Langaton säaseman kantomatka

[HJK]

Lanaggtoman sääaseman (433MHz) kantomatka on vain n. 100m. Tarvetta kuitenkin 200 m etäisyydelle (suora näköyhteys keskelle peltoa).
Tuote: http://www.thermosun.fi/epages/Kaupat.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/Kuvaus/Products/ws2355/SubProducts/ws2355-0002

Onko tuohon pulmaan mitään "laillista" konstia lisätä kantomatkaa?
- erillinen lisävahvistin?
- lähettimen jännitteen nostaminen?
- suuntaava antennijärjestely?
- vastaanottimen parantaminen (lautasantenni? tms.)

Nuo ihan taviksen tuumailuna Mutta mitä sanoo electroniikan osajat? - löytyykä tuohon puuttuvaan yhteyteen toimivaa ratkaisua?

[Trnquill]

Yhtään asiasta tietämättä voisin veikata, että ainakaan antennit (sekä lähetin että vastari) eivät ole optimaaliset. Tuolla taajuusalueella antenni pitäisi olla aika pitkä piiska, joka ei voi fyysisesti mahtua kotelon sisään. Eli ihan ensimmäisenä avaisin ehkä purkin ja kurkkaisin antennia. Jos sen saa helpolla vaihdettua pidemmäksi, netistä vaan laskukaavalla taajuudelle sopiva mitta tietoon ja kolvi kuumaksi.

[mko]

Suuntaava anteni lienee paras ratkaisu jompaan kumpaan, ehkä helpompi sisäyksikköön niin ei tarvi tiivistellä, tai sitten suosiolla molempiin. Veikaan että nyt siellä purkkien sisällä on jotkut langanpätkät, tai piirilevylle integroitu folio.

[HJK]

Yhtään asiasta tietämättä voisin veikata, että ainakaan antennit (sekä lähetin että vastari) eivät ole optimaaliset. Tuolla taajuusalueella antenni pitäisi olla aika pitkä piiska, joka ei voi fyysisesti mahtua kotelon sisään. Eli ihan ensimmäisenä avaisin ehkä purkin ja kurkkaisin antennia. Jos sen saa helpolla vaihdettua pidemmäksi, netistä vaan laskukaavalla taajuudelle sopiva mitta tietoon ja kolvi kuumaksi.

Kyllä kolvi pysyy kädessä ja ohutta koaksaalia löytyy välijohtoon. Mutta en löydä laskentaohjelmaa. Eikö riitä että on "riittävän pitkä piiska"? - vai tuleeko pääteasteessa ongelmia (transistorille liikaa kuormaa?) - ei kestäisikään? Entä suuntaus? - kenties piiska 45.asteen kulmassa vastaanottimeen nähden (se tehokkain säteilykenttä)?
Entä lähetinantennin maadoitus? - tarpeellista vai tarpeetonta?

[HJK]

Suuntaava anteni lienee paras ratkaisu jompaan kumpaan, ehkä helpompi sisäyksikköön niin ei tarvi tiivistellä, tai sitten suosiolla molempiin. Veikaan että nyt siellä purkkien sisällä on jotkut langanpätkät, tai piirilevylle integroitu folio.

Riittääkö että löydän sopivan "lautasantennin kuvun" vastaanottimen/lähettimen taakse? - vai liityykö siihenkin jotain korkeampaa matematiikkaa? Eli antenni siirretään vastarista ja lähettimestä koaksaalikaapelilla lautasen keskelle sopivalle etäisyydelle. Esim. lautasen keskelle piiska-anteeni sojottamaan suoraan vastaanotinta kohti?

"Se on vahvavirtaa kun sattuu ja heikkovirtaa kun ei satu"

[Kaapeli]

Kyllähän radiotekniikkaan liittyy hyvinkin korkeaa matematiikkaa. Helpoimmalla ja vähimmällä laskemisella pääsee kun tekee ns. neljännesaaltodipolin, missä antennin pituus on yksi neljäsosa aallonpituudesta. 433MHz taajuudellahan aallonpituus on 69.2cm, tyhjiössä. Tuosta kun ottaa neljänneksen niin sais sen mitä yhden karvan pituus olis siinä antennissa. Jos siitä lähtee ihan oikea koaksiaalikaapeli ulos, niin silloin antenni tehdään niin että kuoriosasta vedetään maakarvaa neljännes yhteen suuntaan ja toinen neljännes sitten sitä oikeaa signaalijohtoa. Jos ei tule oikeaa koaksiaalikaapelia mistään ulos niin sitten maataso on suoraan laitteen piirilevyllä, ja siitä pitää vaan vetää se reippaan 15cm pituinen karva johonkin suuntaan antenniksi. Tuota jos kiertää vähän kelaksi niin sen saa viritettyä halutulle taajuudelle myös lyhyemmällä mitalla, jolloin se sopiikin jo ihan nätisti laitteen kuoren sisään. Vähänkin jos sitä on jollain RF CADilla simuloitu niin kyseisen antennin gaini on paljon parempi mitä neljännesdipolilla.

Veikkaan että ilman kunnollista suunta-antennia tuota ei saa paremmaksi omatekeleillä virityksillä. Yrittää voi toki, minä ainakin tiedän RF hommista vain sen verran että osaan sanoa tietäväni tosi vähän Netistä toki löytyy ohjeita vaikka mihin, pienellä viritelemisellä ja laskemisella voi saada ihan oikeasti toimivia ratkaisuja. Ei se vaikeaa toki ole, mutta vaatii vähän paneutumista.

[HJK]

Olisiko tälläisestä apuja:
Suunta-antennisarja 3G-, 4G- ja WLAN-verkkoihin
€129,00
Markkinoiden ensimmäinen 4G-valmis (2.6 GHz) suunta-antenni LPDA-A0044 nyt entisestään parannettuna versiona LPDA-A0092, tukien jopa 700 MHz 4G-verkkoja, entiseen hintaan! Jos et halua kiivetä katolle vaihtamaan antennia jo parin vuoden päästä, on tämä antenni ykkösvalinta. Tämä laatuantenni tukee niin 2600 MHz kuin 800 MHz taajuusalueenkin huippunopeita -verkkoja. Uutena mukana myös tulevaisuuden 700 MHz taajuus. Parin kympin lisäsijoituksella voit varautua laajakaistan uuteen lentoon jo nyt.

Sääasemia on myös 800 MHz taajuudella, eli uusi 868,3 MHz sääasema ja tuollainen vahvistin väliin. Toimisikohan tässä yhteydessä? Ilmesisesti kyseessä on vastaanotin singnaalivahvistin?

[Kaapeli]

Mielenkiinnosta koitin vähän googlailla että mitähän se tuo 800MHz 4G taajuusalue nyt käytännössä tarkoittaa. No, en saanu selvyyttä mitä bandeja sieltä on Suomessa käytössä, ilmeisesti voi kuitenkin olla vähä sitä sun tätä 800MHz - 900MHz välillä. Tuo 868.3MHz osuisi juuri bandien väliin. Nuo voimakkaasti vahvistavat suunta-antennit on yleensä hyvinkin taajuusherkkiä myös, mutta luulen että tuo voisi olla juuri keskellä antennin vahvistuskaistaa.

Vois kyllä olla mukava opiskella sen verran radiotekniikan perusteita että ymmärtäisi vähän edes antennien päälle. Lipastolla aikanaan jätein radiotekniikan perusteitten kurssin kesken kun siinä oli niin helkkarin huono luennoitsija ettei asiasta tajunnut yhtään mitään. Nyt jos olis hirvesti ylimääräistä aikaa (no ei ole) niin vois ihan mielenkiinnosta opiskella tuotakin (no aika montaa muutakin asiaa vois). Mutta ehkä vielä joskus

[HJK]

Menetin omat mahdollisuuteni ymmärtää jo 1970-luvulla, kun pääsin Stuurenkadun amikseen sähkölinjalle. Hakupaperissani oli kuitenkin ruksi väärässä paikassa ja radiolinja meni minulta ohi. Jatkoin taaperrusta kultaseppäkoulun kautta ja sillä tiellä edelleen (eikä tajua radioaalloista).

Löysin halpisversion: http://www.clasohlson.com/fi/S%C3%A4%C3%A4asema/36-3242?gclid=CL3G_MSYgL8CFaTFcgodMgwAtg Tuo on hyvä kokeilun ja purkamiseen "kivakama"

Peruspulmani on, että asun jyrkän harjun juurella ja länsi-pohjoinen aiheuttaa joskus huikeita pyörteitä pellolla, vaikka starttipaikkani olisi aivan tyven. Olisi kiva oppia lukemaan valllitseva tilanne pellolla (tuulen vaihtelun ja suunnan/voimakkuuden perusteella) jo ennen kuin heitän sinne kopterin. Katolla olevat anturit ja pyörivät himmelit ei tajua mitään mitä 200 m päässä lennätysilmatilassa tapahtuu?

[HJK]

Kyllähän radiotekniikkaan liittyy hyvinkin korkeaa matematiikkaa. Helpoimmalla ja vähimmällä laskemisella pääsee kun tekee ns. neljännesaaltodipolin, missä antennin pituus on yksi neljäsosa aallonpituudesta. 433MHz taajuudellahan aallonpituus on 69.2cm, tyhjiössä. Tuosta kun ottaa neljänneksen niin sais sen mitä yhden karvan pituus olis siinä antennissa. Jos siitä lähtee ihan oikea koaksiaalikaapeli ulos, niin silloin antenni tehdään niin että kuoriosasta vedetään maakarvaa neljännes yhteen suuntaan ja toinen neljännes sitten sitä oikeaa signaalijohtoa. Jos ei tule oikeaa koaksiaalikaapelia mistään ulos niin sitten maataso on suoraan laitteen piirilevyllä, ja siitä pitää vaan vetää se reippaan 15cm pituinen karva johonkin suuntaan antenniksi. Tuota jos kiertää vähän kelaksi niin sen saa viritettyä halutulle taajuudelle myös lyhyemmällä mitalla, jolloin se sopiikin jo ihan nätisti laitteen kuoren sisään. Vähänkin jos sitä on jollain RF CADilla simuloitu niin kyseisen antennin gaini on paljon parempi mitä neljännesdipolilla.

Veikkaan että ilman kunnollista suunta-antennia tuota ei saa paremmaksi omatekeleillä virityksillä. Yrittää voi toki, minä ainakin tiedän RF hommista vain sen verran että osaan sanoa tietäväni tosi vähän Netistä toki löytyy ohjeita vaikka mihin, pienellä viritelemisellä ja laskemisella voi saada ihan oikeasti toimivia ratkaisuja. Ei se vaikeaa toki ole, mutta vaatii vähän paneutumista.

Sain kantamakokeisiin halpis 868,3 MHz sääaseman. Osaatko sanoa mikä on sen aallonppituus, eli käyttökelpoinen antennipituus? Teen kuvaamasi antennin "maadoitus" antennilla. Vastaanotinpuolen tueksi käyn vielä kyselemässä pientä 30 - 50 cm lautasta, josko siihen saisi napattua singnaalin? Millaista antennia suosittelisit "arvaamalla" vastaanottoon? Siitä siirryn vahvistimiin tarpeen mukaan ja niissä "retkivastaanottimissa" onkin jo antennihäkkyrä lautasen mukana.

[mko]

Jos ei hirveä tarkkoja olla, niin 300/taajuus = aallopituus, Jaa se neljällä niin saat apaut sopivan 1/4 mitan. Kaapelin nopeuskerroin toki vaikuttaa, muttei siitä tarvitse välittää jos on esmes paljas kuparikaapeli.

[Trnquill]

"Suunta-antenniksi" voi kokeilla ihan vaan alumiinifoliosta tai pellistä muotoiltua parabolia. Lähetin/vastaanotin parabolin polttopisteeseen ja siinä se. Jos ei mieli, aine tai viitseliäisyys taivu paraboliin, yksinkertainen ympyränkaarikin siirrää. Siis esim. lohko kaljatölkin reunaa (vajaa puoli tölkkiä) tai vastaava kaari muusta materiaalista. Ei tarvitse olla kahteen suuntaan kaareva (kuten lautasantenni), yhteen suuntaan kaareva kourukin auttaa jo paljon.

https://www.google.com/search?q=beer+can+wifi&tbm=isch

[HJK]

Jos ei hirveä tarkkoja olla, niin 300/taajuus = aallopituus, Jaa se neljällä niin saat apaut sopivan 1/4 mitan. Kaapelin nopeuskerroin toki vaikuttaa, muttei siitä tarvitse välittää jos on esmes paljas kuparikaapeli.

Ööö...
Siis... Sain verrannolla laskettua edellisestä (433MHz antennista) 868,8MHz antennipitudeksi 3469 mm. Menikö yhtään oikeaan suuntaan?

[HJK]

"Suunta-antenniksi" voi kokeilla ihan vaan alumiinifoliosta tai pellistä muotoiltua parabolia. Lähetin/vastaanotin parabolin polttopisteeseen ja siinä se. Jos ei mieli, aine tai viitseliäisyys taivu paraboliin, yksinkertainen ympyränkaarikin siirrää. Siis esim. lohko kaljatölkin reunaa (vajaa puoli tölkkiä) tai vastaava kaari muusta materiaalista. Ei tarvitse olla kahteen suuntaan kaareva (kuten lautasantenni), yhteen suuntaan kaareva kourukin auttaa jo paljon.

https://www.google.com/search?q=beer+can+wifi&tbm=isch

Tuo linkkisi on todella havainnollinen! "yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" ja noita hyviä kuvaesimerkkejä on useita Noilla jatketaan, kunhan saan peruskantaman selville ja 1/4 aallon antennin vaikutuksen etäisyyteen. Siitä jatketaan noilla heijastinpinnoilla
Tämä on jo vuosia roikkunut hanke (kun kantomatka ei ole riittänyt pellolta vastaanottimeen), joten ihan mukavaa päästä hiukan eteenpäin. Kopterit lentää nyt niin hyvässä kuosissa, että aikaa työstä myös tätä taustatekniikkaa 

Kiittäen...

[mko]

Ööö...
Siis... Sain verrannolla laskettua edellisestä (433MHz antennista) 868,8MHz antennipitudeksi 3469 mm. Menikö yhtään oikeaan suuntaan?

Juu ihan oikein. Tuo tölkkiheijastin on ihan hyvä idea, piti sitä itsekin ehdottaa. Nythän juhannuksen tienoilla (tai sen jälkeen) saattaa jopa löytyä jostain tyhjiä tölkkejä joista pääse askartelemaan. 

[HJK]

Toimii!
Tein pikakokeen asentamalla lähettimen ja vastaanottimen taakse tuollaisen "kaljatölkki" heijastimen. Ennen jäi reilun 50 mertiä vajaaksi, mutta nyt yhteys on säilynyt täydellä 200 m etäisyydellä jo tunnin ajnan (2v vanhoilla pattereilla

Toisekseen, oma vanha laadukkaampi (?) 433 MHz "sääasemani" on toteutettu sisäisellä 1/4-lanka-antennilla ja sehän on helppo tuoda ulos koaksaalilla lanka-antenniksi kunnon heijastimella ja samalla maadoittaa. Talvella voi hyvinkin olla merkitystä? - kun pakkanen laskee lähettimen paristojännittettä.

Miten lienee? - onko merkitystä jos tuon heijastepinnan maadoittaisi?
Aikoinaan kun lähettimet oli 1980-luvulla "rautaa" eli metallikuorisa, niin Futten "lippulaiva" näytti oikeata lähetystehoa ja kun sen otti käteensä niin lähetystehon mittari noisi selvästi. Ilmeisesti kroppa oli sinä vaiheessa lähettimen maadoituksena? Toimisiko taustaheijastin yhtä lailla maadoittimena? - vai onko syytä tyytyä koaksaalijohdon vaipan kiertämiseen lisäantenniksi (miinus maadoitettuna)?

Nämä kokeilut menee arvauksen puolelle koska en löytänyt mistään 433 MHz lähetystehon ilmaisinta. Mutta jos saan toimimaan lopullisen asennuksen, niin sehän riittää

[HJK]

Lopullinen asennus on vieläkin yksinkertaisempi, sillä vain lähettimen takana on tuo kaljatölkin alumiinikuori puolikaarena. Vastaanotin saa dataa koko talon alueella ilman vastaanotinpuolen lisävirityksiä. "Kuuluu" jopa kellarissa maavallin takana! Miten ihmeessä yksi kaljatöki voi merkitä noin paljon (tyhjänä)