesta ja kauppiaiden hyllyt on jo tyhjentyneet (varaosia yhä runsaasti myös suomikauppiailla). Walkeroiden kopterien valmistuksen loppuminen näkyy jo poistomyyntinä, sillä Ebaystä löytyy jopa 65 eruon BNF tarjouksia. Taidan hankkia sellaisen varastoon, eihän sitä koskaan tiedä milloin takaperin lento kiihtyy ja osuu kipeästi (vaatii uutta perää tms) 

Myin juuri yhden hyllyyn juuttuneen 700 DFC kopukan eteenpäin ja sitä huoltaessa huomaan, että tuolla "mitättömällä" Super CP`llä on mun mielessä oma paikkansa ja yllättävän vahva arvostus Kiva neppailulelu 

[GOOFY]

Ikää on jo sen verran paljon että ei oikein tunnu millään oppivan uusia juttuja ja ne mitä sattuu oppimaan niin ne ei jää kovalevylle. Reilun vuoden oon lennättäny satunnaisesti 450:stä. En oo laskenu akullisia mutta ei mahdottomia määriä. Kolmesti oon käyttäny kopteria selällään jollaki lailla onnistuneesti mut ei oo vain tuntunu mun jutulta. Kaikin päin leijutukset onnistuu ja kaheksikko molemmin päin kohtalaisesti. Siinäpä ne... Että ei silleen hirveesti harmita vaikka tämä taso jäis tähän vaikka kivahan se ois aina olla parempi. Pessimisti ei pety

Muutaman kerran kesällä menin isolle pellolle että ny lennetään kunnolla mut jotenkin semmonen kymmenen akullisen putkeen lentäminen tuntu aina liialta ja jos tapahtu paha oho tilanneni sama oli lähteä kotia ku ei sitä enää sit kädet täristen uskaltanu jatkaa. Tai olis kai uskaltanu mut se rentous aina katoaa.

Mulla on kohtuu iso piha jossa mahtuu turvallisesti lennättämään joten ei ole silleen tarvetta lähteä kauemmas. Aamulla kun on tyven ilma ni voin käydä muutaman akullisen lennättämässä ja sama illemmalla. Paljon rennompaa ja enemmän kertoja tulee viikossa sit yhteensä kuin se yks kauempana tehty reissu.

[HJK]

Täytän ensikuussa vasta 68-vuotta  - ja yhä uskon itseeni ja "kehittymisen" mahdollisuuksiin. Tässä kevään käynnistysvaiheessa Super CP´n löytyminen oli vaarille oivallinen "apuväline" ja "elvyttävä sudoku". Se on ikämiehellä juuri tuota hyvän hetken tasapainoilua, jotta vielä onnistuisi. Ei ne määrät, vaan se yksikin hyvä hetki jossa keskittyminen toteutuu! - korvaa monta hätäistä räpellystä (joista ei ole kuin harmia). Omalta pihalta minäkin "koputtelen", enää ei kiinosta lähteä isoille kentille jossa jään nuorempien jalkoihin Lopeten lennätyksen siinä vaiheessa kun ajatus karkaa liian kauaksi hetkestä (kai näitä ikääntymisen harmeja). Enää ei ne tuntikausien jauhamiset onnistu, mutta pääsia että Super CP sytytti jälleen hiipuvan liekin, sillai pappapuuhastellen

[GOOFY]

Vääntelin cp:n akun liittimen pinnejä ja lensihän se taas sen 3-4 minuuttia mutta seuraavalla akulla ei lentäny ku reilun minuutin. Moottori kuumenee ja sit hyytyy. Minuutti ilmassa ja jääkaappiin ja taas kun oli jäähtyny nii samalla akulla meni taas sen minuutin. Lennätin ilman canopyä että moottori sais paremmin ilmaa, hieman piteni lentoaika.

[HJK]

Noi Mini -T liittimet on paljon parempia, mutta nyt niiden vaihtamisessa on jo melkoinen juottaminen (latusjohtoineen ym). Tyydyn vielä alkuperäisiin, vaikka välillä käy juuri noin, että akun kontakti ei olekaan aina hyvä ja lentoaika jää lyhyeksi Kylmäspray on helppo ja nopea keino jäähdyttää moottoria. Avasin yhden colores moottorin päädyn ja sen harjat on harvinaisen "tukevat" kokoisekseen? Kulumaa havaittavissa, mutta ei mitään kuumajälkiä harjoissa (on kestänyt virrat) - toi pieni vaurio on mun tökkäämä. Mutta kyllä on pieni ja nätti kollektori Yhtä kuitenkin ihmettelen, sillä takapään akselia/laakeria ei ole lainkaan! - vaan itse ankkurin kehä on kuin laakeroituna moottorin runkoon (mangneettisuus laakerina)?

Mutta ulkolennätyskausikin on jo täällä etelässä (+ 7,4 astetta). Kävin ulkoilemassa isommalla kopukalla ja täytyy sanoa että tämä pieni pippurinen Super CP on taatusti nuorentanut ajamistani vuosilla! Superi on hyvä keino ravistella luutuneita käsityksiä omasta lennätyksestä ja sen jälkeen iosommalla on helpompaa ja vanhakin uskaltaa taas vähän enemmän... 

[HJK]

Vanha tykkää päivitellä vanhoja juttuja 

Nyt kun ulkolennätyskausi on alkanut, niin huomaan tämän Super CP´n saaneen jo aika mukavat puitteet, sillä koptereita on jo kaksin kappalein (ei vara venettä kaada) Kaikki kamat kulkee mukavasti salkussa ja tämä minikopterijuttu on niin omansa, että hommasin siihen erikseen myös näppärän Devo 7E mankan. Tuo Devo 7E yllätti positiivisesti, sillä siinä on Devo 10 käyttis ja se on vallan erinomaisen mukava säädellä, verrattuna vanhempaan Devo seiskaan (jonka käyttöliittymä on varmaan surkein mihin olen ikinä törmännyt). Devo 7E on kooltaan pienempi "junnumankka" ja se istuu käteen ilman kaulahihnaakin. Ihan verraton kampe näiden minikopterien kanssa puuhatessa.

Alistuin säätämään Devo 7E´n ohjekirjan mukaan (mittamatta erikseen esim. lapakulmia ym.) ja nyt Super CP kulkee tehdasasetuksin (pienemmillä lapakulmilla) tosi pirteesti ja notkeasti! Puolustan yhä noita pieniä ja keveitä 240mA akkuja, koska ne riittää tosi hyvin harjallisilla moottoreilla! Olen jauhanut koko kevään ja tehot on säilynyt niin hyvin, ettei juuri eroa uusiin akkuihin, tai uuden superin moottoriin. Yksi on kuitenkin mainittava, sillä kun pikkuakun tehot hyytyy, niin ei saisi yhtään roikotella tehottomana ilmassa, vaan heti akku vaihtoon! Luulen että tyhjenevän akun jännite laskee helposti alle kriittisen 3V (huom. akun alhainen C-arvo) ja sehän on heti pois akun kapasiteetista 

Liittimiäkään en ole viitsinyt vielä vaihtaa, koska pienellä kontaktien kikkailulla olen pärjännyt ihan hyvin. Vaikutta sille että vanhemmissa akuissa liittimen kosketus löystyy ja sen voi korjata varovasti avaamalla naarasliittimen liitinrungosta ja painamalla kontaktipinnan "jousta" kireämmäksi. On kuitenkin jo sen verran arka paikka, että joudun käyttämään Mantis steromikroskoopia apuna

Noista 240mA akuista on ollut kavereiden kesken pientä vääntöä. Sillä Hollolassa harjattoman Super CP´n kyykähtäessä sama akku on riittänyt vielä yli kolme minuuttia pienen quadrin lentoon! Itse selitän ilmiön pikkuakun alhaisen C-arvon riittämättömyyteen harjattomassa Super CP´ssä. Siinä "tyhjän" akun jännite on vielä jopa 4.05V! (kun harjaton superi ei enää lennä kunnolla). Harjattomassa versiossa pitäisi syystä käyttää isompia 400-500mA akkuja ja korkeampia C-arvoja (jos vaan löytyy). Siinä vaan menetetään se keveys, jota tässä vakio Super CP´ssä olen kiitellyt Massan ja voiman kasvaessa varaosakulutus oli aikoinaan melkoista! Tällä harjallisella vakiosuperilla en ole tarvinnut vielä ensimmäistäkään varaosaa! (vaikka tupa onkin pieni) - mitä nyt lavoista olen kolhuja siistinyt

Luulen että kesän mittaa riittää kyllä sateita ja koleita tuulipäiviä, niin että tälläinen Super CP´n "kapsekki" tulee vielä jatkossakin hyvään tarpeeseen 

[GOOFY]

Minkä aikaa sulla super cp pysyy ilmassa 240:llä akulla?

Mä tosa mietin että jos tarvit vielä kolmannen ja varaosia ni voin tuosta luopua...

[HJK]

No jopas, joko luovutat? - vastahan tässä pääsin innostumaan

Kyllä nämä Super CP´t lentää, sitä pitää vaan hiukan paneutua niin konstit on löyttyneet  Lentoja on kuukaudessa kertynyt ihan mukavasti (akkuja on täysi tusina). Mikä mukavinta, kevyt kampe ei ole särkynyt vielä kertaakaan! - vaikka vastassa on ollut jämerä takka, kasvit, kattokruunu ym. huushollin ansat (satunnaisia osumia ei vaan voi välttää). Telkkarin olen kyllä suojannut peitteellä lennätyksen ajaksi ja kunhan muistaa siivota viherkasvien irto-osatkin, niin rauha on säilynyt tuvassa. Koska hämäränäkö on ongelma, niin asensin takan päälle (piiloon) tehokkaiman led-työvalon minkä löysin ja nyt näkyy ja totisesti valoa riittää!

Itseasiassa en ole välittänyt kellotella (eihän vanhalla ukolla enää kelloakaan), ja lentoaika riittää minulle mainiosti Hoksasin että jo 5 asteen lämpötila riittää ja taskulämpiminä akkut toimii. Kevyt tuuli ja ympäriltä puuttuvat seinät antaa kummasti tekemistä Flipit ei pääty enää seinään, eikä ole vielä ruohikkoon hukkaamisen vaaraakaan. Puolisokealle vanhukselle on tietysti haastavaa pienen ja vikkelän näkeminen, mutta opin jo ettei sitä niin tarkkaan tarvitse nähdä, koska tikkuun keskittymällä kyllä tajuaa mihin epäselvä pieni piste on menossa Vaikeinta on "antaa aikaa" pienelle kopterille (kun se lipsahtaa liian kauaksi), ettei sorru yliohjaukseen. Super CP´n vakautus on niin hyvä, että kyllä se sieltä tulee takaisin (kuin lennokki ikään), kunhan ei hötkyile ja ohjaussuunnat osapuilleen hanskassa. Aikoinan ajoin Superin 150m päähän (akun tyhjäksi), mutta nykyään nämä alkaa hämärtymään jo 50m etäisyydellä Koska Supereita on kaksi, niin toisen olen säätänyt herkemmäksi (mahtuu kääntymään pienessä tilassa) ja uudessa on enemmän gainia, niin että on helpompi hanskata pienessä tuulessakin.

Tämän Super CP´n löytäminen uudelleen on antanut ihan kivaa säpinää ja uskoa vanhan papan puuhiin. Jopa siinä määrin että noi isommat retukkalaiset tuntuu taas merkillisen helpolle (?) Välillä tälläinen pieni ylimärinen haaste tekee vain hyvää (kuin hyvä mauste suolattomaan soppaan)

[HJK]

Super CP - kevättä!

On muuten kiva lelu kerrassaan
Minulle varhaiset aamut on varsinaisia "superihetkiä", mutta heräävä luonto tekee vikkelän superin löytämisen heinikosta haastavaksi. Super CP´n kyytiin mahtuu myös pieni sormen pään kokoinen 5.3g hakulaite https://www.hobbylinna.fi/tuote/loc8tor-lite-etsintalaite/L-LOCLT/ Tosin siinä menetetään heti se superille tärkeä lennon keveys. Kopterin paino nousee hakulaitteen lähettimellä jo 51.5 grammaan, mutta ei niin paha etteikö hakulähetintä voisi käyttää. Asennus akun alle vaatii myös kevyet laskutelineen korokkeet, mutta ihan toimiva noinkin. Toki hakulaitteen pieni lähetin sopii paremmin 450-kokoiseen ja se onkin ollut hyväksi avuksi kopterin löytymisen esim. viljapellosta 

On kesä ja kohta itikatkin. Aika keskittyä isompiin koptereihin, silti Super CP´llä on yhä sijansa aamun/illan hiljaisissa hetkissä. Uupuneet mökkiläiset nukkuu jo ikkkunat auki, eikä sitä lepoa kannata häiritä auringon noustessa (isompien kopterien lapamelulla) 

[GOOFY]

Heps heps. Innostuin kokeilemaan pitkästä aikaa ceepeetä ja huomasin että joku on menny korjaamaan sen kun se on ollu tuosa hyllyllä koskematta tai sit se vaan on jäähtyny riittävästi

20 akullista väänsin menemään ja isoimmilla akuilla lensi täysillä sen viis minuuttia. Olin vähän kummissaan mutta ihan sama kuhan toimii. Sit vielä hieman säätelin lapakulmia sinne sun tänne (mä niistä mitään ymmärrä) ja lento senku parani vain. Koitin muutaman akullisen devo seiskalla mutta ei oikeen hyvin lennä 450n asetuksilla enkä ala muuttamaan. Pitää vielä tota 7 eetä viritellä paremmaksi. Jotenki liian laiskasti nousee ja laskee kun yrittää nopeasti mut kohtuu hyvin toimii kuitenki. Aika ison eron huomaa isoimman ja pienimmän akun välillä lennossa muutenkin kuin pelkän akun keston.

Koitin harjoitella molempiin suuntiin kääntymistä silleen sulavasti kun tolla 450:llä ei oikeen osaa ku toiseen suuntaan. Uskomattomista tilanteista tuli selvittyä hyvin, kai se on se ku ei niin pelota johonkin osuminen tuolla. Isommilla tulee aina hirvee tärinä oho tilanteesta ja sen jälkeen ei enää uskallakkaan lentää. Melekeen kannattais isompi pitää hyllyllä ja treenata tuolla ceepeellä loppu kesä kun se sattuu vielä toimimaan.

Karkailujakin tietenki tuli. Talon anteeniin mäjähti, siitä katolle ja maahan. Keinujen naruja pujottelin epäonnistuneesti, useammasti syöksyllä suoraan maahan kun ei jaksanut nousta niin jyrkästi ja suunnan kadotin kerran ja suunta oli metsä. Kolme kolahdusta runkoihin ja hieman aikaa sitä piti kanervikosta hakea. Holdin käyttö alakaa olemaan hanskassa.

Jalakset ja canopy ovat entiset ja pääakseli yritti karata erkaannuttuaan rattaasta.

Eppuja lainatakseni: pitäisi mennä nukkumaan, ulkona satelee...

[HJK]

Tuossa olet ihan tasan tarkkaan oikeassa! Super CP vapauttaa kaikkinaisesta kipsistä ja elvyttää refleximotoriikan juuri tuon "vaarattomuuden" tunteen kautta. Rentoutuessa oppi menee perille ja sen jälkeen on taas helpompi käskyttää myös noita isompiakin Omat Supert menikin juuri Kalajolelle "opettamaan" multikopterimiestä näihin "oikeisiin" RC-koptereihin Hyvin kuuluu lentävän ja ja päivittäin käytössä (kopteritkin on vielä ehjänä)! Näistä minivehkeistä on moneksi

Devo 7 on niin kökkö käyttöliitymä, etten voi suositella kenellekkään mutta Devo 7E on jo ihan oikea mankka ja ohjelma on hyvä ja looginen säädellä. Itse luovuin kaikista superin omista säädöistä, eli Walkeran oma Super CP ohje on ihan hyvä! Jos on se UPO2 päivityspalikka https://www.verticalhobby.com/kauppa/devo-up02-kaapelisetti-taydellinen-p-3370.html  niin Superin asetukset voi kopioida suoraan netistä. Manualillakin selviää helposti, koska se on seikkaperäinen ja sangen selkeä ohje:

 

[GOOFY]

Mä oon kyllä siinä käsityksessä että seiskassa ja seiska eessä on ihan samat valikot ja ohjelmat sun muut. En oo muistaakseni eellä kokeillu lentää isompia.

Eessähän ei ole kytkintä kameralle ja vain yksi lentotila. Muutenhan toi on paremmin käsiin sopiva pienuutensa ansiosta.

Muistakko millaset kaasu ja lapakäyrät sulla oli?

[HJK]

Mun Super CP käyrät oli lopulta ihan manuaalin mukaiset (kaikki muu säätely osoittutui turhaksi harharetkeksi).
Nää minikokoiset oli kiva potku! - vaarin kopteriharrastuksen elvytykseen Tosin kesän ja ulkoilun myötä minikoko vaihtui Align 250 kokoisiin, koska niissä on hiukan enemmän näkyvyyttä ja niissä on jo normaalin CP-kopterin rakenteet/säädöt. Silti Walkeran Super CP´t on tosi kiva ja toimiva juttu! - etenkin pienen tilan kurvailuun. Uusi talvi ja uusi superien lennätyskausi lähestyy jälleen...

[GOOFY]

Askartelin tommosen ni ei oo ehtiny cp:llä lennellä. Tuo koppa on syöny walkera v450do1:n.

[drift]

moikka mulla on tollanen super cp devo 7e jonka radion onnistuin säätämään väärin eikä toimi sitten järkevästi millään asetuksilla miten perus asetukset menee radiossa .

[HJK]

Tuosta löytyy perusasetukset: https://www.manualslib.com/manual/966112/Walkera-Super-Cp.html?page=10#manual

[HJK]

Askartelin tommosen ni ei oo ehtiny cp:llä lennellä. Tuo koppa on syöny walkera v450do1:n.

Tuossa on kyllä tyyliä ja kivaa näköä Vaan on vähän "iso", eli mikä noista Walkeroista mahtaa vastata allun 250 kokoista? - se on mun yläraja kun puhutaan "sisäsiististä" kopukasta. Supoer CP´lle ei kai ole mitään skaalakopan tappaistakaan koristusta tarjolla, mutta tuohon 250 -kokoiseen löytyy jo jotakin.

[drift]

juu kiitos asetuksista mutta selitin asian vähän väärin nimittäin asensin 7e ohjaimeen devolition uuden softan että pystyisin lennättämään myös pieniä multeja ne lentääkin hyvin mutta super cp ei enää ollenkaan virta kyllä toimii mutta asetuksilla en osaa laittaa nii että pystyis edes leijuttaa joten jos joku pääkaupunkiseudulla osais neuvoa voisin tulla näyttää kopteria kun tuo oma osaaminen on ihan onnetonta ja vasta olen aloittanut oikeiden koptereiden lennätystä kiitos etukäteen .