Jasu, ja uusi aloitus

[JasuT]

Sen verran osui, ainakin aamupäivän puolelle, säätilan arvaus että kävin pari akullista hakemassa säätöjä. Ei tuosta vieläkään hyvä tullut, auttoi kun siirti servovarren pallolinkin paikkaa 8mm lähemmäksi, vähän ohjeesta riippuen näkyi olevan 7,5-10,0 millin väliin 450 ohjeissa, ja tässä oli vaatimaton 13mm etäisyyttä. Ei ollut ihme, ettei meinannut gyron limit-säätö riittää ennen mekaanisia rajoitteita. Lensi se ennen tuota siirtoakin, mutta vielä jotenkin kömpelömmältä tuntui...

Gainia tuli ihan huolella haettua, vaan nyt joko vägää tai sitten tuntumasta tulee etäinen. Oli ennen pallolinkin siirtoa vähän samaa vikaa. Servon paikkaa kokeilin hakea siten että gyro rate-modeen ja gain käytännössä nollaan, ja nuppikierrosten ollessa lentokierroksia, sai pidettyä perän paikallaan (paitsi tuulenpuuskanpoikasen löytyessä, hienosti pirottaa), samaten gainia lisätessä rate-modessa, pysyi kiltisti pyörimättä...

Pitää varmaan kaivaa jostakin manuaali tuolle gyrolle, jospa sieltä löytyisi jotakin vinkkiä? Tai sitten kaivaa jemmasta toinen HK:n gyro, semmoisella tuon perä pysyi kuitenkin kurissa tähän vikaantumiseen saakka..?

Olettaisin tuon JR:n olevan kuitenkin ihan ehjä ja toimiva, se kun käyttäytyi 500 Trexissä huomaamattoman sujuvasti. Piti perän, eikä nopeamman perän liikkeen jälkeen pompauttanut takaisin jne mitä tuo nyt kovin mielellään tekee. Selviää aikanaan..? Isoimmat käytöshäiriöt oli paikallaan leijutellessa kun tuuli yritti häiritä, vähänkin liikettä niin sitten pysyi kyllä kiltisti nokka haluttuun suuntaan, jopa vaisujen pystykäännösten ja epämääräisen kahdeksikon kanssa pysyi siinä mihin ohjasi, ei yllätyksiä, mutta se leijuttelu...

Edittiä notta: Manuaali löyty, ja kuinka yllättävää, uusiks menee säädöt. Pikasella googlaamisella löyty paljon mainintoja, että on vallan helppo säädettävä, mut manuaalista sitten se oleellinen, eli jokseenkin näin että "tämä on sitten ihan erilainen säädettävä mitä muut, mutta helpompi". Otamma siis uusiksi, ja kokeillaan mahdollisesti huomenissa oikeniko käytös...

[JasuT]

Tuli kerrasta toimivaksi. Mitä nyt vähän gainin hieromista, mutta muuten kyllä pelaa kuten pitääkin. Jännä miten paljon vaikuttaa, kun säätää ohjeen mukaan verrattuna stetson -menetelmään...

Parit akulliset hienosäätöä, kaasukäppyröiden kokeilua ja perälle gainia sekä end pointteja kohdilleen. Ei sitten minkäänlaista ryömimiseen taipumusta tuolla, heti pari kertaluokkaa parempi tuntuma HK:n gyroon verrattuna..!

Tästä sit sisuuntuneena latasin 600:n akunkin, kun aikani kuluksi ensin vaihdoin nupin siihen. Nelilapainen meni tilalle, vaan ensitestit vain kaksi lapaa kiinnitettynä. Aika paljon sai liikeratoja lisätä, jotta sai edes lähelle samat lapakulmat mitä kaksilapaisella. On hieman eri mitassa linkkitanko lavanpitimessä, eikä oikestaan edes ihan vähän...

Nyt on akku taas latauksessa, ja kahden 600mm lavan tilalle meni neljä 550mm lapaa, testataan nyt noilla ja jos perä ei halua pitää niin vielä löytyy 10mm pitemmät ja hitusen leveämmät perälapaset. Jos tuo nyt lähtee toiminaan, edes jokseenkin järkevästi, niin seuraavaksi sitten hieman Brainin säätelyä, ainakin lapamäärä oikeaksi ja voisi kai ne liikeradat tarkistaa muutenkin nupin vaihdon jälkeen..?

[JasuT]

Pari akullista kuussatkulla. Ensin nupinvaihdon jälkeen kahdella 600mm lavalla, ja nätisti käyttäytyy noinkin. Ei isompaa tuntumaeroa nupeilla. Toiselle akulliselle sitten 550mm lavat, toiset "lainasin" venytetystä Hurricanesta ja toinen pari samalla kertaa tulleet lentämättömät lapaset. Aivan mahdoton tärinä jo spoolatessa, lapojen kireyttä muuttaen, nuppikierroksia säätäen yms helppoa, vaan ei se miksikään muuttunut. Aina tärrää vaikka mitä teki. Kävi sitten mielessä etteikö olisi lavoissa vikaa, otin ne Hurricanesta lainatut pois ja tärinät pysyi. Vaihdoin sitten näiden tilalle ne varmasti tasapainoiset, ja kas kummaa, tärinät katosi. Vaihdoin vielä kokeeksi toisiin lavanpitimiin, ja noinkin pysyi tärinät poissa, eli lapoihin sitten jäi. Lentelin sitten akun loppuun noilla, hienosäätöä vielä tehden, hienosti lentää noillakin...

Muistin sitten että tulihan tuossa yhdessä kasassa tasapainomittari, joten se esiin ja lavat siihen. Olihan noissa ihan selkeä painoero. Kontaktimuovista suikaletta leikaten, sain painon asettumaan hienosti. Sen sitten näkee kuinka oikeasti onnistui, kun pääsee paikalleen niitä kokeilemaan? Hauskaa sinänsä, nuo neljä lapaa tuli samasta paikasta, samanlaisia kaikki, ja se eka käyttöönotettu pari oli hyvin tasapainossa, enkä saanut niitä epätasapainoon edes maalatessa ne fluorisoivalla värillä. Ja nämä toiset, suoraan pussista paikalleen, ja ekat kohdalle osuneet noin pahasti tärräävät... Jos painotus noin onnistui, niin voisihan noita yrittää maalilla saada painotettua, tai sitten vaan tyytyy tuohon teippaukseen? On kyllä lisää tuommoisia lapoja matkustamassa tännepäin, saas näkee minkälaista tuli tällä kertaa ostettua...

[JasuT]

Tasapainotus testattu, nyt lentää ilman tärinöitä. Talo kun tyhjeni aamupäiväksi, niin käytin vielä ison vispilän ylhäällä ja tarkistin lapakulmat. Olivat alle asteen sisällä kaikki, nyt alle kymmenysosa-asteessa. "Pirunpurkin" asetuksiakin katselin, mutta en keksinyt muuta huomautettavaa siinä kuin lapojen määrän, muutin siis sen vielä. Takalapaset vaihdoin vielä 10mm pitemmiksi, siltä varalta jos vaikka hidastelisi kierroksia vielä vähäsen...

Eikä muuten jänskättäny ihan paljoakaan kun latailin akkuja lähtökuntoon. Aamupäivän tosin latailin-purkailin kahta eilen saapunutta uutta 5Ah akkua, ainakin laturin mukaan sisäiset vastukset olisi noin neljäsosa tuohon vanhaan verrattuna, saattaa siis vähän toiseen tapaan pystyä virtaakin tarjoilemaan...

Vaan mitä sanoi pätkä kontaktimuovia lavassa? Aika eleetöntä oli meno, kesti pudotella kaasukäppyrästä ihan huolella, nätisti nousee vielä 1550-1600RPM nupissa, nostin kuitenkin vähän ylöspäin niin jäi pieni vaappuminen pois ja vastaa tikkuun paremmin. Uskomaton ero alle sadan kierroksen muutoksella... Toisessa lentotilassa olikin sitten tyrkyllä karvan alle pari tonnia nuppiin, ja sitä kun kokeili niin alkaa olla nousunopeus kyllä kunnossa. Eikä kauaa höttölumi pihassa pysynyt, kun tuolla matalalla kävi lunta pöllyttelemässä. Harmi kun se pölly ei näkynyt kamerassa, muuten tuossa ollu paljoa katsottavaa...


Tuommoisen kuvan sain kamerasta kuitenkin kaivettua. Todisteeksi, että on se lentänyt nelilapaisenakin... Jännästi tuntuu kovin ahtaalta tuo tila, pieniin verrattuna, 180 Bladella voi pyöritellä miten lystää, tämmöisellä ei oikein mitenkään. Ainoa syy taas tuossa testaamiseen, on nimenomaan se testaaminen. Työkalut yms tarpeelliset on ihan vieressä, ja kuva kyllä hämää eli on tuossa enemmän tilaa kuin mitä näyttää olevan. Hyvin saa toistakymmentä metriä etäisyyttä pilotin ja kopterin väliin, ja jos vaan viitsii niin äkkiäkös tuon Dyanenkin ajaa tuosta kauemmaksi. Mutta tämmöiseen testaamiseen-säätämiseen ihan riittävähköä ainakin 450-500 -kokoisten kanssa. Seuraavat kyllä sit tapahtuu taas väljemmillä väylillä...

Eiköhän tämä nyt ala olla sen verran hyvä, että pääsee pilkkomaan, ja sijoittelemaan ison kopan sisälle. Tosin kunhan tulee sopivat adapterit (kiinasta, kotimaisilla kaikilla lopussa, niinkuin germaanillakin) niin pitää kokeilla vielä uusilla akuilla että mitenkä ja ennenkaikkea kauanko pysyy ilmassa...

Kylmä tuolla tosin meinasi tulla, -18 näyttää ulkolämpöä eikä oikein osaa kuitenkaan hanskat käsissä operoida. Etenkään kun tuota säätelyä on tekemässä, pitäisi repiä rukkaset vähän väliä pois käsistä. Kymmenen minuutin kohdalla piti jo sormia lämmitellä, vartin jälkeen lopetin oma-aloitteisesti, ja sepä olikin hyvä akun kannalta kun oli käytännössä just storage -jännitteisiin purettuna...

[JasuT]

Pari kevyttä säätölentohetkeä viissatku Räksällä...


Vaihdoin tuossa "pikkupakkasten" aikaan noparin, semmiosen Gecko:n yksilön missä pitäisi olla toimiva governor. Sitähän sitten testaamaan, pitämään pientä taukoa rengashommien välissä, sai kivasti tauotettua 40-profiilisten 18" renkaiden kanssa vääntelyä. Enemmän tullut touhuttua maasturin renkaiden kanssa, paljon mukavampia ne...

Osoittautui kyllä toimivaksi tuo nopari, ainoastaan meinaa maltti loppua käynnistyksen yhteydessä, tuo kun kelaa kierroksia spoolatessa 15 sekuntia (ainakin tuolla asetuksella, pitää tarkistaa saako vähän vähemmäksi sen) ennenkuin on pyydetyssä nopeudessa. Pitkiä on ne sekunnit... Vaan eipähän revi lapasia solmuun siinä odotellessa... Äkkiä ottaa myös kierrokset haltuun kun tulee alaspäin, jolloin moottori ei juuri kuormitu. Äänestä vaan huomaa milloin alkaa taas tapahtua, pikkasen perää nykäisee isommassa pudotuksessa mutta siitä kai voisi päästä eroon "pirunpurkkia" säätämällä..?

Vähän paremmin kyllä kestää pihalla taas touhuta, kun oli enää kymmenen pakkasta mittarissa. Aivan tyyntä, aurinko paistaa, eikä ihan liian kylmää. Tämmöistä saisi talvi olla, eikä noita 10-20 astetta kylmempiä, niissä lukemissa sattuu jo sieluun kun mittarin tarkistaa...

[JasuT]

Pientä kaluston sekottelua käynnistymässä. Ehkä pitänee tästäkin tekaista oma topikkinsa, kun saa hitusen lisää keskityttyä aiheeseen..? Aloittelin siis Kyoshon Caliberin tutkimista, ja sitä ennen irrottelua skaalakopasta...


Tuommoiseen vaiheeseen sai iltasella värkättyä. Taisi mennä reipas vartti, että oli mekaniikka kopasta irti, peräkasetti piti purkaa osiksi, ja irrottaa kaikki kuusi M3 ruuvia joilla mekaniikka oli kopassa kiinni... Tänään sitten veistelemään 600 Trexin laskutelineitä, jos vaikka kuitenkin kävisi vielä kokeilemassa Caliberiakin? Tietenkin on kiinnitysreiät reilun sentin kauempana toisistaan, eli uusia reikiä pylväsporalla ja ruuvinkannoille upotusta jyrsimellä. Rungon alapinnalla Caliberissa on hassut korotukset, vähänniinkö D-kirjaimen muotoset, niihin sai sopivat korokkeet kun viilasi 6mm prikkaan terävät kulmat sisäreiälle...








Siinäpä sitä kokovertailua. Aika samankokoset on nuo, Caliberissa n. 50mm vakiota pitempi peräputki, muutaman millin sisään samalla etäisyydellä pää- ja perärupelit... Vielä ennen Caliberin piiloonvientiä, pitää siitä mittailla muutamia kiinnikkeiden paikkoja, jotta saa tuon Trexin oikealle kohdalle kiinni. Ja ihan varmaan on monenlaista muutakin sovittelua vielä ilmoilla, mutta mihinkäs sitä kiirettä olisi näiden kanssa..?

Sen verran kummastelin tuota Caliberia, että on se kyllä ihan perinteistä Kyoshon suunnittelua. Paljon pikkuosia, holkkeja siellä ja täällä, nupin rakenne ihan omanlainen, monimutkainen ja silti liikkeitä rajoittava, hankalaa ropattavaa rakenteensa takia jne. Nyt muistaa miksi tuli aikanaan mieluusti siirryttyä ajamaan ihan muun merkkisillä autoillakin, samat hankaluudet ovat näihinkin osanneet suunnitella. Vaan siitä huolimatta, olisi oikeastaan akkujen latausta vaille valmis testilennolle, pakko tuota on kuitenkin käydä vähän ulkoiluttamassa. Sekin tosin tapahtuu vasta kun kelit lämpenee, paljon vanhoja muoviosia, niin ei viitsi niitä haperruttaa pakkasessa turhan takia, leviää pian lennossa ja sitten olisi tuon taru varmasti lopussa. Eli jos varovasti kokeilisi, että toimii, ja sitten haaveilisi vaikka jonkun keräilijän löytämistä, joka haluaisi tuon omistaa..? Jos vaan joku tuntee syvää mielihalua tuohon, niin tarjouksia otetaan vastaan, ja saa vinkata muillekin jos löytyisi joku Kyoshoa arvostava taho...

[JasuT]

Pikkusen taas tuli tusattua, jos vaikka pääsisi aloittamaan 600 scale -topikin, tähän nyt tämmöinen huomio kopanluovuttajasta..:


Mä en vaan ymmärrä, mitä ovat Kyosholla ajatelleet, kun ovat tuon suunnitelleet? Keksiä koko nuppi uusiksi, mahdollisimman työläästi ja sekavasti..?

Jokusen nupin toimintaa tässä parin vuoden aikana ehtinyt tutkia, Esky, Align/kloonit, Gaui ja tämä Kyosho. Kaikki jollakin tasolla erilaisia, mutta ensinmainitut kaikinpuolin helpompia ymmärtää, eikä muissa kuin Kyoshossa ole esim. stabbaritangon hyvin rajattua liikerataa -veikkaan että jopa mun lilluttelulentelyssä tulee tuon nupin rajat vastaan ja se selviää kun käy kokeilemassa. Vähän tuli kokemuksia googeloitua, ja aika paljon oli kommenttia tyyliin "kyllä tuolla leijuttaa ja hyvin kevyttä taivaslentoa lentää, mutta kaikki vähänkin vaativampi ei vaan toimi" tms. Ehkä tämä oma vähäinen arvostus tuota valmistajaa kohtaan on peräisin jo 80-luvun loppupuolelta, kun aloittelin RC-autolla ajelua. Tutuksi tuli Optiman useampi versio, Ultimaa jokunen, vaan kyllä niistä kuitenkin tuli muihin vaihdettua. Nelikot valikoitui Schumacherin ja takavetoset Asson tuotteisiin, ja kas kummaa, niitä on vieläkin kotona...

Kertokaa nyt joku, joka on Caliberilla lentänyt, että miltä semmoinen mahtoi tuntua? Utelias kun olen, hieman meinaa kiinnostaa...

[JasuT]

Nonnih. Caliberia ihmetelty lisää...


Tuo akkujen asennus, kahta puolta runkoa, on kyllä myös aika mielenkiintoinen ratkaisu. Tällä kertaa ehkä korostuu vielä, kun on kaksi 2200mAh 3S akkua sarjassa, toinen mokoma toisella puolella runkoa, ja nämä sitten keskenään rinnankytkettynä. Voisi tuota käydä ehkä kokeilemassa vielä laittamalla kaksi 5000mAh pakettia rinnakkain kyytiin, saisi ainakin lentoaikaa eikä paino olisi vieläkään sitä mitä skaalakopan kanssa..?


Ja sitten kuva kokeilun jälkeen. Ehjänä jopa pysyi. Pakkasta vain -4 niin ei niin paljoa pelottanut vanhat muoviosat verrattuna kymmenen astetta kylmempään....


Takapihan kamerasta sitten tuommoinen kuva. Kaasukäppyrän kanssa testailua, jokseenkin järkevästi pysyi herkkyys ja nostovoima kun oli V-tyyppinen käyrä 60-70% asetuksilla. Tuon noparissa kun ei ole minkäänlaista govin poikastakaan niin pitää tuollai kikkailla, eikä oikein soft-starttiakaan eli käppyrän eka piste nolliin, muuten pyörähtää varsin vauhdilla itsensä ympäri. Toiseen tilaan sitten viitisen prosenttia lisää, ilman nollaa, pitää vaan muistaa ettei näppää throttle holdia pois tuossa lentotilassa...

Nopariin tuolla asetuksella näkyi syntyvän n. 50 astetta lämpöä, moottori ei edes kädenlämpöinen. Käytännössä lähes pelkkää leijuttelua niin nuo 4400mAh akut kesti vajaan kahdeksan minuuttia kaikkineen. N. 60% kaasulla nuppiin asettui karvan yli pari tonnia kierroksia, ei käynyt edes mielessä testata 90-100% asetuksella. Tuokin kierrosluku on ainakin omaan korvaan vallan paha 550mm lapasten kanssa, vähempi olis parempi ja kivampi...

Entäs sitten se ensituntuma tuolla pintaraapasulla? Ei tule mun kaveria tuosta, ainakaan ihan helpolla. Nupin rakenteesta johtuen, ainakin oletan, tulee semmoinen "negatiivisen expon" tunnelma, ihan pikkuliikkeellä tuntuu lähtevän liiankin hätäseen aile-ele -suuntiin, mutta sitten reippaammin tikkua vääntäessä ei yhtään sen rajummin halua lähteä. Perä on turkasen nopea tosi pienelläkin tikun poikkeutuksella, Futaban gyro (olikohan tuo nyt se "legendaarinen" 401) pitää kyllä tosi nätisti perän kiinni, melkein kuin JR:n mutta ihan eri planeetalta mitä HK. Varsin kova meteli lähtee myös voimansiirrosta, siitäkin huolimatta että pinionilta lähtee veto remmillä, ja perälle on myös remmi, se ainoa ratasvälitys on sitten ehkä se äänilähde, nupin äänien lisäksi -siitäkin lähtee jänniä ääniä vähänkin enemmän ohjatessa, todennäköisesti stabbari hakkaa mekaaniseen rajaan joka nupin kierroksella tai jotain...

Onhan tuo kuitenkin ihan ylivakaa, ei yritä mitään ylimääräistä pikku puuskissakaan, että siinä mielessä on varmaan ollut ihan hyvä alkuvaiheen, ellei jopa ensikopteriksikin? Ja eikös nuo Caliberit, koosta riippumatta, olleet rakenteeltaan hyvinkin vastaavia ja osaksi jopa samoista osista kasattuja..?

Lisää kuvia jos joku tämmöisestä kaipaa, niin nyt niitä on helppo järjestää. Ja jos kiinnostus kasvaa niin isoksi, että haluaa hypistellä, sekin järjestyy kun vaan tulee hypistelemään, tarjouksia saa jättää jos oikeata kiinnostustakin kehittyy. Jonkinlainen lyhytelokuvan pätkäkin on mahdollista saada, tuosta takapihan kameran tallenteesta, kuvanlaatu ei vaan sitten päätä huimaa kun pikkupokkarilla kuvaa ruudulta...

[JasuT]

Lämpömittarin mukaan, piti olla siedettävä kylmyys pihalla. Parit akut täyteen, ja ekalla HK:lla "lentotoimialueelle". Ensin tosin käytiin isomman neidin kanssa tamppaamassa platta tasaisemmaksi sinne kertyneestä lumesta. Näppärästi sai pehmosen pohjan joka ei kuitenkaan pöllynnyt...

Hetki meni tunnustellessa, kun taas on joku hetki edellisestä lentelystä. Äkkiä tuntui muistivan, ja yllättävän hienosti meni kahdeksikkojakin paljon korkeammalla mitä yleensä. Mutta, joku tässä "nelipuolikkaassa" on, sillä tuntuu orientaatio hukkuvan välillä, asia mitä ei tapahdu 180 Bladella eikä vielä ole tullut huomattua 500-600 kokoisillakaan? Yrittänyt miettiä missä vika, koppa on kaksiväriseksi huomioväreillä värjätty, valkoiset päälavat ja mustat perälavat. Aina tuntuu katoavan takaviistosta katsottuna, kaartaessa tai jopa suoraan lentäessä..? Ilman isompaa paniikkia kuitenkin selvitty, huomaa vaan säikähtävänsä mutta ainakin vielä löytyi orientaatio joko lisäämällä korkeutta, perää ohjaamalla tai molempia. Lisää harjoitusta on varmaan eka mitä pitäisi harrastaa, mutta kummastuttaa kun niin pienempiä kuin isompiakaan ei tuo oireilu tunnu häiritsevän..?

Kylmältähän tuo -4 kuitenkin tuntui, kosteus aika runsas ja puuskittaista kevyttä tuulta. Sormet tuntuu jotenkin helposti jäätyvän tuossakin kelissä, sen parinkymmenen minuutin aikana mitä tuli näpit paljaana oltua, lämpöset hanskat käsissä kuitenkin "kentälle" ja sieltä pois. Kesää odotellessa, tai edes aurinkoista keliä, kun sekin tuntui jo yksistään auttavan että aurinko paistaessaan lämmittää edes hitusen. Tai sitten on vaan kuivempaa eikä siksi silloin pahemmalta tuntunut...

[JasuT]

Joskus taisin mainita, että siihen Hurricaneen missä on kamera, pitäisi kokeilla tasapainossa olevia kuitulapasia. No, nyt sekin on  testattu, kolmet akulliset kävin testaamassa... Vähän pitemmät meni paikalleen, 425mm vaihtui 550mm pitkiin, leveämmätkin ovat. Perälavat vaihtui myös pitempiin, ja tässä kun on "välimallin" peräputki niin näkyy sopivan nuokin ilman osumien vaaraa...


Jänöt näkyy loikkineen kentällä...


Lyhtypylväätkin näyttää suoremmilta, vähemmän swengaavilta, mitä puulapasilla lennellessä. Kaipa nuo lasikuituiset tasapainossa olevat/pysyvät tekee osansa puisiin verrattuna..?

Pikkasen täristää videota mutta se vois parantua jos osaisi hakea parempia säätöjä kameralle. Tai sopivalla kumivaimennuksella. Saa tuostakin tosin tarpeeksi selvää...

Jostakin syystä meinaa vaan jumittaa pilottia, hartialukkoa pukkaa heti kun kamera on käynnissä.Jännitystä vissiin, tuntuu ettei uskalla oikein mitään kuvatessa, vaikka parempihan se olisi toilailla kameran käydessä, torpatessakin voisi sitten nähdä mikä meni vikaan..? Tuota servon liikettä kun tuli katsottua, niin näköjään sitä tekee koko ajan pientä ohjausliikettä, vaikka kuvittelee ettei mitään tekisi...

Keli oli kyllä kiva, kevyttä tuulenpuuskaa muttei mitään häiritsevää, muutama aste plussan puolella eikä pilvistä edes aavistusta. Ainoa että tuo mollukka osuu ikävästi haittaamaan laajemmalla alueella lentelyä, taitaa videossakin välillä näkyä ylimääräistä auringon raitaa. Pitiähän se kokeilla miten hanki kestää, ei jäänyt edes jälkiä landareista hangelle laskeutuessa ja siitä uudelleen lähdettyä...

[JasuT]

Välillä taas pikkuraapaisu menneisyyteen...


Helicommand 3D-RS232-WinXP-Trex500FB...

Piti herättää tulille tuo "hevosvetoinen" IBM. Syystä että, jossakin hyvässä jemmassa on mun USB-RS232 piuha, on sitä tässäkin osoitteessa jo käytetty, mutta varmaan viitisen vuotta sitten eli on ollut hyvää aikaa kaivautua johonkin poteroon. Asennus CD-levyltä, siinäkin tuli ihan menneisyys mieleen toiminnon viliseviä palkkeja katsoessa... Selvisi sitten muutamia mieltä askarruttaneita asetuksia, varsin selkeä käyttöliittymä tällaiselle hieman fossiloituneelle tapaukselle...

On tuossa kuvassa kyllä viitteitä muutenkin ettei ihan tuoreimman tekniikan perässä olla menty, eikä toisaalta edes haluttu. Hirvittää tämä nykymeno muutenkin, tämän pään kanssa ei ehdi edes uusia juttuja oppia, kun ne onkin jo vanhentuneita... Musiikkikin oli ennen, hmm, erilaista. Tuolla taustalla näkyvällä laitteella kun päästää ääniä ilmoille, niin nauhoilta löytyy kattava valikoima aikansa hittejä. Kaikki nauhoitukset kun on tehty ennen 70-luvun puoliväliä, silloin vikaantui poistopää, jollaisen olisi uuden saanut hintaan 127mk, nykyeuroissa suurinpiirtein sama lukema. Yhden nauhan sisältö on suoraan kuin Radio Nostalgiaa kuuntelisi, erona vain se että nauhalta löytyy kotimaiset käännökset alkuperäisistä... Tuollakin nauhurilla on tarina, isä sen uutena osti YK-reissulla 1969-1970 15kk keikalla, kun sen sai verovapaana tuoda mukanaan, täällä siitä olisi saanut maksaa kolmasosan verran uudesta autosta...

[JasuT]

Lisää harjoitusta, eli kolmet akut kävin tyhjentämässä Hurricanella. Eka taas varovasti tunnustellen, kun tuli tehtyä pientä hienosäätöä asetusten kanssa. Kopioin lapakulma-asetukset 550 kaimastaan, muutama aste cyclic -liikkeisiin teki kyllä hyvää. Ja 500 Allun perälavat. Seuraavaksi menee perään 600:n Edget, on vähän pitemmät ja leveämmät ne. Mutta ne sitten seuraavalle kerralle...

Jotenkin nopeaan meni ekat akut, tai ainaki siltä tuntui, kun timeri muistutti ajankulusta 5½ minuutin kohdilla. Piipparin aloitellessa "kentälle" lähestyminen, niin kyllähän se akkuvahtikin muisti piippailla... Siispä sit toiset akut kyytiin, ja takaisin taivaalle. Nyt vähän reippaampaakin menoa, ja alkaa tuntua paremmin omalta, lähestyy sitä isompaa tuntumaltaan. Sama rentous kuitenkin tästä jostakin syystä puuttuu, eroa näillä lähinnä moottori-nopari ja nupin materiaalit. Ja gyrot, tässä Futaban 401 ja toisessa Spartanin ds760, on noissakin vähän eroa tuntumassa, hiljalleen alkaa noistakin tuntemaan toiminnallisia eroavaisuuksia...

Jossakin noin puolivälissä akkua, puhelin kävi häiritsemään taskua, odottelinkin puhelua vaan onneksi oli vain viesti. Sitä katsomaan laskeuduin kantavalle hangelle, lapojen hidastuessa liukasteli kuitenkin vähän sivulle, löytäen pienen kuopan. Pysyi kuitenkin pystyssä, hieman vinossa vaan. Sen enempää ajattelematta, nuppiin takaisin kierroksia, ja sehän keksi alkaa kallistua lisää. Vähän kiireellä sitten nostoa, ja senhän tietää ettei ihan suoraan ylös lähdetä, vaan pikemminkin n. 45 asteen suuntaan yläviistoon, kierrosten lisääntyessä mutta perä ei vielä pidä vaan tämäpä lähti noustessa pirottamaan hitaasti. Tai mitään hidasta se tuntunut olevan, mutta onneksi sen verran hidasta että sai siinä pirottaessa oikaistua nousun ylöspäin, ja saatua jopa pirotus pysäytettyä. Hämmästyin kyllä itsekin tuota suoritusta, harmi kun ei ollut kamera käynnissä. Useamman kierroksen kuitenkin ehti siinä hallintaa hakiessa pyörähtää...

Kolmannella akkuparilla ei sitten saatu mitään draamaa aikaan, ei vaikka edellistä lopetellessa tuttu kaveri pysähtyi jutulle, ja siinä turistessa vaihdoin akut ja otin ilmaan. Pystyi jopa keskustelemaan siinä kevyttä liikehdintää esitellessä, kaverilla oli aikanaan Kalt Baron ollut, sillä se kiinnostus laittoikin pysähtymään kohdalle. Hieman saattoi polte palautua lajiin, mitään ei myöntänyt mutta lupasi tulla paremmalla ajalla laitteisiin tutustumaan...

Edelliseen kertaan verrattuna, huomiona siihen miksi orientaatio katoaa taas helpommin, mutta viimeksi ei, nyt oli pilvisempää. Ehkä sekin osansa vaikuttaa, silmät kun ei enää ihan uudet ole, hämäränäkö on heikentynyt ja taustalla lievää retinopatiaakin. Ja semmoinenkin tuli havaittua, että taustalla jos on metsää-puita-mitä tahansa, niin orientaatio hukkuu paljon helpommin kuin taivasta vasten. Tuosta tulee sitten se lisähaaste, kun niska ei tykkää ylemmäksi katselusta, pahimmillaan kaataa koko ukon taaksepäin, niin mieluummin pitäisi matalammalla. Mutta joo, kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja hyvä että pystyy analysoimaan syitä, pystyy ehkä sitten niiden kannalta toimimaankin paremmin..?

[JasuT]

Vähän taas lisää opettelua. Pienet puuskatuuletkaan ei tunnu Hurricanea haittaavan, ja nätisti saa sivutuulessakin pidettyä paikallaan. Perälavat kun isommiksi vaihtoi, niin nyt alkaa peräkin olemaan semmoinen mitä kuvittelisin sen hyvänä olevan. Pitää, ei woblaa, pysähtyy heti eikä pomppaa takaisin. Kaipa tuo silloin on säädöissään...

Toisella akullisella jossakin vaiheessa huomio kiinnittyi värisevään pystyevään. Sitä yritin lennossa katsoa, mikä siellä voisi tuota tehdä, pientä epämääräisyyttä alkoi tulla ohjattavuuteenkin. Pahiten sen epämääräisyyden huomasi kun lähti laskeutumaan "sinne lumeen kaivetulle platalle", ei meinannut sitten mitenkään sopia enää sinne. Lopulta kuitenkin onnistui, ja lapojen hidastuessa parilla kierrosalueella kävi melkoinen chicken dance, kuitenkin kaatamatta konetta. Lapojen pysähdyttyä katsoin miten tikkujen liikuttelu vaikuttaa, aivan jumissa joku paikka siten että kaikki komennot tikulla liikutti mieluummin vain toista lapaa, stabbarin kallistuessa niin pitkälle kun pystyi. Yksi swashin servokin tuli hitusen jäljessä muihin nähden. Aika selkeätä oli ettei kannata akkuja täysiin enää vaihtaa, joten kotia kohti. Siinä kävellessä sitten ehti pohtia monenlaista, totesin viisaimman tässä vaiheessa olla ehkäpä sen että jättää tämän talliin ja ottaa mukaan venytetyimmän Hurricanen...

Akut venytettyyn kiinni, ja tarkastelua että kaikki toimisi, tai miksi ei toimisi kun viikon sisään tuli käytettyä sähköt koneessa. Oranssi koppa kiinni ja kentälle, ainoa muutos aiempiin oli mukana tulleet SAB:in lapaset. Oli kyllä hymy herkässä kun lähti kierroksia kelaamaan, Castlen soft-start toimii kyllä hienosti, ja govi kuin ajatus tuohon 80A Mystery -nopariin verrattuna. Siitä sitten nosto taivaalle, ja kyllä, tämä nousee paljon vakaammin mitä tuo pätkän pienempi. Ehkä se "jätättävä" servo teki lisähauskaa, ja orastava nupin jumitus, tässä taas on muutamaa kertaluokkaa paremmat-tukevammat-nopeammat-jne servot sekä alunuppi muovisen tilalla, ja voimaa pikkusen toiseen tapaan tarjolla niin nämä kaikkineen taitaa tehdä sen että kokonaisuus on helpompi, mukavampi, rennompi, tarkempi jne. Paljon rennompaa oli tällä kaahailla mitä muovinuppisella... Vaan ainahan jotain negaakin löytyy, sitä voimaa kun on tarjolla, niin aika hätäseen kyykkää akkujännite pitch-pumpissa, ei tuota "ongelmaa" kevyttehoisemmalla vaan ollut. Sitä akkuvahdin vinkumista kukaan jaksa kuunnella, siispä kone alas, väijy irti ja takas lentoon. Nyt timerin perusteella otin alas, ja aika samaan tasoon sai noinkin akut ajettua...

Aikansa tallissa lämmettyään, eli vajaaseen viiteentoista asteeseen pikkupakkasen sijaan, eipä ollutkaan isompia jumeja enää nupissa. Hain sitten vielä lentämättömän muovinupin ihmettelyyn, ja se on kaikinpuolin herkempi, etenkin linkkien kannalta. Noita sitten herkistelin, ja kyllä se herkistyi reilusti, eli ennen isompia operaatioita pitää käydä koelentämässä tuo. Kaikki ruuvit yms oli kyllä kireällä, ja tuossa lämmössä liikkui kuten pitää, servon jätätys jäi vähän mietityttämään. Siinä sitten kävi mielessä, mahtaisiko BEC:in jännite elää, Fluke kiinni vastarin tyhjään paikkaan, sähköt päälle ja tikkujen veivausta. Mihinkään koskematta tasanen viisi volttia näkyi. Liikettä tikkuihin, niin pahimmillaan karvan alle 4,4 volttia sai mitattua. Mitään tietoa ei ole paljonko pitäisi virtaa tuon noparin BEC:in antaa, mutta ei tuo nyt ihan hyvä ollut. Kokeeksi Allun 60A nopari tilalle, jossa 3A BEC, kyllä sekin vähän kyykkää reilummin heilutellessa, eli vähän viittaisi sähkönpuutostautiin tuokin. Ainahan tuohon tietysti voisi laittaa ulkoisen omalla vastarinakullaan, voisi ainakin tallitestit suorittaa ennen päätöksiä...

Tuota nuppia tutkiessa tuli sitten mieleen että mitenkä mikäkin säätö eli linkkien kiinnityspisteiden muutos voisi vaikuttaa. Tietenkään ainakaan kotimaiselle käännetty ohje ei mitään noista kertonut, Alignin manuaaleja kaivaen löytyi semmoinen missä oli viittaukset lähes vastaavista, kumpi asetus sopii 3D ja kumpi F3C -lentoon. Deltaa ei Gauin nupissa voi säätää, mutta tuosta Allun manuaalista pystyi päättelemään mitä mikäkin pitäisi tehdä. Kevään edetessä pitää kyllä noita kentällä kokeilla, ihan vain uteliaisuuttaan tottakai. Kun kerran on säätömahdollisuus, niin pitäähän se selvittää muuttaisiko käytöstä mieleisempään suuntaan. Helpompaa tosin olisi kun ei lähtisi kokeilemaan, niin ei edes tietäisi mitä voisi muuttaa, vaan minkäs sitä luonnolleen oikein voi..?

[JasuT]

Pieni lisäherkistely linkkien päille teki hyvää. Nyt käytös oli taas sitä mitä aiemmin, eikä alkanut jumitella lopussakaan. Kolmet akut kävin taas tyhjentämässä, nyt vastarinakulla ja sille 6A BECillä varustettuna. Koko sen puolituntisen mitä kentällä tuli tusattua, oli vastari käynnissä, eikä BECin jännitenäytön mukaan jännitetaso ollut laskenut ollenkaan. Voisi tosin vielä ladata täyteen ja katsoa paljonko sinne sopisi elektroneja tuolla käytöllä..?*

Nyt kun kopu toimi, eka akullinen sekalaista edestakaisin ajelua toiminnan varmistamiseksi, niin luotto kyllä taas palautui. Toisella akulla tuli pääasiassa leijuteltua eri asennoissa, ja rohkeus pitää nokkaa itseä kohti alkaa palautua. Kun vaan ensin uskalsi kääntää niin päin, muutamat hitaat pyöräytykset ympäri ensin, ja kun siinäkään ei isommin päässyt karkailemaan niin sitten pysäytystä nenä omaa kohti. Kokeeksi koko akullisen ajoin matalammilla kierroksilla, kolmannet akut sitten isommilla. Jännä vaan miten isommat kierrokset houkuttaa vauhdikkaampaan käännösten harjoitteluun, eikä jotenkin pysty kauaa leijumaan paikallaan. Ei sillä etteikö pysyisi paikallaankin, mutta se äänimaailma painostaa liikkeelle. Oli vaan akun kestossa iso ero, pikkukierroksilla kuutisen minuuttia, isommilla nelisen minuuttia. Samanikäiset akut nuo jälkimmäiset, ja kaikkia noita ladattu yhtä monesti ja nyt tuli ladattua rinnankytkennässä kaikki kuusi eli aika samat lähtötasotkin pitäisi olla. Ekat lennetyt on vanhempaa erää, ja niistä huomaa ettei oikein potkua irtoa siten mitä näistä uudemmista, vaan kyllä noiden uudempienkin kanssa huomasi tehokkaammalla moottorilla varustetun Hurricanen kanssa että ei ne vaan potki tarpeeksi...

Hupsu viikko, neljänä päivänä tullut käytyä Hurricanen kanssa tyhjentämässä kolmet akut. Vahva on kyllä aikomus jatkaakin samaan tapaan. Lisää jos samana päivänä meinaa lentää, niin pitää pitää reilumpi tauko välissä, loppuu aivoista jaksaminen neljännellä lennolla. Ja vähänkin jos vaikeampaa meinaa olla, niin kyllä kolmannellakin alkaa väsy iskeä, mut tuon kun tiedostaa niin noissa rajoissa pysyen pahimmalta väsymiseltä on vielä vältytty...

Edittiä että: * Latasin vastarinakun täyteen, sinne meni vain 330mAh, täyteen latasin ennen lentoja. Puolessa tunnissa, josta reilu puolet lentohommaa, 1900mAh akku tyhjeni aika vähän. Äkkimatematiikalla viitisen 2½ tuntia pitäisi riittää tuommoinen akku, ja sitten alkaisi olla jo vähän turhan rajoilla, mutta ihan yhteen lentokertaan ei saa kuin vähän aloitettua tuon tyhjennystä. Vaan mitenkähän tuon sitten muistaisi täyttää sopivissa väleissä..?

Lisää edittiä: Liian äkkimatematiikkaa piti korjata, selkeä ajatuskatkos kesken naputtelun näemmä. Purin 3,7 volttiin asti, tällöin oli 1400mAh purkaantunut ja vielä olisi ollut kapasiteettia purettavaksi. Pari sataa mAh takaisinpäin niin oli taas storagessa...

[JasuT]

Kelit senkun paranee, aamupäivällä lähes tyyntä ja nollan pintaan lämmöt, joten Hurricanella kaahailemaan kentälle. Aurinko tosin vähän ikävällä suunnalla vielä tuolloin, rajaa käyttökelpoista aluetta aika rankasti. Vaan mahtuu siinä onneksi kuitenkin sen verran ettei ihan paikallaan tarvi leijutella. Eilisen jälkeen en ladannut vastarinakkua vaan kun lähtövaiheessa oli vielä kennojännitteet yli neljän voltin niin uskalsin käydä kokeilemassa. 2200mAh akut ei anna lentoaikaa kuin kuutisen minuuttia, ja laskennallisesti pitäisi kapasiteettia olla reilustikin. Nyt sitten reilun puolituntisen pihallaolon jälkeen oli jännitteet pudonneet vasta 3,9 volttiin niin hyvin tuolla ainakin nuo kuusi akullista pärjää lataamatta...

Latasin sitten 5Ah pötikätkin täyteen, kaikki kolme, ja niitä odotellessa aurinko osasi siirtyä parempaan sijaintiin, edelleen liki viisi astetta plussan puolella, vaan tuulen oli kehittänyt. Pohjilla semmonen 2-3m/s puhallus, ja siihen 5-6m/s puuskia sekaan, vaan polte kun on kova niin eihän nyt akkuja purkamaan lähdetä keinotekoisilla tavoilla. Rohkeasti siis skaala-kuussatanen kainaloon, ja kentälle, mukava yllätys oli ettei siinä tuuli juurikaan tuntunut. Kokoa, painoa, lapoja, jne, varsin vakaata tuossakin tuulessa. Eka eli mukana tullut vanha akku ensin varovaista leijuttelua ja kevyttä taivastelua, kymmenen minuutin kohdilla akkuvahti kävi vinkumaan. Laskeutumista eniten pelkäsin tuulen takia, mutta hyvin sekin onnistui. Seuraavat pari akkua, vasta muutaman syklin käytetyt, on potkua aivan toiseen tapaan ja nyt sitten ajastimen kanssa lopetin kymmenminuuttisen kohdalla. Noparin lämpöjä lentojen jälkeen katsoin, toka akullinen melkein kokonaan isommilla kierroksilla, kolmas pienemmillä, ja samat 65-68 astetta näytti mittari. Onhan tuossa vielä varaa, vaan mieluummin olisi kokematta sen kun nopari laskee tehoja 80 asteessa, ainakin jos manuaalia on uskominen...

Ekan enempi jännittäneen akun jälkeen, tunnelma kuitenkin jotenkin vapautui. Enemmän taivaslentelyä mitä leijuttelua, hitaita pyörähdyksiä, jopa kahdeksikkoja sekä ympyröitä sai ajeltua, ja se mitä itsekin ihmettelin, jopa itseäni kohti lentämistä. Jotenkin sopii käteen nyt nuo asetukset ja säädöt, kaikkinensa kivan leppoisa keksintö. On kyllä ollut hieman aiempaa tiiviimpää lähihetkien lennättelykin, varmaan siitäkin sitä rutiinia ja oppimista sitten syntyy...

Nyt kun sitten vähän pohtii ja vertailee, niin olihan tuo Hurricane paljon tuuliherkempi kevyemmällä tuulella mitä iso Hughes. Tuulimittarissa tuplatuulet, eikä tunnu oikein missään, ehkä tuota nuppia voisi seuraavaksi Hurricanesta säätää, testata mitä eri säädöt siinä tuntumaan tekisi. On se toki ihan hyvä noinkin, mutta kun on vähän utelias mielenlaatu...

[JasuT]

Pari akullista ekalla HK:lla. Hyvää viihdykettä piano-oppilasta odotellessa, paljon parempi vaihtoehto autossa istumiselle...

Lentopaikkana tällä kertaa jääkiekkokaukalo, ainakin pystyi varmistumaan ettei ihan vahingossa kukaan eksy eteen, kun joka puolella on laitoja myöten lumipenkkaa ja jää siinä kunnossa ettei varmasti kukaan eksy luistelemaan. Spoolaaminen oli toki mielenkiintoista, tuommoisella minkä nopari ei tunne soft-starttia ollenkaan, eikä jalaksissa minkäänlaista pitoa peilijäällä. Helppo oli kyllä tarkistaa onko rate-modella gyro siellä päinkään, tarpeeksi lähellä ilmeisesti kun todella hitaasti lähti perää kääntämään...

Siinä oli kyllä hyvin tilaa 450-kokoisen kanssa pyörittää, ajella lähellä jään pintaa kahdeksikkoja yms, ylemmäksi kun nosti niin tausta häiritsi sen verran että hämärtyessä orientaatio pyrki katoamaan. Ja sitten niitä tilanteita korjatessa, osaa olla aika hätänen kirppu 550-600 kopujen jälkeen, tämä kun painaa suurinpiirtein saman mitä 600:n pelkkä akku...

Jälkimmäisen akun loppupuolella alkoi kiinnittää huomiota enenevässä määrin epämääräinen kirskunta. Pientä ylimääräistä ääntä tuossa on ollut jo pitempäänkin, nyt sitten akun hyydyttyä huomasin että moottorin kannu heiluu aika vapaasti. Selittää ehkä äänen, kun magneetit staattoriin hipoo, äsken käytin moottorin auki niin vaikutti sille että akselin kannuun kiinnittävä ruuvi olisi löystynyt, kammenut kireäksi tasaisen osan reunalle, ja siinä sitten keikkunut päästäen kannun uusiin asentoihin ottamaan osumia. Ja ilmeisesti kannun akselinreikä kulunut sitten hitusen soikeaksi, sai sen lukkoliiman kanssa asettumaan sen verran keskelle ettei osu mihinkään eikä silmään näy epäkeskeisyyttä. Onhan tuo moottori osallistunut muutamaan torppaukseenkin, joista pari aika vauhdikasta joista ainakin jälkimmäisen jälkeen oli kyseinen kannun ruuvi löysässä. Että tuskin enää pitkäikäinen tuo on, 60 lentoa takana sillä moottorilla...

Herkkä on tuo liikkeissään noihin isompiin verrattuna, ja pikkasen enemmän saa koko ajan ohjata. Vaan samaan tapaan tuokin osasi lentää kohti mitä isommatkin, ja lennellä vastaavasti. Nyt kun on hitunen isommistakin kokemusta, niin onhan ne ihan eri vakaita näihin pikkusiin verrattuna, vaikkakin tuntui hypyltä isompaan kun Honeybeestä siirtyi 450 -kokoiseen... Saati sitten kun 450 jälkeen stretsi -Hurricanea lähti kokeilemaan, taas tuntui isolta, ja nyt sitten 500 ja 600 Räxän jälkeen ei tuo Hurricane enää mitenkään isolta tunnu...

Onhan tuota ekaa HK:ta vähän rempattu ja päivitetty, on siinä vielä runkolevyt alkuperäistä, ja peräkasetti, moottorin ja noparin lisäksi. Olisi sen alkuperäinen nuppikin korjattuna, pitää jossakin vaiheessa vaihtaa takaisin ja hakea tunnelmat siitä, vaan ehkä seuraavan torpin jälkeen sitten...

[JasuT]

Välähtipä tuossa, kun kelit meni hieman epäkelvoksi, että mullahan on yksi melkein kasattu Hurricane. Kasailin sitä sitten valmiimmaksi, "hieman" ylimitoitetuilla 25kg servoilla, 1700kv moottori joka jäi Trex viissatasesta, sille 60A nopari ilman soft starttia, nuppi väkästellen Trexin ja Hurricanen osista FBL:ksi, SK-540 leikkimään flybaria johon DSMx satelliitit kiinni, ja kokonaisuus 3S akulla nippuun...


Notta tuommosen sain kasattua


Kokeilin ensin 6S paketilla, eli kaksi vanhaa akkua sarjaan. Kamalat kierrokset nupissa, joten vain toisella akulla ilmaan. Painon takia jäi silti toinenkin mukaan...


Tuommonen nuppiviritys. Pitää tuo swash follover pudottaa vähän alaspäin, bindaa helposti jos erehtyy cyclickiä tarjoamaan negatiivisilla kulmilla...


Ja siinä onnistuneen koelennon jälkeen, enää yksi akku paikallaan. Ei se nyt niin takapainoiseksi tuolla asettunut etteikö olisi voinut lentää, kuitu-canopyn kanssa on aika hyvin painopiste nupin kohdilla...

Ja joo, tuossa lähes semmoisenaan, isommin säätämättä testiin. Sen verran lapakulmia mittarilla katsoin että molemmissa oli samat, ja tikku keskellä vähän yli nollassa kulmat. Olihan tuo pikkasen kiikkerä, cyclic asteita vaatimaton 11 ja collectivea -12...17 astetta. Ei ihme että ihan tikun pienellä poikkeutuksella keskeltä tapahtui aika paljon...

Tuon jälkeen töpseli tietokoneesta "pirunpurkkiin", ja maltillisemmaksi asteita, ja fail safe -asetukset järkeviksi myös. Varovasti kokeilin tuossa illan pimentyessä vielä canopyn kanssa, kummallisesti rauhottui kun oli puolet pois noista asteista. Gainit tuli haettua ekalla lennolla aika hyviksi, ainakin tuohon lillutteluun. Tuolla kokoonpanolla nuppiin pitäisi asettua n. 1200 kierrosta, ja kyllähän tuo aika kivasti läpsytteli...  Ääniraita ei oikein kuulu, kamera ei ääntä tallenna jos sitä ei ole paljon, ja kun pokkarilla kuvaa näytöltä niin ääniksi tulee ihan jotain muuta, lähinnä jälkikasvun tuottamana...

Tuolta tuli idea tähän kokeiluun, Helifreakista tuon videon löysin. Jossakin vaiheessa pitää lähteä isommalle alueelle, ja kunnollisen akun kanssa. Noissa testilennetyissä sisäiset vastukset pyörii 10-20mOhm välillä, ja sen kyllä huomaa, ja lavatkin on suht ehjät niin voisi oikeasti ehjät laittaa paikalleen. Sen verran tarkistin tasapainotusta, että oli hieman mettässä, korjasin tilanteen koelennolle pyöräyttämällä maalarinteippiä kevyempään lapaan. Tuskin se teippi olisi 6S akulla saaduilla 2000- rpm nuppikierroksilla edes pysynyt kiinni...

Ompahan taas kokeiltu jotakin, eikä edes puuskittaisessa tuulessa saatu vahinkoa aikaan..!

[JasuT]

Eilisen jäljiltä, pientä hienosäätöä. HK:n nupin muoviosat vaihtui Alignin alumiinisiin, toinen muovisista swash followereista olikin halki eli ihan aiheellista oli ehjään vaihtaa se. Parit collarit pitämään tuota ennen ylös-alas -liikkunutta osaa paikallaan, lapakulmien uudelleensäädöt ja kentälle parin akun kanssa...


Ja tuossa kunnossa tuli takaisin. Pikkasen vettä roiskuneena joka puolella, kun eihän sitä nyt voinut poutasäätä odotella, nyt olisikin sitten vesisade räntäroiskeeksi muuttunut, pientä tuulenvirettä puuskien kanssa, mutta hyvin tuo tuntui käsissä pysyvän. Täydet pyynnöt collectiveen kun tuuppaa, niin pientä voimanpuutetta tuntuisi olevan, vaan jos yhtään on vauhtia mukana niin jaksaa kyllä ihan tarpeeksi mennä noinkin. Jotenkin erilailla leppoisa kun nupissa kierrokset laskennallisesti 1200 tietämillä, paljonko sitten todellisuudessa...

3S akulla tuosta noparista löytyykin soft-start, ehkä siksi kun ei jaksa kunnolla vääntää verrattuna 6S akkuun. Jännän kiikkerä edelleen, vaikka liikkeitä ottikin paljon pois, voi muuttua kun ottaa ja säätää vielä cyclicin gainia, nyt oli kaksi asetusta valittavissa ja toisella selkeästi laiska kun toisella kiikkerä, vaan ei tuossa kylmässä vesisateessa huvittanut ohjainta yhtään näplätä...

Ihan älyttömän hiljainen on kyllä lennossa, kevyttä suhinaa mitättömän vinkumisen kanssa, todella hiljainen verrattuna kumpaankin aiempaan Hurricaneenkin, jotka on Alluja/klooneja huomattavasti hiljaisempia. Pitää jossakin vaiheessa käydä lentämässä laittamalla kaksi akkua rinnakkain, pikkasen ehkä saa potkua pahimpaan puutokseen, ja lisäpainoa pikkuvakautukseen. Erilailla hauska tämmöinen hissuksiin lapasia läpyttelevä versio... Vähän lisää potkua moottoriin, pitempää lapaa ja hitaampia kierroksia vielä, siinähän sitä jatkotavoitetta tämmöiselle..!

[JasuT]

Kahden akun testilento suoritettu, päivällä auringonpaisteessa. Olikin eka lento tälle hyvän sään aikana, aiemmat kaikki sateessa...

Ei ollut oikein hyvä tupla-akuilla, painoa kuitenkin hitusen liikaa tuolle moottorille, jaksoi roikkua ilmassa kuitenkin kymmenkunta minuuttia, Verrattuna yhden akun kuuden minuutin pintaan akunkestoon, lisäpaino söi kapasiteettia selkeästi. Eikä jaksanut varsinkaan sitten laskeutumispaikkaa hakiessa, alaspäin tulon jälkeen potku vaan loppuu eikä jaksa kuin vähän keventää alastuloa. Tuossa voisi ehkä auttaa piikkiä pienempi pinioni, ja keventäminen auttaisi varmasti eli kaikki turha paino pois niin heti jaksaisi paremmin. Puuttui se leppoisa lentäminen lisäpainon kanssa, muuten kyllä kivan tarkka ohjattava...

Oli kyllä tuolla samaisella moottorilla 500-Allussakin vähän voimanpuutostautia havaittavissa, kaipa se vaan on vähän alitehoinen, joka toki korostuu pienemmän akkujännitteen kanssa..?

[JasuT]

Eihän nämä vielä näihin lopu, lisää vaan tekeentyy...


Tämmöinen tuli rakenneltua testipenkiksi, jotta pääsi tutustumaan Spartanin FBL-purnukkaan. Oli kyllä kivan helppo laittaa asetukset kuntoon, omalla pikkusella ohjelmointipurkillaan, paljon pystyy säätämään, enemmän mitä itse tarvitsenkaan, eikä tarvi tietokonetta koko ohjelmointiin ollenkaan...


Soveliaita nuppiservoja ei ollut joutilaina kuin yksittäisiä, joten nupille meni metallirattaiset analogiservot. Joo, väljää jo uutena, laakerointi kun on suoraan muovikuoriin. Tekee kivan "vapaaliikkeen", lapakulmat pystyy omia aikojaan säätymään pari-kolme astetta, ja se tekee kivan ilmiön eli saattaa keksiä ihan itsekseen että "nyt mennään", joko ylös- tai alaspäin... Muuten kyllä ihan toimivat ainakin leijutteluun. Spartanissa ei tarvinnut kuin vähän hienosäätää liikeratoja sekä gaineja, muuten oli kerrasta selkeä. Ja on aika vakaan oloinen ilman isompia säätelyjäkään, aiemmat kivat kokemukset kun oli Spartanin Quarkista joka on stresti-Hurricanessa, niin helposti uskalsi nämä lunastaa...

Ihan ei nuo servot suoraan asettuneet kivaan asemaan, vähän piti veistellä sovituskikkareita väliin. Vaan just tuommosta varten pikkunen jyrsin tulikin haalittua, siinäkin kätevästi katoaa ympäröivä maailma kun yrittää pitää mielessä minnepäin oltiin kampea veivaamassa, ja monesko kierros olikaan jo menty. Aika helppo sutta synnyttää, vaan eiköhän tuotakin opi hissuksiin taas käyttämään. Tai sitten ostaa kiinalaisilta numeeriset näyttöpaneelit, niiden kanssa ei tarvitse muistaa kuin kumpaanko suuntaan oli oikea suunta...

Ei ehkä ihan paras keli ollut lentämiselle, vaan vakautta ajatellen koelentokeli kylläkin. Enempi ja vähempi tuulta suunnan vaihdellessa, räntäsadetta ja siinä nollan pinnassa lämmöt. Säätämisen kanssa saisi tuo vesi-räntä-lumi olla poissa, ei oikein ruuduista meinaa nähdä kun on vettä pisaroina pinnassa...

[JasuT]

Enemmän tai ainakin useammin ilman taukoja, pitäisi kyllä lennättämässä käydä. Nyt oli edellisestä isommalla alueella isommin lentämisestä toistakymmentä päivää taukoa, niin ihan hukassa tuntui olevan. Keli kyllä kohdillaan, tuulta oikein ollenkaan lukuunottamatta pientä alle metrin sekunnissa tasaista -vieläpä mieleisestä suunnasta, ja ekat akulliset aurinkokin pysyi pilviverhon takana. Kolmannelle kierrokselle se tulikin sitten esiin, pienenti käyttökelpoista aluetta aika paljon. Tässä välissä testilentelyt olleet enemmän tuossa takapihalla eli pientä leijuttelua lähinnä, ja muutamat kokeilut low head speed -Hurricanella. Tänään mukaan lähti "välimallin" Hurricane, tarpeeksi iso että orientaatio pitäisi pysyä selvillä, ja vähiten harmittaisi torpatessa noista isommista...

Eka lento meni kyllä ihan perusleijuttelun muisteluksi, ei paljon taivaalle eikä oikein muutenkaan. Orientaatiokin pyrki katoamaan turhan herkästi. Lisäjännitys sitä että ohikulkenut eskariporukka jäi touhua ihmettelemään, oli kyllä ohjaajilla hieman hankaluuksia saada porukka matkaansa jatkamaan. Ehkä siitäkin sitten pikkuharmia oli, kun meni pari päivää ilman tasapainoa, ei ilman tukea tarvinnut kotonakaan liikkua saati pihalla, vähän ohkanen on tuntuma tähän maailmaan edelleen mutta onneksi parempaan suuntaan tuntuu menevän...

Seuraavat akulliset sitten jo pientä taivastelua, varovaista itseenpäin lentämisen kokeilua, ei vaan meinaa taas uskaltaa. Sivuttain ja viistoon itseen päin vielä sujuu suht varmasti, vaan nokan kääntyessä enemmän itseen päin pyrkii paniikinpoikanen pintaan. No, lisää harjoitusta, eiköhän se sieltä taas löytyne jossain vaiheessa? Kaipa sitä kuitenkin hieman enemmän joutui painimaan, kun tuntui väsyminen tulevan aika nopeasti, keskittyminen lähti loppua kohti katoamaan. Viimeiset minuutit tuli sitten kokeiltua, luonnollisesti kun kaikki varmuus oli jo kadonnut, tarkempaa leijuttelua matalalla eli silputen hentosia kasvustoja. Nyt on sitten vihreätä väriä lapasissa... Ja ihan olisi valmis päiväunille, jos kaappais tuon kaksivuotiaan kainaloon ja menisi tuhisemaan...

[JasuT]

Menin vähän leikkimään väripullojen kanssa...




Ja testilennetty. Sen jälkeen kun päätti yksi linkkitangon pää korkata kierteistään, kun tölväsin lapaa värjäyksen jälkeen kuivattelupaikkaan siirtäessä. Eihän noita lapoja nyt irrottaa tarvi kun ne maalaa..? Oli kyllä ihan pyhällä hengellä se linkin pää kierteessään, että ihan hyvä että meni tuossa eikä vaikka lennossa...

Pientä hienosäätöä sitten vaati, kun ihan yhtä lyhyeksi ei saanut uusia tankoja säädettyä, vaan kun sai kulmat taas alueelle, niin hyvin tuo "LHS"-Hurricane pysyi ilmassa. Kamerakuvassakin näkyi paremmin kuin valkoisena, mikä ei isommin yllätä kun fluorisoivat värit tuntuu suorastaan hyökkäävän kameraan jossa on IR-valot päällä... Vaan jospa tuo näkyisi sitten harmaina hetkinä vähän paremmin mitä aiemmin? Vielä kun peräevät ja -lavat kuivahtaa niin sitten pääsisi käytännössä kokeilemaan, tosin taitaa tulla tälle päivää pimeää ennen kokeiluja...

Pari tosi vanhaa akkua kävin koelennolla tyhjentämässä. Sisäiset vastukset 15-25mohm, olleet 2600mAh kapasiteetiltaan vaan laturi saa noihin menemään vain 1500mAh. Tuolla kapasiteetilla kuitenkin kestää vähän yli viisi minuuttia leijutella, ettei tuo nyt mikään mahdoton virtasyöppö taida olla...

[JasuT]

Tämmönen kuva oli aamusta odottamassa mun pöydällä. Oli näköjään ekaluokkalainen intoontunu piirtelemään... Yllättävän yksityiskohtanenkin on, selkeesti on taidettu näitäkin tuijotella...

[Kaapeli]

Siellähän on voimansiirto piirretty täydellisenä. Kyllä siellä on tovin jos toisenkin pyöritelty ja tutkittu kopteria että miten se toimii

[JasuT]

Eihän mun mitään enää ostaa pitäny...


Mut tuommosella tulin tänään kolme akullista lentäneeksi, joka välissä vähän pirunpurkkia säätäen. Muuten on selkeä ja vakaa, mut perä ei pidä pitch-pumpissa oikein huonostikaan, eikä oikein muutenkaan, pitemmät lavat auttoi hieman muttei kokonaan. Lisäkivana semmonen että tikkua oikealle vähän annostellessa nokka lähtee ensin hetkeksi vasemmalle josta sitten korjaa nopsaan oikealle. Hieman haastava tuolla käytöksellä...

Ehkä johtuu siitä että tuo on tarkotettu 12S akulle ja lensin sitä 6S paketilla, voi olla ettei vaan riitä perälapasissa mitta. Ja on siellä Gpro:n asetuksissa käsittääkseni osio millä tuota voisi saada paremmaksi, Torque Precomp ja siellä Collectice to Tail -asetus, vaan on vähän ikävä säädettävä kun aina pitäs raahata sisälle PuuCeen viereen säätöä varten. On tuossa Bluetooth -kikkarekin, vaan kun yritin play -kaupasta sovellusta löytää niin on vissiin poistunut vanhentuneena ne...

Nuppikierrokset saa tuolla kyllä varsin mataliksi, olikohan tuossa nyt 510KV vai 530KV moottori, taidan siirtää sen skaala-kuussataseen ja testata miten se käyttäytyisi. Ja noparina vallan mukava Castle, on kyllä muotoutunut sopivimmaksi toiminnaltaan mitä on tullut näitä testattua. Pesee mennentullen Geckon, Alignit ja Hobbywingin tähän mennessä koetuista, semmoinen on jo Hurricanen kanssa tullut tutuksi eikä tämä poikkea siitä mitenkään vaikka onkin eri versio aiheesta...

Mutta joo, tekniikka testattu, vastaa kuvausta, tyytyväinen hankintaan tämänkin kanssa..!