Jasu, ja uusi aloitus

[Matti Häkkinen]

Hyvillä servoilla ja  hyvällä  gyrolla saa 450 kokoiseen lähes saman vakauden kun 700 kokoisessa on.
700 on tosin isompi ja reagoi hieman hitaammin..
Mun nykyinen 470L on niin hyvä, että 700:t meinaa hapata hyllyyn.

[Dutchman]

Näitä JasuT:n juttuja on kyllä mukava lukea. Joku flashback-palkinto olis paikallaan. Meininki on ihan kuin 10-15 vuotta sitten, foorumi oli täynnä vastaavassa vaiheessa olevia harrastajia. Tanko-allu, honeybee, GAUI:n hurricane, klooni tai pari.
👍👍

Just näin! Tankovehkeillä voi lennätellä edellen kasia, skaalaa, tai 3deetä. Kirjoittele vain lisää Jasu!

[JasuT]

Joo, tarinaa tulee kun taas jotain tapahtuu. Itsellekin vähän semmoista päiväkirjameininkiä tässä, löytyy sitten aikanaan semmoistakin minkä on jo unohtanut... On näitäkin ainakin laskurin mukaan luettu, eli taitaa jossain määrin porukkaa kiinnostaa? Ehkä sitä menneiden uusintaa monellekin, kiva jos siitä iloa on. Ja kiva on kun välillä tulee palautettakin...

Vanhempia juttuja kun selaa, niin on varmaan ollut aika paljonkin aktiivisempaa "silloin joskus", harmi kun ei tullut jo niihin aikoihin innostuttua uudelleen, mutta ajat muuttuu vaikka kuinka vastaan laittaisi...

Tässä näitä vertailuja ja kokemuksia kun laittelen, niin joissain jutuissa saattaa paistaa läpi että on niitä tarinoitakin luettu. Voisihan niihin vanhoihinkin jatkaa, vaan kun on tosiaan siellä kymmenen vuoden takana viimeisin vastaus niin tiedä sitten onko mielekästä...

Pikainen yhteenveto, eri kokoisista. Kaikissa tuntuu löytyvän omat hyvät ja huonot puolensa, voi osaltaan vertailla toisiinsa, osaltaan ei mitenkään. Isomman kanssa vaatii paljon enemmän tilaa, valmisteluja, akkuja yms, pienempien kanssa ei paljoa taas tuuleen viitsi lähteä opettelemaan. Varaosien hinnassa on kerrointa isomman kanssa, 450 kokoisiin maksa oikein mitään, ja paljon vähemmän pelottaa se epämääräisempi alastulo Honeybeellä kuin 450 kloonilla, saati miten se pelko kertaantuu 550 Hurricanen kanssa. Ei tosiaan yksiselitteistä vastausta, eikä vertailua, noille voi tehdä, mutta yhtä kaikki, hauskoja ovat olleet koosta riippumatta..!

[JasuT]

Oli hetki joutilasta, joten pientä tutkimista ja huoltoa Gauille... Lentäminen ei isosti houkuttele, tuossa tuulessa mitä nyt on lähipäiviksi tarjolla. Tuulimittarikaan ei näytä näköjään kuin 9.9m/s asti, siitä huolimatta keskiarvoa tämän vuorokauden puolella vaatimaton 7.3m/s ja siihen puuskat päälle...


Kuinkahan lähellä major catastrophy oli tuon kanssa? Pari akullista uuteen nuppiin, ja ruuvien yms tarkastelua, ja niin oli hienosti halki tuommoisen linkin pää. Sormissa ihmetellen, aika holtiton olisi ohjaus ollut jos olisi kokonaan päättänyt irtaantua...


Pääakselin, ja parin stabbaritangon yms mukana tuli pari pussillista kyseisiä linkkejä. Olikohan sitten kuinka vanhaa varastoa, kun ekaa asentaessa napsahti samaan tapaan halki mitä vanhakin oli? Vähän lämpöä linkkiin niin sai ehjänä asettumaan, lopputuloksena kaksi itse rikottua ja kaksi ehjänä paikalleen, eli siinä ne hätävarat sitten menikin...

Joutunee tuohon tekemään seuraavat, jos nämä ei meinaa yhtään kestää, semmoiset säädettävät tuoreilla päillä..?

[Toeh]

Noihin oli joskus sellasia ”sisäänajotyökaluja” aka. pallolinkinavarrustyökal u. Diy ratkasuna käy, että ottaa pallolinkin ja tekee siihen selvät naarmut pintaan ja vähän pyöräyttää akkuporakoneella tuon linkin sisässä. Joissain kokoluokissa sen pallolinkin sai hienosti ruuvata lepatusakselin jatkoks ja sen sai akkuporakoneeseen hyvin kiinni.

Tuossa tapauksessa tosin lienee vanhennut kovettunut ja haurastunut muovi, tai liian iso pallolinkki.

[JasuT]

Luulisin linkkien olevan oikean kokoiset, kun on Gauin varaosana myyty Gauin nuppiin? Työntömitalla en saanut mittaeroa löydettyä, kun mittasin muovinupin vastaavaan palloon. Haurastumisen veikkaan tuossa olleen syy, eikä hieman huoneenlämpöä viileämpi varmasti helpottanut tilannetta. Ja tosiaan kaksi säilyi ehjänä, ja ne kaksi mitkä halkesi asentaessa meni pienemmän tuntuisella voimalla jo poikki mitä perille menneet vaati...

Se tuli joskus aikanaan jo opittua, että osassa linkkejä on toinen puoli hitusen pienempi, ja jos ahtaammalta puolelta painaa palloa sisään niin halkeamisen riski on melko paljon suurempi. Silloin joskus, kun sähkökrossareilla tuli kilpailtua, tuli monet jekut opeteltua noiden kanssa, pikkasen lisää herkkyyttä kevyellä puristelulla yms, ja kyllä nämäkin mitkä ehjänä sai asennettua sai kyllä liikkumaan tarpeeksi herkästi mutta silti välyksettä...

Ihan pikkasen polttelisi lähteä akkuja latailemaan ja niitä sitten ilmaan tyhjentämään. On vaan hieman turhan pimeätä ja tuulista, ja väsyttääkin jo. Yhtään ei rentouttanut se että tuli ajeltua tuossa viitisenkymmentä kilometriä peilijäistä pikkutietä, esikoisen pianotunneille ja takaisin. Onneksi tässä voi rentouttaa ainakin ajatuksiaan mielikuvarakentamalla näitä, ja vähän hypistellä välillä sekalaisia osia...

[JasuT]

Hmmm...


Kummasti kiinnostaa tuota neiti yks veetäkin nämä, sekä työkalut. Tykkää pyöritellä kaikkea mikä vaan pyörii, sekä osallistua ihan kaikkeen...

[JasuT]

Edellissivulla pohditut "blade clipsit" saapui tänään. Tilattu viisi päivää sitten Tanskasta ja postnordin kotimaisesta toimijasta huolimatta nopeasti perille. Hetki niiden kummastelua, kopteri tallista pöydälle pienimmän päikkäreiden aikaan, ensin sovittelua irrallaan olleeseen DFC-nuppiin ja tuntui kyllä asettuvan tosi jämäkästi mutta silti nätillä voimalla pääsee lapa kääntymään pitimessään. Kauaahan ei sitten nuppia kaikkineen enää vaihda, linkit swashista irti, ruuvi akselin alapäästä irti niin sehän on enää nupin ohjainta lukuunottamatta irti joka sekin lähtee parilla ruuvilla. Punainen nuppi paikalleen, loputkin lavat ja kaikki kyllä asettuu ihan toisella tavalla mitä ilman noita klipsuja, toivottavasti sääarvaukset pitää sen verran kutiaan että huomenna pääsisi testaamaan tuota käytännössä...

Tuota tummempaa nuppia kummastelin sitten klipsujenkin kannalta, ja se vaatii edelleen shimmiprikkaa väliin vaikka klipsutkin laittaisi. Onneksi ei mikään mahdoton toteuttaa sekään, vaan jatkossa tullee ehkä laitettua jotakin siistimpää kuin läkkipellin palasia...

Vauhtiin kun riivaa, eiku ruuvaamisessa pääsi, niin otinpa vielä Belt CP:n nupin tutkittavaksi. Olihan siinä lepatusakselissa kieroutta, kumit ihan horot, vaan äkkiäkös tuommoista nuppia entistää. Osiakin kun löytyi vielä, eikä edes viimeisiä kaiveltu, samaten Kingissä koettu ratkaisu korvata kumit laakereilla toteutui tässäkin. Sekalaista pientä säätöä sinne-tänne, ja tämäkin voisi olla testilentoa vaille valmis. Mitään järkeähän ei tuon säätämisessä ole, muuta kuin akateeminen merkitys, kaikesta luetusta johtuen pitää kokea omin kätösin tuonkin toiminta. Ottaisiko sitten tanko-Allun vertailureissuun matkaan, siihenhän Belttiä on monesti verrattu? Testattavaa tosin on tuossa kolmilapaisessakin, ja kummasti Gaui houkuttelee myös isommalla kentällä testaamista...

[Dutchman]

Mä kun noitten FB-450-kopukoitten kanssa muinoin hääräsin, niin tosi paljon muidenkin kuin Allun osat sopivat keskenään. Peräputket, rattaat, nuppi, ja määrätyt akselit. Lepatusakselissa piti olla tarkkana, pääakseli yleensä sopi. FB-tangot oli eri mittaisia, mutta peruslennätyksen ku oppi, niin niiden pituuksilla ei enää mielestäni ollut merkitystä.

Lopuksi aika monestakin asiasta joita piti ennen tärkeänä, niin kyllä se kopu lensi ihan hyvin peruslentoa, jos vaikkapa peräputki ei ollut ihan suorassa, tai perähihnassa oli jotain rispausta.

Itse maalailin molempia, perä-ja päälapoja oranssilla. Ainakin mua auttoi hahmotuksessa.

[JasuT]

On joo tullut huomattua, että varsin hyvin menee osat ristiin. Ei oikein voi välttyä ajatuksella etteikö olisi kopiokoneen kautta menty joillakin merkeillä... Kaikenlaista kun on jo ehtinyt kerääntyä, ainakin Align, Amig, HK, Azlrc, merkittömiä ja varmasti vielä jotain mitä ei muista, niin isoimmat erot on tosiaan lepatusakselien pituuksissa, ja lavanpitimien materiaalivahvuuksissa. Runkojen leveyksissä pientä hajontaa, samaten runkolevyjen paksuuksissa muttei mitään isoja eroja kuitenkaan...

Tässä vaiheessa, kun varovaisesti niitä kuuluisia kahdeksikkoja taas lähestytään, ei lento-ominaisuuksilla ihan kauheasti taida olla merkitystä, toki jos mennään lento-omituisuuksien puolelle, niin tilanne voi olla toinen. Se että kuitenkin kaikki mitä on taivaalle saanut, ja vieläpä laskeuduttuakin hallitusti (poislukien poikkeukset, eli torpin kautta jatkoon) niin kyllä nuo kaikki on saanut leijumaan siististi ja tärinöittä. Ehkä se että tulee mitattua linkkien pituuksia, ja säädettyä lapakulmamittarin kanssa nuppia sekä huolehdittua ettei pahasti kieroa osaa ole nupissa, auttaa tuohon tärinättömyyteen. On kyllä koettu älyttömästi täristävälläkin lentämistä, kun sitä vaan luotti että "kyllä se siitä tasottuu ku nostaa kierroksia", ja kun sitten sai ne tärinät pois niin kyllähän käytös kokonaisuutena parani merkittävästi... Nuppiosastolla vaan kun on etenkin aloittelijalle todella monta ansapaikkaa, ja kaikki kun pitäisi osata ottaa huomioon, niin helposti siinä alkuvaiheessa jää joku osio huomaamatta joihin nyt jo osaa kiinnittää paremmin huomiota...

Lapojen värjääminen on vielä kokeilematta, canopyyn kun suihki huomioväriä niin kummasti alkoi näkymään taivaalta hamarammassakin. Tanskan paketissa tuli keltaisia fluorisoivia perälapoja, semmoisia testataan seuraavalla kerralla mitenkä vaikutti näkyvyyteen, tänään voisi ehkä keliä löytyä mikäli nuo asteet jatkaa pakkasessa vähentymistään. Aamusta kymppi pakkasta, vielä kahdeksaa väittää, jos lämpenee tuonne viiden lämpösemmälle puolelle niin tuskin mikään pitää poissa ilmasta... Paitsi jos tuuli sitten kuitenkin yltyy...

Ehtisi tässä lämpöjä odotellessa ehkäpä värjäämään päälapojakin..?

[JasuT]

Sutaisin kokeeksi alapintoihin tuommoiset, eli huomiokeltaiset päät. Pyrstöllä keltaiset läpivärjätyt lapaset. Kyllä nuo näkyy ihan toisella tavalla kuin valkoiset tai mustat. Akullisen tuolla tanko-Allulla pörräsin, muuten ihan kivaa mutta puuskatuuli ei ihan parasta ole tuon kanssa. Pyrstö vaatisi huomiota osakseen, nuo lapaset kun on pois otettuihin verraten reilun sentin pitemmät, jaksaa kyllä kääntää tuulessakin vaan gyro keksi vägäämisen aloittaa...


Kaikesta huolimatta, keksittiin vähän remontintynkää. Hieman huolimattomasti näköjään akun narun laitoin, hipaisi näemmä vetorattaaseen, sen verran sileäksi että tuskin enää kauaa olisi voimaa välittänyt ja olisi päässyt harjoittelemaan autorotaatiota, ilman uusintamahdollisuutta... Vähän joutuu suojasukkaa laittamaan akkunaruun, ja jatkossa pitää tuotakin vähän tarkemmin pitää silmällä. Aika hento kosketus kuitenkin taisi olla, kun minkäänlaista ylimääräistä hinkutusta en ollut kuulevinani..?

Tuosta sitten lentelyt jatkui DFC-nupillisen testaamisella, verrattuna aiempaan kokeiluun, eleetön käytös löytyi heti kun klipsuilla sai lapaset välyksettömiksi mutta tarpeeksi herkiksi silti. Jotain tuossa punaisessa nupissa on erilailla mitä tummassa, erilainen on tuo lentää, mutta tarkemmin en määritellä osaa mikä on toisin. Puuskissa käytös on taas tankoseen verrattuna ihan erilaista, isommalla alueella uskalsi taas lähteä muutakin kuin leijuttelua kokeilemaan. Orastavat kahdeksikot meni jotenkin, välillä ihan muotopuolia ja hitusen hukassa koko väkkärä, mutta kun oli tilaa niin sai vielä pelastettua. Kolme akullista meni kivasti, mitä nyt joka akullisen loppupuolella tuntui että näpit alkaa jäätää, onneksi sopivaan aikaan akun loppumistenkin kanssa...

Sipaisin sitten koetun perusteella myös Gauin päälapasiin keltaista väriä kerroksen, saa rauhassa kyllä kuivaa ennen seuraavaa lentoa jos ennusteet tuulen suhteen toteutuu. Vaikka "isompi on vakaampi", niin luottoa omaan osaamiseen ei vielä ole ettäkö lähtisi reilumpaan tuuleen opettelemaan. Tulee sitä tyynempääkin vielä...

[Eispii]

Sutaisin kokeeksi alapintoihin tuommoiset, eli huomiokeltaiset päät. Pyrstöllä keltaiset läpivärjätyt lapaset. Kyllä nuo näkyy ihan toisella tavalla kuin valkoiset tai mustat. Akullisen tuolla tanko-Allulla pörräsin, muuten ihan kivaa mutta puuskatuuli ei ihan parasta ole tuon kanssa. Pyrstö vaatisi huomiota osakseen, nuo lapaset kun on pois otettuihin verraten reilun sentin pitemmät, jaksaa kyllä kääntää tuulessakin vaan gyro keksi vägäämisen aloittaa...

Nyt on sävysävyyn lavat ja paddlet , ite tykkäsin punasesta/oranssisesta ku noita tuunaillin,näky talvella lumee vasten paremmin.
Kuinkas noi perälavat ku on proon lavat niin eikö raavi maata kun pitemmät?(joskus tein jonkun koroke jutskan jos ei ollu normi sev2:n lapoja ja pitä noita proon lapoja käyttää)

Vähän on joo johtoo raapinu
Näyttääks mun silmään toi pinjoni ettei ois ku puoleenväliin pääratasta vai hämääkö kuvakulma .Päärataskin jotenkin hassunnäkönen,niinku ois porsinu ratas "kaltevaks" ,,,,tai sit mää vaan nään omiani tälläin vkl

[JasuT]

Ottaahan ne lavat aika helposti maahan, vaan lunta se vaan toistaiseksi on. Lyhennetään jos tulee ongelmaa. Kolmelapaista varten lyhensin jo lavat, vielä asentamatta ne... Tallissa ei ollut 1,27mm kuusiokolosta, en viitsinyt vain sen takia käydä hakemassa, kun on niin pitkä matkakin eli kaikki 16 porrasta noustavana...

Kuvakulma hämää, oli itse asiassa pinion hieman vastarattaan yläpuolelle asti, vaan aivan vaihtokunnossa sekin. Ei se aiemmin katsottuna näyttänyt edes huonolta, mutta hienosti hämääntyi kun rattaan yläpuolinen osuus oli kulumatonta ja sit onkin pieni porras ja aika ohkaseksi kulunut piikit... Liekö sitten se piuhaan hankaaminen vain viimeisteli tilanteen..?

Sietää ehkä hieman puhallella hammaspölyä pois, sitä kun näkyy kertyneen vähän joka paikkaan. Uudet rattaat tulikin jo etsittyä, pitää niputtaa ehjäksi odottamaan...

Sävy sattui kyllä stabbarin lapojen kanssa aika samaksi, ja näkyy tuolla saavan jopa suht peittävää pintaa kun malttaa vaan useamman ohuen kerroksen ja ennenkaikkea sekottaa tölkin ennen suihkuttelua. Keltaista lavoissa, oranssia ja keltaista canopyssä, ihan kivat värit ja näkyy vähän hämärämmässäkin...

Optikollakin kävin keskiviikkona, vaatimattoman 0,25 ottaa lukemia -4:n arvoista pienemmäksi eli näkemättömyys ei ollut tuostakaan kiinni. Lähinäköön sitten tulee vähän korjausta, saas nähdä miten niiden kanssa oppii elämään, kaipa se sitä ikänäköä on ku ei enää ilman lasejakaan näe lähelle kunnolla..?

[Dutchman]

Joo o, näyttää Allun 450 SE V2 rungolta. Paljon on rataspölyä kertynyt runkolevyihin.
Mun kopumentori muinoin opetti kaikki 450-600 kopujen säädöt. Kiitos siitä Sammylle.

Myöskin käytiin tietty rattaiden säätämine läpi. Rattaan ja pinjonin väliin pitää jäädä välys. Joo, pitää kuulemma pistää väliin joku teippi, tai paperi yms...
Ei tarvi pistää papereita tai teippejä. Orkkisarattaat ovat suoria, ja kloonirattaat pitää säätää. Pieni klappi pinjonilla riittää koko kierroksella. Eikä laiteta mitään rasvoja rattaisiin...

[JasuT]

Joo, SE V2 on Allu. Tuota on tullut ulkoilutettua toisinaan, etenkin alkuvaiheessa kun eka ostos HK:n GT pro vaati päivittelyä tai korjauksia. Noita kahta kun ajeli vuoronperään, niin jostakin syystä HK tuntui paljon kiikkerämmältä mitä Allu, käytännössä aivan samat säädöt radiossa ja nupeissa mutta silti Allu ohjautuu laiskemmin. Liekö sitten servoista tulisi tuo ero, vai lavoista, Allussa Allun lavat ja HK:ssa halvinta lasikuitulapaa käytössä..? HK:ssa on ollut kolmekin eri nuppia torppausten seurauksina, niitä vaihtaessa ei käytös tuntunut juurikaan muuttuneen...

Kauhia tarve analysoida näiden toimintaa, vaan niin se on ollu aina kaikkien romujen kanssa, RC- ja oikeat autot, motskarit, ja nyt nämä...

[JasuT]

Belt CP koeajettu...

Semmonen "täyskuitunen" versio, kivanpunaisilla alumiiniosilla, harjattomalla moottorilla, vissiin ihan paljon lennetty yksilö. Ainakin sen perusteella minkä verran välyksiä tuntui löytyvän vähän joka suunnasta. Hiljakseen tarkastellu, säädelly, kiristelly, purkanu nupin osiin ja kasannu virityksellä "leparinkumit laakereiksi" kokeilulla... OWB on tosi nihkeä, ei paljoa rullaile toiseen suuntaan, toiseen sentään on pitoja, eli vastari kiinni ja säätöjä tuttuun ratioon King2: pohjilta...

On jotenkin paljon kuminauhamaisempi käytös mitä pienemmässä eli King kakkosessa. Silti huomattavan eläväinen taas 450 klooniin/Trexiin verrattuna. Tuntuu vaativan nuppikierroksia reilusti enemmän, vakautui kun malttoi vaan lisätä kierroksia. Pitää vielä kokeilla valoisan aikaan entistä kovemmilla kierroksilla, josko tuntuma paranisi, tai sitten vaan arkistoisi vielä lentokuntoisena...

Valmis tuon yhen akullisen säätelyn ja lentelyn perusteella allekirjoittamaan että "jos tuolla leijumaan oppii, niin sitten millä tahansa muulla se on helppoa". Veikkaan että jos ihan tuoreeltaan, nyt opetellun sadan akullisen sijaan, olisi tuolla lähtenyt niin satavarma torppaus olisi tullut heti ekassa nostossa. Kai sitä jonkinlaista tuntumaa sitten on kehittynyt, kun sai tämän ehjänä alas, vieläpä useamman kerrankin, ja lentopaikkana oli taas kerran ahdas takapiha pyörteilevässä puuskatuulessa...

Voi kyllä olla ettei uusia kokeiluja tämän kanssa tule, tämäkin oli lähinnä akateemisessa mielessä. Jännä olisi tuommoista lentämätöntä tai ainakin vähemmän lennettyä kokeilla, taas siihen mielenkiinnosta -kategoriaan liittyen. No, nyt on taas sitten yksi kokemus lisää...

Kyllähän tuostakin varmasti kelpo pelin aikaan saisi, viimeistään sillä meiningillä että nuppi, servot, gyro yms vaihtoon, vaan paljonko sitä sitten enää jää Belttiä jäljelle..?

[JasuT]

Taas käyty akkuja tyhjentämässä...


Nuo kolme oli tänään mukana, Alignista menee pyrstöservo vaihtoon, tuli melkoinen välys ja tuntui hukkaavan keskikohtansa. No onhan sillä ajettu aikanaan kilpaa vuosikausia, ja ajettu sujuvasti suoraan akkujännitteellä, eli on ehjä kovillakin ollut. Ihan perusleijuttelussa pysyi mukana, vaan kun tuli sitten aloitettua pirottelun opettelu. Kumpaankin suuntaan onnistui, saattoi joku kerta jopa pysyä paikallaankin ja vielä harvemmin korkeus pysyi muuttumatta... Taitaa tämä sitten saada Alignin digiservon siitä ekasta HK:sta, josta nuppiservot odottaa vaihtoa kun tuli ne ajettua siinä loppuun...

Seuraavan akullisen lensin kolmilapaisella, jolla sitten jatkoin harjoittelua. Välillä vähän taivaslennon tapaista varovaisilla pystykäännöksillä, ja sitten taas hetki leijuttelua ja pirottelua. Kyllä tämä tästä..?


Näkyy kyllä kivasti, lavatkin "piirtää" nätin ympyrän pyöriessään...




On tuossa tilaa pyöritellä. Eikä ihan vahingossa etenkään näin talvella kukaan pääse häiritsemään, kun on lunta saappaanvarren verran. Ajoin ensin urat Lantikalla, niin pitkälle kuin katurenkailla meni, sitten pakitellen ympärin ja takaisin tuonne. Tamppasi urat kivasti, kesti kävellä uppoamatta, jälkien vieressä sitten upottaakin...

Lumi oli vielä yllättävänkin pehmeää, Gauilla "lopetin" ekan akullisen kun oli timeri jo piipannut viiden minuutin kohdalla, ja vissiin sitten unohdin sen. Heitti tehot pois jännitteen laskiessa, timerissä oli "uutta aikaa" kertynyt jo yli viisi minuuttia eli reipas kymmenminuuttinen tuli pörrättyä. Hienosti upposi landarit hankeen, ja pyrstö napaa myöten, eipähän ainakaan kaatumaan päässyt kun ohjattavuus hieman katosi... Toiselle akulliselle laitoin timeriin seitsemän ja puoli minuuttia, ja nöyrästi otin alas piipatessa. Tällöin oli akut sopivasti just storageen ajettu, parin satkun sisään kaikissa 3,8 volttia...

Gauillakin sitten piti kokeilla miten pörrää itsensä ympäri, ja sekin kyllä tottelee kuten pitää. Paljon rauhallisemmin toki kun on isompi. Testasin laittaa lisää nuppikierroksia, oli 90% asetuksessa ja kokeilin 95% vaan lähti vähän täristämään enkä muutenkaan tykännyt kun tuli kummallisen hätäinen käytökseltään pienempiin kierroksiin verrattuna. Lisäksi tuossa oli tilanne aika lähellä, kun eri lentotilojen välillä on 85% ja 95% (jonka palautin takaisin 90&) niin hupsusti käytin aika syvällä hangessa kun epähuomiossa vaihdoin lentotilaa, kierrokset putosi, ja ennenkuin govi sai juonesta taas kiinni (vissiin vähän liian maltillinen korjausnopeus?) niin hangessa syvällä kävi kunnes kierrokset nousi tarpeeksi ja sit mentiinkin lujaa ylöspäin hetken aikaa...

Govin kanssa pitää kyllä vielä vähän tutkia, miten sen kanssa olisi hyvä elää. Pääosin on hyvä mutta mm. tuo kiihdytysnopeus muulloin kuin spool-upissa saisi olla kyllä vauhdikkaampaa. Uusi juttu mulle, vaatii tutkimista ja opettelua. Muuten kyllä tykkään kun akkujännitteen laskiessakin pysyy käytös samana, vaan siinäpä se kääntöpuoli sitten on että reservi katoaa huomaamatta...

Pitkästä aikaa oli kyllä kivaa ja rentouttavaa lentelyä. Aivan tyyntä, pehmeä hanki, ei liian kylmää ja valoisaakin vielä riittävästi. Eikä mitään muuta vikaantumisia kuin tuo yksi pyrstöservo, lentämällä en saanut mitään rikki ja yhtä laskeutumistakin lukuunottamatta kaikki pysyi vanerilevyllä. Muutaman kerran laskeuduin kuvassa näkyvälle pienemmällekin levynkappaleelle, HK:lla en Gauilla, ja sen sai siihen hienosti asettumaan ja reippaasti takaisin ilmaan... Pientä lisävarmuutta pyrstön hallintaan, ehkä enemmänkin luottoa itseen, ja hyvää mieltä tuosta oppimisesta... Niin, ja lapojen värjäyksestä, selkeyttää kyllä reilusti orientaation pysymistä, kun näkee vähän paremmin kallistuksetkin...

[JasuT]

Tämä. Oli hyvä. Ei enää niinkään, reilu välys tuntuu käsin servopyörää kääntäessä, kurkistin sisälle ja kas kummaa, keskialueen kohdalta hampaiden muoto kovin terävä, alueen ulkopuolella selkeästi paksummat ja siellä huomattavasti pienempi välys...

Ehkä ne vuosien mattorata-autolla ajetut hetket oli hyvät pohjat, ja nyt sitten parikymmentä akullista pyrstöservona oli tarpeeksi. Se miksi keskikohta siirtyi, selittyy sillä että potikan akseli oli päässyt myös siirtymään rattaassa, kumma jos alkaa perä kampeamaan sivulle... Pääsee tuo servo takaisin kilpuriin, joka on seinälle ruuvattu muistoksi niistä ajoista...

Otin sitten "siitä ekasta" HK:sta Alignin digiservon, asetukset uusiksi eli reverse toisinpäin ja delay gyrosta pieneksi, hetki servon paikkaa peräputkella hakien ja kyllähän tuosta taas alkoi perä pitämään ja pysymään suorassa. Akullisen kävin säätelemässä, ekat neljä minuuttia hetki ilmassa ja sitten servon paikan hienosäätöä, ja takaisin ilmaan. Kyllä se paikka asettui alle kymmenellä siirrolla...

Sopiva puuskainen keli testaamiseen, saa muutenkin olla varuillaan kun ei ihan ollut tietoa minne haluaa lähteä kampeamaan, vaan kyllä se aika siivosti näkyi pienellä alueella pysyvän. Sitten taas odotellaan tyyntyvää, jotta pääsee jatkamaan oikeampia harjoituksia. "Lentotoimialueella" näkyy tuulevan paljon enemmän mitä takapihan montussa, on vaan tarpeettoman ahdas tuo takapiha että mitään leijuttelua enempää viitsisi edes harkita, vaan ei tuonne tuuleenkaan taida olla vielä asiaa...

[JasuT]

Lisää väriä elämään...




Lapojen kärkiin oranssia, kokeillaan nyt noin, jos ei riitä niin sitten keltaista valkoisten päälle...

[JasuT]

Pääsin testaamaan nuo päistään värjätyt lapaset, näkyy vallan hauskasti ne...

Olihan tuota keliä, välillä melkein tyyntä ja sitten vastavuoroisesti paria-kolmea metriä sekunnissa maltillisten puuskien kanssa. Hupaisaa oli "nojata tuuleen" kopteri kallellaan, osasin jopa leijutella kylki itseeni päin sivutuulessa. Pari akullista yläkoululaisten ollessa just näköetäisyydellä mäenlaskuhommissa, esikoinen siellä seassa kertoen totuuksia näistä jutuista. Hauska oli kuunnella reaktioita, aina kun pyöräytti ympäri niin joku sieltä huusi että "nyt se pyörii", ja sit perään "se pysähty" kun sai pysäytettyä taas suoraan. Semmmoista aika maltillista ajelua, leijutteluharjoittelujen seassa, ja jopa ilman vahinkoja noista akullisista selvittiin...

Kokeeksi sitten kameran jalustan kanssa virittelin, ja siinähän sitten iski näköjään jännitys päälle, heti kun sai ilmaan niin joku aivopieru tuli ja nykäisin holdille. Näppärästi kyllä putos "lentokentän" viereen... Kahden ekan akullisen jälkeen vajaa tunnin tauko, kun kävin eskarilaisen noutamassa, ja sitten uusia yrityksiä ja pari videotakin...

No, eikun uutta yritystä, kopukka takaisin vanerille, ja kuvaus käyntiin. Nyt enempi ajatuksen kanssa, pahin jännitys meni tuohon ekaan videoon... Kaikenlaista piti kokeilla, kuten videolta näkyy, hentoisia heiniä leikaten, pystykäännösten poikasia, kierros kerrallaan pirotusta, vähän vauhdikasta etenemistä, laajempia kaarroksia, leijuttelua yms. Ja jopa laskeutuminen takaisin "kentälle"...

Otin alas, lähinnä etiäinen iski että kameran akku kyykkää kylmässä, ja siellähän se jo punaista vilkutteli. Sammutin kameran ja otin taskuun lämpenemään, ja jatkoin samaa vauhdikkaampaa ajoa. Lisää vauhtia kaarroksiin, ja taas kerran sujuvasti hankeen, samaan tapaan mitä loppukesän sepeliin ajo. Harmi kun ei videolle sitä saanut, eikä kameran akku ollut elpynyt että olisi torppauspaikan saanut ikuistettua. Nätisti irtosi canopy, stabbaritanko hieman mutkalla joka oikeni helposti, päälavat kärsi vähän pintapuolisia vammoja. Koppa takaisin ja varovaista kierrosten nostoa, vähän tärrää mutta rauhottuu kun nostaa kierrokset, sitten nousun jälkeen loppu perän pito kerrasta ja pirottaen holdilla hankeen...

Siitäpä sitten tarkempaa tutkimista, perähihna poikki, hiilikuituinen peräputki sälöillä, toinen vinotuki vaakaevän kanssa kadonnut (löytyi reilun 15 metrin päästä, olisko päälapa antanut vähän vauhtia), pääakseli vipottaa kuten myös pyrstörupelin akseli... Kaikki servot tuntuu tottelevan, hammaspeikkoa ei näy käyneen missään rattaissa, lisähauska akkuvahdissa joka olikin sitä mieltä että nyt olisi kuusikennoiset eikä kolmekennoiset akut käytössä eli vinkuu kuin oikohöylä. Olihan tuota lunta aika hyvin vähän joka paikassa, katsotaan nyt asettuuko kun saa vahti kuivahtaa lämpöpatterilla aikansa...

Vaan hätäkös tässä. Tanko-Allu Lantikan koppiin, tilalle kolmelapainen eli näin pääsi ajamaan tuon aloitetun akun tyhjäksi, sekä kolme muutakin vielä. Sekä näkemään kivat punaiset lapojen päät lennossa. Selkeytti kyllä orientaation hallintaa kun näkee selvemmin lapakehät. Noihin sitten kävi jo mielessä että pitää kokeilla laittaa vaikka landareihin ledit, jotka valaisisi lapoja alhaaltapäin, miten mahtaisi vaikuttaa näkyvyyteen..?

Tuuli tuntui vain yltyvän, joten lisäsin liikeratoja lisää, niin ei ollut pelkoa että tuuli pahemmin veisi, ainakaan kauemmaksi. Maltillisilla liikeradoilla välillä tuntui ettei jaksa pitää tuulta vastaan, vaan lisätyillä jäi vielä reserviäkin. Kertaalleen pääsi testaamaan autorotaatiolla laskuakin, kun alkoi sähkö akusta loppumaan runsashetkisen tuulen aikaan, yritin lähestyä "kenttää" mutta uskallus puuttui ottaa alas kun tuntui koko ajan paiskovan johonkin suuntaan. Niinpä sitten vajaassa metrissä holdille, ja kyllä noissa kolmelapaisissa riitti inertiaa hallittuun laskeutumiseen asti, eikä edes syvälle lumeen tullut upotettua...

Muutenhan tämä oli ihan kivaa, mutta näppejä pyrkii jäätämään tuo tuuli, yhdistettynä kosteuteen. Tuntui tässä nollan-yhden asteen välissä kosteassa välillä jopa pahemmalta mitä vajaassa kymmenessä pakkasasteessa tyynessä...

Kunhan saa kameran akkuun taas sähköä, pitää räpsiä kuvat vahingoista tuonne torppi -osioon. Ja kaivella ehjiä osia tilalle, jotta pääsee jatkamaan harjoituksia..!

[JasuT]

Jälleen kasattu, ja koelennetty. Tärinät jäi pois, peräservon asentoa pitää hitunen vielä säätää mutta se on sitten seuraavalla lennolla. Nyt riitti että lentää tasaisesti ja käyttäytyy kuten pitää...

[JasuT]

Vaihdoinpa vielä lapaset, kun muistin jemmassa olevan jotkut Alignin "3D High Performance" läpyttimet. Pikkasen pitemmät mitä hiilikuituiset, alle 15mm kuitenkin eroa. Lähinnä värinsä takia, valkoiset joissa yläpinnalla punaista kuviota ja sekalaisia kehuvia tekstejä. Vähän semmoinen tunne noista tutkiessa jäi, että saattaa olla puisetkin, mutta sehän selviää sitten torpatessa aikanaan... Eiliseen hiilikuitulapakoelentoon verrattuna, enempi on nostetta, akku kesti sekalaisessa säätölentelyssä ja lopuksi vähän vauhdikkaammassa menossa, taas kamerasta vakoiltuna melkein 16 minuuttia. Sittenkään ei vielä jänniteväijy vinkunut, mutta tunsi että tehot alkaa vähentyä, niin ei ainakaan liian tyhjäksi tullut akkua päästettyä...

Perän sai säädettyä nyt pysymään suorassa jopa tikkuun koskematta, ainakin sen vähän aikaa mitä akussa oli kunnolla potkua. Vähän tuo elää halpisgyron kanssa moottorin kierrosten pudotessa, mutta sen verran vähän ettei jaksa stresssata aiheesta. Nuppi tuli käytettyä ihan osina, pääakseli on hitusen eri mitassa niin aika paljon sai pitch curvea pudottaa että sai kulmia negatiivisellekin asti. Kummasti se milli tai vajaa pari tuossa paikassa vaikuttaa, paitsi kun lähti miettimään niin siinähän se koko nupin korkeus muuttuu, eli ei ihme että pyrki vähän turhan hanakasti ilmaan...

Nyt sitten löytyi uusi käytösmalli, mitä en vielä ollut kohdannutkaan, paitsi lukien täältä. Ja nyt ei sitten enää muista mihin se edes liittyi. Joku sen varmaan kertoo nopeammin kuin itse keksin sopivan hakusanan etsinnälle... Etenkin kun kierrokset vähän putoaa akun hiipuessa, perä lähti tekemään ylös-alas -liiketta, ehkä noin liike sekunnissa tai vähän alle. Useamman sentin varmasti nousee ja laskee ihan omin päin, tämmöistä ei vielä minkään aiemman kanssa ole ollut, eikä tässäkään ennen torppausta...

Puuttuuko tuosta nyt sitten vaan nuppikierroksia, joka noiden lapojen kanssa reagoi noin? Ellei joku nyt vihjaa ratkaisua, tai sitten löydä taas sitä minkä muistaa hatarasti lukeneensa muttei sitä mihin se liittyi, niin seuraavalla kertaa lisätään vaan kierroksia ja katsotaan miten käyttäytyy..?

[Eispii]

Perän käyttäytymisestä
Jos heiluu sivusuunnassa "vägää "niin Gain säätöö
Jos taas heiluu ylös/alas niin lisää kierroksia.

[JasuT]

Vägääminen jäi täysin pois, kun siirtyi väljästä analogiservosta väljättömään digiservoon. Pieni epätarkkuus katosi servoa vaihtaessa...

Tosiaan ylös-alas heilumista, joka voimistuu kun sekalaisen ees-taas lentelyn jälkeen rauhottaa leijuntaan, välillä on ihan kiltisti kurissa, välillä heiluu reilumminkin joka lisääntyy kun antaa vaan heilua. Tuommoisesta löysin jotain juttua, ja oli oire tullut samaten torppauksen jälkeen, ainoa joka selkeästi muuttui siinä tapauksessa kuten mullakin nyt oli lavat. Vähän erilaiset, erimittaiset ja ilmeisesti eri materiaaliakin -tämä on kokeiltava että lisää kierroksia koneeseen ja jos sillä asettuu niin sitten oli kyllä varsin rajalla ennenkin tai sitten entiset lavat vaan toimi jotenkin paremmin..?

Tämänpäiväisessä koelennossa tuli havaittua ettei näköjään sitten minkäänlaista pelkoa tullut torpista. Pikemminkin päinvastoin, pitäisi ehkä vähän rauhoittaa tai taas pääsee kaivamaan varaosavarastoa...

[JasuT]

Saas nähdä tärvelinkö pari akkua tuossa äsken. Yritin perehtyä Gauin noparin goviin, ja jotenkin osasin hukata siitä kaikki asetukset... Castle Link -kaapelin kun kytkin, niin yhteyden ilmoituksen jälkeen vain ilmoitti palauttaneensa noparin tehdassäätöihin. Kiva ylläri...

Siitä sitten hatarien muistikuvien mukaan asetuksia, ja testaamaan. Ihan posketon vägäys, aiemmin niin siivosti käyttäytyneellä. "Korvamittarin" mukaan kierroksia oli ihan eri tavalla mitä ennen, pienensin huolella vaan ei tuntunut mikään auttavan. Yritin gyron gainia säätää, ja sen löytyminen Spectrumista otti aikansa, ja lopulta sen sitten yhytin ja sain säädettyä siten että vägäys katosi. Sitten vaan lisää nuppikierroksia, ja laskeutuminen, ja taas lisää, tätä useamman kerran. Ja ihan huomaamatta sitten tuli ajettua akut ihan finaaliin, jännitevahti alkoi pudottamaan kierroksia, govin ansiosta muuta merkkiä ei ollutkaan...

Akut jännitetesteriin kiinni, kaikki kennot siinä kolmen voltin huitteilla, ei juuri lämpöjä tuntunut eli saattoi päästä tuon pakkasenkin ansiosta pikkukuormalla jänöt häviämään... Akut laturiin kiinni, ja varovasti 0,1 ampeerilla storagea kohti, ja kyllä ne virtaa näkyy vastaan ottavan, ei pullistele eikä lämpene. Ehkä pitää pikkasen varovasti seuraava lataus tehdä noille, ja seurata miten käyttäytyvät...

Aika näyttää miten noille kävi, Gaui sentään lähti taas pelaamaan eli sai säätöjä ainakin sinne suunnalle missä ne oli ennen aloitusta...