Pikkupakkasessa pientä testailua. Jumii perä edelleen, välillä tosin pehmeästi seuraa ohjausta, välillä ei vaan nokka lähde kääntymään oikealle -kunnes sitten reilulla nytkäyksellä kääntyy. Sen jälkeen taas tovin seuraa ohjausta kunnes jumihetki taas saapuu...
Asetuksiakin kävin läpi, imaisin vanhaan pikku-IBM:ään Brainin ohjelman, ja sillä sitten tallissa ihmettelyä. Ei tarvii enää irrottaa lapoja ja kantaa ylös, että pääsee asetuksia säätämään. Vaan ei sieltä ainakaan äkkiselleen löytynyt syytä, eikä apuja, tuohon häiriöön...
Testilennolla takapihalla meinasi tulla sitten lentoturmatutkintaan aineistoa, kun perä lopetti kokonaan yhteistyön, onneksi ei kovin nopeasti lähtenyt pyörimään mutta oli siinä oma operaationsa saada halutusti ja ennenkaikkea hallitusti ilman vahinkoja alas. Servopyörästä irtosi linkkipallon ruuvi, korkkasi kierteineen muovista irti...
Osasyynä tuolle varmasti oli tässä viimeisessä muutoksessa, kun laitoin uuden linkkipallon pään. Joka oli nyt kokeillessa aika tahmea, herkistelemällä sen sai kyllä herkäksi mutta tahmeana varmasti kiersi itseään irti. Loput sitten nitkuttaessa, eli muovit muruiksi... Uudelleen kiinnitin, tällä kertaa M2 -läpipultilla nyloc -mutterin kanssa, eiköhän tuo nyt pysy. Servopyöräänkin kairasin M2-kierteen...
No, auttoiko käytökseen? Juuei. Edelleen tahmaa, mutta ei heti vaan hetken leijuttelun jälkeen...
Otin sitten kulmavivun irti peräkasetilla, ja oli kyllä kylmänä yllättävän tahmea slideri akselilla. Kokeeksi WD40 suihkaus, heti herkistyi, jarrucleanerilla puhtaaksi ja kummasti herkistyi vielä lisää. Harmittavasti tuossa touhutessa vaan ulkovalot ehti sammua, siirtyy testaukset jollekin toiselle päivälle...
Jännä ettei edes säikäyttänyt tuo työntötangon irtoaminen. Ehkä sitä vaan oli sen verran varuillaan muutenkin, odottaen että jotain kuitenkin tulee tapahtumaan..?
Tulihan tuossa pohdittua sitäkin, että pitäisköhän koelentoja suorittaa ilman skaalakoppaa...