Noparin johtojen lyhentäminen

[Jussi.]

Niin tekisi mieleni nipsaista Jivestä liika pois mutta oliko se nyt ehdoton ei?
Kokemuksia?

[jkkmobile]

Noparista voi lyhentää..ovat ihan normi piuhaa.

Motista ei kannata.

[TeroS]

Pidä johdot mahdollisimman samanpituisina.

[Jussi.]

Tadaa..
Kiitos rohkaisusta.

[Tohtori R]

Tadaa..
Kiitos rohkaisusta.

mä tukisin noi sitte hyvin. tärisee poikki moottorin päästä muuten.

[Jussi.]

mä tukisin noi sitte hyvin. tärisee poikki moottorin päästä muuten.

Mähän jo tuin tolla kumilangalla

t: Nummela

[Tohtori R]

Mähän jo tuin tolla kumilangalla

t: Nummela

no niinpä näkyy. Tyhmäminä

Onko pizzakebabin kuminauha? Meillä on kentällä ennakkotapaus ku eräs kiinteäsiipisen lennättäjä oli tehny sellasen ihan levottoman kovaa kulkevan edf koneen. Kerran siitä sitte irtos siipi syöksyssä. Kaveri totes vaan että "perkeleen pizzakebabbi"


Mitä tästä opimme? Älä lennätä pizzakebabin kuminauhalla

[mikkox9x]

Noparista voi lyhentää..ovat ihan normi piuhaa.

Motista ei kannata.

Onko tuo yleinen ohje yleensäkkin harjattomien kanssa, miksi ei kannata, onko se johto siis jotenkin erilaista? Voiko ne ajoitukse tjms. mennä tosiaan pieleen?

Kannattaako siis jättää quadin Dys 1806 moteista johdot lyhentämättä? Mahtaa noissa kiinalaisissa moteissa olla kyllä normi silikonipiuhaa? Merkitystä jos pitää piuhat vaan saman mittasena? Musta vaan näyttää kun kattelee, kuvia netistä, että suurin osa lyhentelee ne piuhat quadeissa.

[Korppi]

Niitä silikoonipiuhoja voi, mutta jättää käämilanganpäät rauhaan. Moottorin ja noparin väliset piuhat saisi olla saman mittaisia.
 Tapatalk

[Tohtori R]

Niitä silikoonipiuhoja voi, mutta jättää käämilanganpäät rauhaan. Moottorin ja noparin väliset piuhat saisi olla saman mittaisia.
 Tapatalk

niin siis moottorien piuhat on käämilankaa. singlestrand moottoreissa paksua sellasta josta on helppo raapia/polttaa lakka pois pästä että saa taas juotettua. multistrand moottoreissa on taas vaikeempaa ku niitä ohuita lankoja on paljon ja kaikissa erikseen lakka päällä jos meet katkasemaan sen pään mistä lakka poltettu pois. saa senkin "helposti" laitettua ku on oikeet metodit mutta jos ei oo koskaan tehny ni katkoisin mielummin noparia.

[Korppi]

Esim quadin Dys 1806 moottoreissa on moottorin käämilangat jatkettu silikoonijohdolla.

[Tohtori R]

aijaa no sitte. mä  puhuin normikoptereiden moottoreista. en oo sellasta nähny minkä käämilankoja olis jollain jatkettu.

[Korppi]

aijaa no sitte. mä  puhuin normikoptereiden moottoreista. en oo sellasta nähny minkä käämilankoja olis jollain jatkettu.

Niin mää vähä aattelinkin 
Multien moottorit tulee monesti ilman liittimiä, tai irtoliittimillä.

[mikkox9x]

Kiitos tiedoista, näillä se homma selkisi. Joo ei kyllä tosiaan sitä käämilankaa tuossa ne johdot ole.

[privy]

Joskus löysin kirjoituksen, jossa suositellaan, jos mahdollista, lyhentämään mielummin akun ja säätimen välistä johtoa. Ainakin jos sitä liikaa on. Tai jos akun ja moottorin väli on pitkä, niin pidentää säätimen ja moottorin välistä piuhaa, siinä lenkissä kun on jo ennestään metrikaupalla ohutta lankaa niin ei lisä sentit tunnu.

Laitoinkin lisä konkan noparien tuloihin kun oli sopivia esr kondensaattoreita jemmassa.
Nopeuden säädin on vissiin vähän erilainen kuorma kuin vaikka hehkulamppu ja nopealla taajuudella sykkivä kuorma on ongelmallinen kaapelin induktanssin tähden.

Jos jotakuta kiinnostaa niin tuolta löytyy teoriaa ja käytäntöä.
http://www.rcgroups.com/forums/showthread.php?t=952523

[Korppi]

Minä en ainakaan kovin pitkiä johtoja laittaisi säätimen ja moottorin väliin ja kaikki kolme johtoa samaan mittaan. Akun piuhojen pituus ei ole tarkkaa, kunhan eivät vaan ole vastuksina välissä.
Moottorin käämit on eri asia kuin välijohdot. Ne johdot on vain helpottamassa asennusta, ja säädin ja moottori toimisi vaikka se olisi suoraan käämeissä kiinni
 Tapatalk

[xio]

Joskus löysin kirjoituksen, jossa suositellaan, jos mahdollista, lyhentämään mielummin akun ja säätimen välistä johtoa. Ainakin jos sitä liikaa on. Tai jos akun ja moottorin väli on pitkä, niin pidentää säätimen ja moottorin välistä piuhaa, siinä lenkissä kun on jo ennestään metrikaupalla ohutta lankaa niin ei lisä sentit tunnu.

Laitoinkin lisä konkan noparien tuloihin kun oli sopivia esr kondensaattoreita jemmassa.
Nopeuden säädin on vissiin vähän erilainen kuorma kuin vaikka hehkulamppu ja nopealla taajuudella sykkivä kuorma on ongelmallinen kaapelin induktanssin tähden.

Jos jotakuta kiinnostaa niin tuolta löytyy teoriaa ja käytäntöä.
http://www.rcgroups.com/forums/showthread.php?t=952523

Ehkä naurettavinta shaibee ikinä...  too long battery wires will kill ESC over time

[vee73]

Varmaan insinööri koulutukselta. Ja mahdollisesti tuore sellainen. Se ei vielä tiedä että teoria ja käytäntö ei ole sama asia
Tai ehkä se on aatellu että, jos on 6 kilometriä piuhaa patterissa, niin se kyllä on huono.   

[Kaapeli]

Ehkä naurettavinta shaibee ikinä...  too long battery wires will kill ESC over time

Kyllähän tuossa ihan oikea teoria on taustalla. Pidemmissä akkujohdoissa on enempi induktanssia ja jos sitä ei kompensoida riittävän suurella kapasitanssilla  noparin päässä niin se johtaa kasvaneeseen rippelijännitteeseen. Eri asia sitten on että kuinka suureksi rippeli pääsee kasvamaan vaikka siellä ei olisi ollenkaan kapasitanssia suojana. Tai jos on, niin kuinka pitkät johdot saa olla että että rippeli nousee isoksi. Ja mikä on kondensaattorin sisäinen reseistanssi kytkentätaajuudella, eli kuinka suuren tehon kondensaattori joutuu luovuttamaan ympäristöön, ja kuinka suuri on siis kondensaattorin sisäinen lämpötila käytön aikana.

Tuonhan voisi siis laskea jos tiedetään kondensaattorin sisäinen vastus, noparin trankkujen slew rate, virta johtojen läpi ja  johtojen induktanssi. Tästä saataisiin siis lämpöteho minkä konkat tuottavat käytön aikana. Sitten kun tiedetään konkkien lämmönvastuskerroin ympäristöön ja ympäristön lämpötila, niin voidaan laskea lopulta mikä on johtimien maksimipituus eri suuruisilla virroilla ja eri lämpötiloissa ennen kuin konkat paistuu liikaa Toinen vaihtoehto on että ottaa skoopin käteen ja mittaa rippelin noparin johdoista kuorman alla.

Moottorin johtojen jatkamisesta ei tosiaan taida liiemmin olla haittaa. Se nyt vain lisää moottorin sarjavastusta ja akun johtojen jatkamiseen verrattuna moottorin johtojen jatkaminen lisää painoa 50% enemmän, koska siellä on kolme johtoa mitä tarvii jatkaa eikä kaksi.

Tuolla RC-Groupin threadissa joku mainitsi että normaalisti noparien kondensaattorit on mitoitettu korkeintaan "a foot long" eli 30cm akkujohdoille, eli aika lyhyille. Eri asia sitten että tuleeko tuon ylityksestä miten pian ongelmaa, varsinkaan tyypillisillä suomen käyttölämpötiloilla. Tokihan ne konkat ikääntyessään menettävät ominaisuuksiaan, eli voivat sitten kuolla poiskin jos rajalla vedetään jatkuvasti.

[VilleJJR]

Onko tämä rippelijännite myös syy siihen miksi sanotaan että noparin ja moottorin välissä pitäisi olla samanpituiset johdot?

Tein huvikseni pienen laskelman signaalin siirtymisestä eikä oikein vaikuta että se voisi olla tuon suosituksen syy:

Eripituisia johtoja pitkin signaali saapuu perille eri aikaan: Ajatellaampa että Kalle kopteristi vetää noparinjohtonsa jonkun mutkan ympäri ja lyhentää ne juuri moottoriin sopiviksi. Tuollaisesta syntyy helposti luokkaa 1 cm pituusero johtoihin.

Sähkövirta kulkee keskimäärin 0,75 kertaisella valonnopeudella 225 000 km/s. Eli 225 000 000 000 cm/s

Tuon sentin matkan taittamiseen sähkövirralla kestää 0,00 000 000 000 44 sekuntia, onko tuo kovinkin ratkaiseva viive?

Jos moottori pyörii 20 000 rmp eli ~333 rps joka taas on 120 000 astetta sekunnissa, niin sinä aika kun signaali viipyy tuolla "kiertotiellä" moottori ehtii pyörimään 0,000 000 5 astetta.

Tyypillinen PWM fequency esim YGEn nopareissa on luokkaa 10 kHz. Eli yhden pulssin aikana signaali kulkee johdossa 22 500 000 senttiä, eli 22,5 kilometriä. Mitä väliä yhdellä sentillä tuossa voi olla?

Tiedän että joissain tietotekniikkasovelluksi ssa tuolla on oikeasti merkitystä mutta onko kellään mitään muuta kuin mutua tai "luin jostain foorumilta" siitä että sähkökopterisa näin olisi?

Vai perustuuko tuo nopari-moottori johtojen samanmittaisuussuositus tosiaan johonkin vastaavaan kuin mitä Kaapeli tuossa jo kirjoitteli?

[Kaapeli]

Niinkuin tuossa laskelmillasi osoitit hyvin, niin ei sillä signaalin kulkunopeuden kanssa ole mitään tekemistä Sen sijaan jos moottorin johdot ovat kovasti eri pituiset niin niiden induktanssi ja vastus voi olla keskenään erilainen. Noista eroista voi sitten jo tulla sen verran iso ero back-EMF mittaukseen että huonolla tuurilla noparilla voi olla vaikeuksia pysyä synkassa. Tai vaihtoehtoisesti moottorin kuormitus on epäsymmetrinen, mistä en tiedä kyllä mikä se iso haitta sitten olisi.

En minä tiedä tätä sen paremmin kuin sinäkään, mutta näillä perusteilla minä asiaa mutuilisin.

[Tohtori R]

moottorin ja noparin väliltä en mäkään kauheesti kasvattais mutta pitäisin tärkeämpänä syynä kuitenkin häiriöitä. moottorijohdoissa vaikuttaa akkujännite jota katkotaan suht isolla taajuudella. ei semmosiin halua kietoa FBL purkkeja ja vastareita.

noparin ja akun väliltä ei tartte sekottaa edes induktanssia kuvioihin. pelkkä resistanssikin riittää jo kuvaamaan ihan hyvin. nopari kytkee moottorin vaiheita nopealla syklillä ja aina kun se kytkee tulee virtapiikki. se piikki pitää saada jostain. saahan sen tietty akusta mutta jos matkalla on pitkät piuhat mitkä vastustaa ni niihin tulee piikin aikana isompi jännitehäviö ja jännite laskee noparin päässä. sen takia siellä on konkat mutta niinku kaapeli sanoi niiden kyvyt on rajalliset. konkkavalmistajat ilmottaa esr arvoja jne mutta nyrkkisääntönä on kuitenkin se että mitä lyhyemmät ne piuhat siellä akun ja noparin välissä on sitä parempi.

en menetä kuitenkaan yöuniani tollasten 30cm johtojen takia. ei tartte liiotella. laittaa sitte vaikka paksumpaa jos joutuu jatkamaan pidemmäksi.

en tiedä kuinka kurantteja nää nyt on mutta esimerkiksi: http://www.daycounter.com/Calculators/AWG.phtml

sanotaan että 12s noparin ja liittimen välillä on 30cm ja kahen liittimen välillä 5cm. akuissa on lisäksi 15cm per akku. kaikki johto on awg10 kokosta.

noparilta tulee 65cm ja akuista yhteensä 60cm eli johtoa on tossa setupissa 125cm. johdon resistanssi on 0.00328ohm/metri.

sanotaan että virta on piikeissä vaikka 250A jolloin jännitehäviötä tulee johdossa yhteensä.
0,000328*1,25=0,00041     0,00041*250=0,1025V ton ku muuten kertoo virralla saa tehon millä johto lämpiää. tekee 25.625W joka tekis tosta hetkessä tulikuuman jos kuorma olis tasasta.

nostetaas johdon koko AWG8 jolloin vastaavat arvot on. 0,064375V ja 16,09375W

eli yhtä kokoa isompi johto parantaa tilannetta jo huomattavasti. tosin tossa laskennassa kasvoi akkujenkin johdon koko mitä ei todellisuudessa tapahdu. akuissa onkin nykyään jostain syystä ihan naurettavan ohuet johdot vaikka tarroissa komeilee ihan uskomattomia arvoja.

toinen mitä kannattaa ajatella on liittimet. kattokaapas tota laskukaavaa. jos siinä liittimessä on vähänkin ohmeja niin se tehohan muodostuu siihen samalla kaavalla ohmien mukaan. esim 20W ec5 tms liittimessä sulattaa juotokset irti tosi nopeasti 

[Kaapeli]

Toki johtimen vastuksesta johtuva rippeli ei ole vahingollista itse noparille, se ei ylijännitettä aiheuta kuten induktanssi tekee. Toki jos johtovastus kasvaa niin se lisää suoraan noparin konkan kuormitusta, pienempi johtovastus aina parempi.

[Tohtori R]

Toki jos johtovastus kasvaa niin se lisää suoraan noparin konkan kuormitusta, pienempi johtovastus aina parempi.

sitähän mä tässä koitin just sanoakkin

[privy]

Kumpi sitten on radiohäiriöiden kannalta parempi, pitkä akkujohto vai pitkä moottorijohto? Eikös akkujohdossa tuiki sama kanttiaalto kuin kolmessa moottorin johdossa yhteensä, ainakin jos kapasitanssi säätimen päässä on puutteellinen, ei sekään liene herkkua herkille laitteille. Moottorin johdot ovat toki helposti palmikoitavissa pysyvästi mikäli sillä voi ehkäistä "säteilyä" kuten artikkelissa ohjeistettiin.

Muistaakseni ainakin auto noparit lakkaa toimimasta jos konkka menettää ominaisuutensa, pullahtaa tai irtoaa. Ymmärtääkseni asia kuitenkin korjautuu uudella konkalla, joten hajoamista ei välttämättä tapahdu eikä artikkelin uhkakuva toteudu.

Joskus kuitenkin nopeudensäätimiä vaan hajoaa, onko syynä tämä rippeli juttu vai mikä.. mene ja tiedä.

Kuomituksia miettiessä johtimen resistanssin vaikutus tulee usein mieleen, mutta onhan sillä virtapiirillä induktanssiakin, sekä näiden yhteisvaikutus + lukuisat eri muuttujat, joten aivan yksinkertaisesta prosessista ei taida kuitenkaan olla kyse, kuten moni huomasikin.