Korpelan Koneet

[LanceaNatrix]

Terve,
Kauan on foorumia lurkkailtu ja nyt vihdosta viimein olen saanut aikaan saada ilmaan ekaa kertaa 450-luokan CP kopterin. Itsellä ollut taustaa lähinnä FP koptereista, joten tämä on täysin uusi kosketus koko harrastukseen. Tietty jos perus lennokkeja ja autoja lasketaan mukaan, on RC-harrastus omalla kohdalla hyvin laaja.

Kopteri lähinnä katsottu kuntoon nettiä selaamalla ja videoita katsomalla. Luonnollisesti simulaattoria ei käydä vaan heti hypättiin syvään päätyyn. Ensilento oli onnistunut pois lukien tuo gyron vatkaus kesken lennon. Gainia säätämällä päästiin taas ilmaan. Vahinkokin jäi minimaaliseksi tällä kertaa.

Eniten totuttelua tuohon ominaisuuteen ettei kopteri ''korjaa'' muuta liikettä kuin pyrstöä (vrt. fixed pitch kopterit), joten tatteja saa väänellä koko ajan eri suuntiin hyvän leijutuksen aikaan saamiseksi. Lisäksi CP-kopuissa on noita säätöjä niin monen monta ettei varmaan ihan heti löydy sitä optimaalisinta asetusta omaan makuun. Ekan lennon innoittama odotan kuitenkin mielenkiintoisia hetkiä itselle uuden konetyypin parissa.

Ohessa vielä video ensilennosta ja ensimmäisestä torppauksesta. (Tällä pääsee jo torppaus kerhoonkin?)

[Mesihukka]

Ei muuta ku tsemppiä, siitä se lähtee! Ja täähän sujui ensilennoksi erittäin hyvin, monella on jääny huomattavasti lyhyemmäksi

[JasuT]

Hyvinhän se pysyi siihen vägäämiseen asti käsissä. Jotenkin näytti laajat liikkeet aika tutuilta kun omiakin alkuvaiheen videoita joskus tulee katsottua. Kyllä se siitä kehittyy, jossain vaiheessa huomaa ettei tarvi ajatella korjailuja ja tuolloin pysyy jo paljon pienemmällä alueella leijutellen...

Äänestä päätellen on nupissa reilusti kierroksia, ainakin omaan makuun, tai sitten vaan videon ääniraita hämää. Vakauttaa toki sekin kun rupelissa on vauhtia...

Ja joo, on kyllä useampia paljon lyhyempiäkin lentoja isommilla vahingoilla ehtinyt kokea...

[LanceaNatrix]

Äänestä päätellen on nupissa reilusti kierroksia, ainakin omaan makuun, tai sitten vaan videon ääniraita hämää. Vakauttaa toki sekin kun rupelissa on vauhtia...

Radion mukaan tehoa on 80% kokoajan ja pelkkää lapakulmaa säätelemällä muutetaan korkeutta.
Lueskelin täältäkin foorumilta kumpi olisi parempi tuntuman osalta; kaasun säätö ja lapakulmat vai pelkät lapakulmat. Päädyin edelliseen, koska siitä on sitten parempi siirtyä 3D-lennätykseen kun aika on oikea.
Lisäksi kone tuntuu ainakin itselle vakaammalta kun kierrokset ovat vakiot.

[JasuT]

Jep, "flättikäyrää" kaasulle, ehdottomasti. Vielä parempi jos nopari tukee govia eli ei kuormitus eikä akun hiipuminenkaan vaikuta kierroksiin...

[Mesihukka]

Radion mukaan tehoa on 80% kokoajan ja pelkkää lapakulmaa säätelemällä muutetaan korkeutta.
Lueskelin täältäkin foorumilta kumpi olisi parempi tuntuman osalta; kaasun säätö ja lapakulmat vai pelkät lapakulmat. Päädyin edelliseen, koska siitä on sitten parempi siirtyä 3D-lennätykseen kun aika on oikea.
Lisäksi kone tuntuu ainakin itselle vakaammalta kun kierrokset ovat vakiot.

Näin just, ja olisin sitä mieltä, että jos tarvii konetta rauhoittaa, niin parempi laskea lapakulmia kuin kierroksia. Matalat jengat tuo omat haasteensa collectiven käyttöön varsinkin alussa. Ja govi on kans hyvä kuten tossa jo mainittiin.

[LanceaNatrix]

Toinen akullinen takana, ennen lennätystä huomasin peräremmin olevan hieman löysällä ainakin omasta mielestä.
Peränputken ruuveja löystäessä osasta oli mennyt kanta, jonka takia ruuveja ei saa auki. Pitänee niillekin tehdä jotain kun kerkeää.
Remmi kireemmälle ja ilmaan. Noin puolessa välissä alkaa pienehkö vatkaaminen, tämä ei kuitenkaan häviä gainia säätämällä. Voiko kireä remmi ja servon ohjauslinkin liikkuvuus aiheuttaa perän pientä heittelyä? Vika voi olla myös itse gyrossa, kun on kerran GY401 kopio eikä alkuperäinen futaba.

Videolla tuo peränheittely voi olla hankala havaita.

[JasuT]

Käsittääkseni hihnan kireys ei pitäisi vägäystä perälle tehdä. Tietävämmät kertoo oikeasti vaikuttaako, omissa en saanut kireyttä vaikuttamaan tuolla tavalla, kireä syö akkua ja vie suorituskykyä, löysällä saa "majavan kurkkaamaan kalsareihin" kun äkillisemmissä perän liikkeissä pärähtää tyhjää ja ihan ei ohjaus seuraa tikun komentoja...

Muutama mitä mieleen tulee, jotka voisi aiheuttaa:

-jäykkä toiminta välillä servo-vivusto-perälavat
-väljäksi kulunut servo (parikin yksilöä tuli ajettua loppuun)
-linkkitanko menee mutkalle eli linjausvikaa tangolla
-epämääräiset välykset takanupilla
-gyron gain, halpisgyroille ennemminkin kuin "oikeilla"
-epäsopiva vipusuhde eli linkkipallon etäisyys servon akselista servon ominaisuuksiin nähden
-harjoitustelineet. Pallot tikkujen päässä vastustaa liikettä, tikut joustaa, lähtee oskilloimaan. Mulla oli alkuun 450 kokoisessa sählypallot 10mm lasikuitutankojen päässä, jo pelkkä pallojen poisto rauhoitti käytöstä, telineet pois niin käytös muuttui paljon helpommaksi hallita

Pientä lisähelpotusta laskutelineiden kanssa sain, kun tuli muutamaan laitettua pykälää isomman telineet. 500-kokoisesta 450 kopuun, 500 kokoiseen 600 telineet, painaahan ne vähän enemmän mutta vähentää (ainakin henkisesti) laskeutumisessa kaatamisen riskiä...

Jos tuo video oli toisen akullisen lentoa, niin oppimiskäppyrä on aika paljon omia suorituksia jyrkempi. Noin kymmenesosassa lentomääriä tuollainen hallinta. Pitkään meni itselläkin että leijutellessa mentiin aika laajalla alueella, nykyään joku 400 lentoa myöhemmin, pysyy jopa 450 varsin pienellä alueella. Eilen viimeksi piti käydä puuskatuulessa fiilistelemässä 3-lapaisella 450-kokoisella, välillä leijutellen n. 10 sentin korkeudella ja siitä sitten hentoisen maakosketuksen kautta takaisin ylemmäksi. Pitäisi kyllä joskus siitäkin yksilöstä videota ottaa, lähes äänetön poislukien se mitä lavoista kuuluu, hitaat kierrokset "slanted" hammaspyörät, pientä suhinaa lähinnä pitää...

[LanceaNatrix]

Muutama mitä mieleen tulee, jotka voisi aiheuttaa:

-jäykkä toiminta välillä servo-vivusto-perälavat
-väljäksi kulunut servo (parikin yksilöä tuli ajettua loppuun)
-linkkitanko menee mutkalle eli linjausvikaa tangolla
-epämääräiset välykset takanupilla
-gyron gain, halpisgyroille ennemminkin kuin "oikeilla"
-epäsopiva vipusuhde eli linkkipallon etäisyys servon akselista servon ominaisuuksiin nähden
-harjoitustelineet. Pallot tikkujen päässä vastustaa liikettä, tikut joustaa, lähtee oskilloimaan. Mulla oli alkuun 450 kokoisessa sählypallot 10mm lasikuitutankojen päässä, jo pelkkä pallojen poisto rauhoitti käytöstä, telineet pois niin käytös muuttui paljon helpommaksi hallita

Tänään lennetty kolmas ja neljäs akullinen myös, alkaa pikku hiljaa selvitä tuon härvelin sielun elämä. Ensi kerralla voisi kokeilla jo ilman harjoitustelinettäkin, kun tuli tossa juuri harjoiteltua laskeutumista ja lentoon lähtöä.

Yleisesti tuo servon työntötanko on aikas suora, mutta siinä tuntuu olevan hieman kitkaa osassa noita peräputkessa olevista tangon pidikkeistä, osa ei myöskään näytä täysin edes sopivan nykyisen tangon ns. ''korkoon'' vaan vääntää tankoa hieman mutkalle ulospäin peräputkeen nähden. Pitänee myös testata jos osan noista pidikkeistä kokonaan pois, jos se vähentäisi turhaa kitkaa.

Jos tuo video oli toisen akullisen lentoa, niin oppimiskäppyrä on aika paljon omia suorituksia jyrkempi. Noin kymmenesosassa lentomääriä tuollainen hallinta.

Itsellä sentään kokemusta noista perus FP-koptereista, joten hieman osaa jo arvata miten ehkä CP-kopteri voisi toimia. Onhan niissä sentään perus ohjaustattien suunnat samat mode-2:lla lennettäessä.

[LanceaNatrix]

Ja näin on potkaistu project Brushless FP käyntiin. Ideana toteuttaa Fixed Pitch kopteri, jossa on kaksi harjatonta moottoria omilla nopeudensäätimillä.
Yleisin ongelma noilla lelu FP-koptereilla on harjallinen moottori mikä kuluu yleensä puhki jossain vaiheessa harrastusta. Itselle kävi näin WL toys V913 kopterin kanssa, missä päämoottori ''paloi'' loppuun ja tehot hävisivät sen myötä, kopteri ei jakanut edes nousta ilmaan.

Tästä ideana aloin hakeemaan tietoa mahollisesta kopterin muuttamisesta kokonaan harjattomaksi. Pienen säätelyn ja mietinnän jälkeen huomasin tuon honey bee v1 kopterin olevan helpommin muunnettavissa nykyisillä osilla jne. Joten kaikki vanha elektroniikka veks (pois lukien alkuperäiset digitaali servot) ja uudet tilalle. Tämän jälkeen CC3D lento-ohjaimen säätämistä tähän käyttöön ja pakko myöntää asetukset yms. näyttävät lupaavilta. Vielä pitäisi testata pyrstön nopeudensäätimen tehonkesto; jaksaako pyörittää nykyistä moottoria ja potkuri comboa. Kuva on otettu asetuksien laittamisen jälkeen, jolloin kone on jo alkusäädöissään (toivottavasti) softan puolelta.

[LanceaNatrix]

Muutama ''testilento'' suoritettu ja tässä hieman dataa näistä oppineena:

- gyron gainia oli aivan liikaa, toisella lennolla pääsi jopa hetkeksi ilmaan säätöjen jälkeen.

- perän moottori & esc toimii kaikilla testipotkureilla hyvin, eka potkuri oli kuitenkin hieman overkill nykyiseen tarpeeseen, vaihdettu pienempään kaksilapaiseen potkuriin. Tällä myös perä rauhoittui enemmän kun perä ei tee heti 360 kierrosta kun moottori nostaa kierroksia.

- nykyinen rc-järjestelmä on riittämätön kaikkiin säätöihin, koska kyse todella pelkistetystä 4 kanavaisesta pwm-vastaanottimesta ja lähettimestä missä on vain perus tikut ja trimmi sliderit --> hankitaan ELRS vastaanotin, jossa S.Bus valmius, tällä saadaan johtojen määrää pienennetyä merkittävästi + enemmän kanavia joita käyttää esim. gyron gainin säätöön kesken lennon.

- koneen CG on todella takana vaikka akkua yrittää siirtää mahdollisimman eteen, pitää suunnitella ja 3D-tulostaa custom akkuteline jolla akun saa enemmän koneen etuosaan CG:n tasapainoittamiseksi.

- 2S-akulla kone pääsee ilmaan hyvin, 3S ajo myös mahdollinen tulevaisuudessa kun projekti etenee.

Kaikkiaan sanoisin ensimmäisten testien olevan onnistuneet, yllätyin että kone lensi sen pienenkin hetken ilman että perä karkaisi kokonaan. Parannusten jälkeen testataan uudelleen.

[Jussi.]

Varmaan tiedätkin, mutta painopistevaivaa vois tietty koittaa hoitaa myös nirppaisemalla peräputkesta nokareen. Toki menee perärupelin auktoriteettikin sitten suhteessa pienemmäksi mutta jos voimaa on tuhlattavaksi...

Erikoinen projekti kyllä!

edit: Sellasta vielä, että onhan tuo perän esc joku dronehommiin tarkoitettu eikä pikkukopteriin? Todella paljon rivakammin vastaa kaasuun kun on käypä softa noparissa.

[LanceaNatrix]

Varmaan tiedätkin, mutta painopistevaivaa vois tietty koittaa hoitaa myös nirppaisemalla peräputkesta nokareen. Toki menee perärupelin auktoriteettikin sitten suhteessa pienemmäksi mutta jos voimaa on tuhlattavaksi...

Erikoinen projekti kyllä!

edit: Sellasta vielä, että onhan tuo perän esc joku dronehommiin tarkoitettu eikä pikkukopteriin? Todella paljon rivakammin vastaa kaasuun kun on käypä softa noparissa.

Perällä on tuollainen nopari: https://www.hobbylinna.fi/en/product/hornet-6a-bec-5v-0-5a-2-4s/HORNET6A
Perä vastaa mielestäni vähän turhankin hyvin käskyihin, joten uskon tuon noparin olevan sopiva hommaan. Tietty enemmän testaamista vaatii vielä että voidaan olla varmoja.

Ideana oli ensin säätää gyro kuntoon yms. ja sen jälkeen alkaa paranteleen muita ominaisuuksia. Koneen oma runko on sen verran kevyt, että pienikin säätö vaikuttaa heti painopisteeseen. Pyrin ensin tuolla uudella akkutelineellä korjaamaan tilanteen, jonka jälkeen voi miettiä juurikin tuota perän leikkaamista. Tietty jos oikeen hurjaksi alkaa voisi koko rungon suunnitella itse ja 3D-tulostaa, varaosatkin tulisi halvaksi kun uuden laskeutumistelineen voisi vaan printata hajonneen tilalle.

[Dutchman]

Tuohon 450 kopun perän vatkaamiseen itse tarkistaisin että:
- Perä liikkuu sormin työntötankoa liikuttelemalla kitkattomasti. Ei mitään rasvaa perän liukupinnoille.
- Peräservon linkkipallo, sekä perän linkkipallo ei ole ahdas.
- Peräservon linkkipallo on lähellä servon keskipistettä, eli pallo mahdolliseen ensimmäiseen linkin reikään.
- Linkkipalloja ei kuulu rasvata jos ovat ahtaita. Avartamistyökaluja löytyy maailmalta, sekä sellaisen voi valmistaa itse ylimääräisestä linkkipallosta.

[Jussi.]

Tietty enemmän testaamista vaatii vielä että voidaan olla varmoja.

Hyvä juttu!
Jos alkaa silti tuntua siltä, että perä ei vastaa riittävän nopeasti komentoihin, niin ennenmuinoin flashattiin nopareihin SimonK firmware, joka siis oli optimoitu nimenomaan vastaamaan nopeasti pyydettyihin kierroksiin. Ero oli vakiosoftiin verrattuna todella suuri.  Nyt näyttää että SimonK on kuopattu, mutta BLHeli on vielä voimissaan. En ole vuosiin näiden kanssa värkännyt, mutta tuonkaltaisessa projektissa on varmaan ihan hyvä ainakin olla tietoinen että vasteaikoja noparissa voi saada paljon paremmaksi kuin hyvällä lennokkiin tarkoitetulla perus-firmwarella. Tai sitten tää on jo oikeasti vanhaa asiaa ja kulutan vain kaikkien aikaa.
Eipä täällä enää tarina lennä kovin runsaasti niin tuskinpa sekään haittaa.

Tuolla BLHeli asiaa 8 vuoden takaa, ehkä nuoret nykyään kyllä laittavat jo blujay softan, vai tuleeko kaikki kaupasta valmiina..

edit: väärä linkki
https://www.rcgroups.com/forums/showthread.php?2640796-BLHeli_S-Smooth-as-Silk

Ja koko höskä löytyy githubista
https://github.com/bitdump/BLHeli

Luulen että tossa sun ESCissä on tuettu chip (ehkä EFM8BB1)

Hyviä rakenteluhetkiä!