Trafi ilmailulaki - muutoksia 9.10.2015

[Mh]

"Ei tuu helppoa tehdä lentokuvausta työkseen. Harrastustoimintaahan nuo ei koske."

Eikä varmaan ihan halvaksikaan.
Saas nähdä mites näitä sitten todellisuudessa valvotaan..

[TeroS]

Arvaus vois olla että ei oikeastaan mitenkään, ja sitten kun joku kärähtää niin aijai kun kustantaa. Vaikeaksi vaan tehty niille jotka oikeasti haluaisivat hommat tehdä oikein.

[zak69]

Siis kärähtää mistä? Lentää väärässä paikassa ja uppaa videon juutuubiin ja sakot niskaan?
Vai riittääkö jos nuo "turvamääräykset" ovat olleet kunnossa, toisaalta milläs sen todistaa suuntaan tai toiseen 

[Mh]

Saas nähdä mites vakuutus reakoi. Toisin sanoen kun iso kopteri / lentokone tulee kuvaus käytössä rajummin ales alkaako kitinä säädöksistä ja korvauksista.

[Tuomas P.]

Noh, pätee muihinkin aloihin: vakuutus on helppo saada, korvaus sitäkin vaikeampi...
Laskuvarjo on ihan pätevä varuste, tosin se ei auta matalissa korkeuksissa (joissa 90 % ainakin meidän kuvauslennoista tehdään)
ja lisää lentopainoa. Ehkä joku täyttyvä turvatyynyn kaltainen juttu olisi parempi.

TP.

[Mh]

Noh, pätee muihinkin aloihin: vakuutus on helppo saada, korvaus sitäkin vaikeampi...
Laskuvarjo on ihan pätevä varuste, tosin se ei auta matalissa korkeuksissa (joissa 90 % ainakin meidän kuvauslennoista tehdään)
ja lisää lentopainoa. Ehkä joku täyttyvä turvatyynyn kaltainen juttu olisi parempi.

TP.

Tarkoitin että tulee vieläkin vaikeammaksi tai lähes mahdottomaksi ..
Nyt sit odotellaan ketä tuo markkinoille sen järkevimmän ratkaisun..

[Hegu]

Laskuvarjo on ihan pätevä varuste, tosin se ei auta matalissa korkeuksissa (joissa 90 % ainakin meidän kuvauslennoista tehdään)

Tuomas,
Minkälaisissa korkeuksissa tapahtuu ja minkätyyppisiä ovat tavanomaiset kuvauskeikkanne?

-Henri

[Koippa]

Laskuvarjo juurikin on se keino putoamisnopeuden hidastamiseen. Mutta laukaisulaite pitäisi olla automaattinen. Ja ei sekään toimi luotettavasti muutamien metrien korkeudeltä.

Taas trafi onnistuu tekemään yhdestä alasta vain muutamien suurien leikkikentän.

[jkkmobile]

Kannattaa muistaa ettei noi jutut ole laissa vaan määräys luonnoksessa joka ei ole vielä vahvistunut.

[Tuomas P.]

Henri, sanoisin että suurin osa on 30-50 m korkeuksissa. Yllättävän suuri osa on muutamasta metristä ehkä 15 metriin. Kaikenlaista kuvataan, rakennuksia, urheilua, asuinalueita, ihmisiä, autoja, tapahtumia ym.

TP.

Tuomas,
Minkälaisissa korkeuksissa tapahtuu ja minkätyyppisiä ovat tavanomaiset kuvauskeikkanne?

-Henri

[Airman]

Finlexin linkki samaiseen lakiin:

Eli ei siis toistaiseksi mitään meitä droneharrastelijoita koskevaa ollut tuossa uudessa ilmailulaissa.

[Hegu]

Henri, sanoisin että suurin osa on 30-50 m korkeuksissa. Yllättävän suuri osa on muutamasta metristä ehkä 15 metriin. Kaikenlaista kuvataan, rakennuksia, urheilua, asuinalueita, ihmisiä, autoja, tapahtumia ym.

TP.

Tuomas,

Kiitokset vastauksesta.
Tuo 30-50 metriä antaa jo hyvin pelivaraa varjon avautumiseen ja pilotin reagointiin. Normaalissa kuvaustilanteessa hyvin harjoiteltuna, refleksinä lähes, onnistuu vielä 15 metriäkin, vaikka kopteri putoaisi kuin kivi. Me pudotellaan testikopteria harvoin yli 15m korkeudesta. Nuo pyöreät varjot ilman jarrurenkaita pamahtaa auki muutaman metrin matkalla. Youtubessa HHFINL - kanavalla on nähtävissä kahden ison varjon samanaikainen laukaisu 10 metrin korkeudesta. Matalin laukaisu pienellä varjolla on tehty 9 metristä ja varjo oli auki ehkä 6 - 7 metrin kohdalla.

Nykyiset automaattilaukaisimet ovatkin asia erikseen. Mitä todennäköisimmin kumpikaan löytämistäni markkinoilla olevista vaihtoehdoista (Zero UAV Gemini, Pixhawk) ei ehdi tekemään mitään ennen maata matalissa korkeuksissa vahinkolaukauksilta suojaavien varmistuksien takia. Toivottavasti ainakin tuo "automaattisesti toimiva" jää määräyksistä pois. Muut kohdat energianvähennyslauseest a onkin jo ratkaistu.

Henri
Skycat.pro

[BigDaddyJ]

Yhdenvertaisuuteen vedoten vaadin myös kaikiin hornetteihin ja jumbojetteihin laskuvarjon ja putoamis piiparin ja vähintää 4 pilottia jos kaks sammuu! 

[Koippa]

Turvaalisuuteen ei tässä niin paljoa voida vedota. Esim suomen suosituin ultra-kevyt lentokone Ikarus C-42 on tehty niin heppoisasti että oikein hirvittää. Sen korkeusperäsimen linkki hajoaa jo melkein normaalissa käytössä. Sitten niissä sallitaan sähköinen trimmi, jonka hajoamisen olen todistanut malmin taajuudella. Trimmi kun vetää lennossa laitaan niin siinä kyllä punnitaan linkkien kestävyyttä ja lentäjän voimaa. Trimmi pitäisi olla ehdottomasti mekaaninen, pelkästään sen avulla voi lentää jos korkeusperäsimen ohjaus pettäisi. Sitten, ohkohan esim. Robinsonin helikoptereissa kahdennetut ohjausjärjestelmät, pelastusvarjo jne? Niillä lennetään kuvauslentoja kuitenkin alueilla missä määräysluonnoksen mukaan UAV:lla ei saisi lentää? Toki niiden huolto on vain koulutettujen käsissä. Ehkä ammattikäytössä oleville koptereille pitäisi vaatia jokin lento/huolto-pöytäkirjan pitäminen. Ei sekään kyllä varmista että tarkastukset tehdään.

Suomessakin kaupataan moottoroidulla varjoliitimellä otettuja kuvia, joka kuuluu käsittääkseni harrasteilmailuun jolla ansiolentotoiminnan tekeminen on kiellettyä. Ja hyvä esimerkki on juuri jossain ketjussa ollut Robinin videon teon juttu, jossa P1:llä kuvataan ja näkee selvästi etteivät ymmärrä kyseisestä tekniikasta mitään.

[Vipe83]

Eipä tuo nyt maailmanloppu ole jos kuvauskopterissa joutuu laskuvarjoa kantamaan mukana, ja siihen integroitu joku piippari sen jälkeen kun varjo on laukaistu.

[Koippa]

Varjo ok, kaikkien järjestelmien kahdennus ehkä ylimitoitettua esityksen pohjalta saa ihan hyvän ku vähän miettii mikä oikeasti lisää turvallisuutta järkevillä kustannuksilla ja mikä tarpeen.

[ija]

Vastaanotinpuolen kahdennus vielä varsin simppeliä mutta miten pitäis lähetinpuoli kahdentaa? Ei tule mitään olemassaolevaa systeemiä mieleen??! Kahta eri lähetintä kun ei voi bindata samaan vastariin.

Yksi tapa voisi olla nelikanavainen spektrum satelliitti SRS powerboxiin ja puolet niistä paritettuna ykköslähettimeen ja loput varalähettimeen. Näin puolet vastareista on koko ajan ns. Kahvilla mutta silti kahdennettuina. Futtella tuota ei tee millään nyky purkeilla kun ei saa neljää vastaria.

Vähän on asetusluonnos karannu käsistä

Ilkka

[proffa84]

Vastaanotinpuolen kahdennus vielä varsin simppeliä mutta miten pitäis lähetinpuoli kahdentaa? Ei tule mitään olemassaolevaa systeemiä mieleen??! Kahta eri lähetintä kun ei voi bindata samaan vastariin.

Yksi tapa voisi olla nelikanavainen spektrum satelliitti SRS powerboxiin ja puolet niistä paritettuna ykköslähettimeen ja loput varalähettimeen. Näin puolet vastareista on koko ajan ns. Kahvilla mutta silti kahdennettuina. Futtella tuota ei tee millään nyky purkeilla kun ei saa neljää vastaria.

Vähän on asetusluonnos karannu käsistä

Ilkka

kun tämä on menny tähän... niin tommosella sit kaks vastaria ja ekaan failsafe et lyö 2 vastarin käyttöön

[jkkmobile]

Noita kahdennettuja systeemejä on markkinoilla esim dji:llä ja enemmän pro valmistajilla.. myös muiltakin tulossa.

Kahdennus tarkoitta myös kahta mankkaa.

[Tuomas P.]

Mun nähdäkseni tuo vaatimus toteutuu jo esim. datalinkin ja Ground station-softan kanssa. IPad tai tietokone ovat tarvittaessa kykeneviä välittämään ohjauskomentoja kopterille. Tai jos lennättäjän lähetin vaikka putoaa mereen niin kopterin voi taiteilla alas ilman lähetintäkin.

TP.

[jkkmobile]

Mankan mallia ( perinteinen tx vs tabletti vs pc ) tuskin tarkennetaan

Lähtökohtana tossa selvästi kuitenkin on täysin kahdennettu systeemi eli pelkät tupla vastarit ei riitä vaan pitaa olla tupla controlleri, vastarit , akut ym

[Hegu]

Mankan mallia ( perinteinen tx vs tabletti vs pc ) tuskin tarkennetaan

Lähtökohtana tossa selvästi kuitenkin on täysin kahdennettu systeemi eli pelkät tupla vastarit ei riitä vaan pitaa olla tupla controlleri, vastarit , akut ym

"c) Mikään yksittäinen ohjaus- ja valvontayhteysjärjestelm än vika ei saa estää miehittämättömän ilma-aluksen ohjaamista."

Mielestäni tämä on tulkittavissa tarkoittamaan radio-ohjainta ja maa-asemaa/telemetriaa.

Buddybox/failsafe idea tuolla aikaisemmin oli mielenkiintoinen. Eikös juuri tuollaisella saisi kahdennettua radioiden lähettimet. Kanavajärjestys pitää miettiä tarkkaan että kaikki olennaiset toiminnot mahtuu ensimmäiseen kahdeksaan kanavaan. Itse buddyboksin hajoaminen tosin vie molemmat ohjauslaitteet. Ja master - vastarin hajoamisesta kyllä buddybox ei myöskään pelasta.

[ija]

kun tämä on menny tähän... niin tommosella sit kaks vastaria ja ekaan failsafe et lyö 2 vastarin käyttöön

Ja höpökunkun viritysten luotettavuuden tuntien tämä kaikki sotii kunnolla kiss -periaatetta vastaan... (Keep It Simpple) jos viranomaiset määrää tarpeetonta kompleksisuutta lisää, niin syytä alkaa myös tyyppihyväksymään siihen käytetyt laitteet ettei "turvallisuus" romahda epävarmojen viritysten takia. Enemmän skeidaa ohjaamassa: enemmän hajoavaa ja sekoavaa! Ekan kahdennuspurkin kanssa kun onnettomuus tulee, niin sitten on kohta tyyppihyväksyntävaatimuk setkin pöydällä - uskokee pois

[Tucho]

Eikös se mene silleen simppelisti että kaksi ohjainta, kaksi vastaria, kaksi FC-yksikköä ja kahdet ESCit. Kumpikin järjestelmä omissa akuissaan. Moottorien tuplaaminen on hankalaa mutta tohon ESCille asti se lienee ihan toteutettavissa.
Vakiona ei varmaan kaksi ESCiä kestä samassa moottorissa yhtaikaa mutta pikkasen modattuna mahdollisesti.
Eihän tämäkään sitä mahdollisuutta poista että jostain syystä kaksi FC:tä alkaa toimimaan yhtaikaa ja sitten sekoaa kaikki

Tässä luonnoksessa tosin puhutaan vaan siitä ohjausyhteydestä. Mihin se raja sitten vedetään, riittäisikö samassa ohjaimessa olevat kaksi lähetintä ja kopterissa kaksi vastaria vai onko se väli "sormesta ropelliin" kokonaisuudessaan?

Kahdella FC:llähän oli joku jo tuollaisen toteuttanut. Ja mikrokopterillakin oli jotain, kehitteillä tai valmiina.
(hataria muistikuvia)

Tuo mainittu "ohjain ja tabletti" lienee se simppelein ratkaisu jos FC:n kahdentamista ei vaadita.

[Tuomas P.]

Heh, mites kun monessa lentokoneessakaan ei ole kuin yksi ohjaussauva, yhdet siivet, yksi moottori ja korkeusperäsin...
TP.