28.07.2009
Päätimme jälleen kerran lähteä Varistoon harjoittelemaan noita pieniä, kivoja kopuja.
Emme lähteneet Röylään "pelleilemään", sillä sateen uhkakin tuntui olevan. Variston jalkapallokenttä on hiekkakenttä, mutta siellä olemme saaneet olla rauhassa ja tilaa riittää ! . Lämmin ilma ja synkkiä pilviä taivaalla. Olin jo autossani, moottori käyden ja soitin Kaapolle. No, päätin sitten vielä hakea Trex600ESP: mukaani, jos vaikkapa uskaltaisin sitäkin ensimmäistä kertaa kokeilla. Kolme akullista (taisi mennä aikaa niihin ehkä noin 20-24 minuuttia) treenasin 450:lla kaikenlaista.
Sitten Kaapo sanoi, että kokeile nyt vaan 600:sta.
Kädet hiestä kosteina kokeilin......tuntui hurjalta edes nostaa tassuilta ylös
Tulihan sitäkin sitten kokeiltua ja Kaapo videoi sen ja laittaa tänne todisteeksi kuten taivaslentoharkatkin.
Sanon vaan, että olihan kokemus !!!
Kaapo tietenkin treenasi omia juttuja, koska vuoroteltiin lentoja.
Kun olin kolme akullista pikkuista sekä 600ESP:tä kokeillut, niin "revittelin" hieman jälleen pikkuista neljännellä akullisella ja nautin
Sitten seuraavalla akullisella tulikin aivan mieletön ajatus
450 ilmaan korkealle ja nokka itseeni päin leijutin lähes paikallaan. Sen jälkeen varovasti nokka alaspäin ja kevyesti kaasua ja siitä se taivaslento lähti. Ei ollut tarkoituskaan mitään kasia vetää vaan ihan turvallisesti kuitenkin läheltämme, ohi meidät, mun sekä kuvaajan Kaapon
. Aluksi en osannut (tunnustan) käyttää pyrstöä oikein käännöksissä, mutta sekin asia korjaantui lentojen aikana. Kyllä SIMU opettaa ! ! !
Välillä päästin kopun liian kauas itsestäni, enkä enää tiennyt muuta kuin että perä oli itseeni päin. Sitten oli pakko kokeilla kaikkea mahdollista. Lopulta sainkin tulemaan perä itseäni päin takaisin lähes lähtöaselmiin
Välillä yksi ampiainen häiritsi lentojamme (useasti) , ja jos joku olis sen häätämisen pois luotamme kuvannut/nähnyt, olisi luullut meidän harjoittelevan jotain taistelulajia
tai pitäneet meitä hulluina. No, jälkimmäinen saattaa pitää paikkansa.....
Myös lauantaina päästin kopun liian kauas itsestäni !!! Mukava tunne, että sain "pelastettua" ilman torppia, sillä alkaa nyt hitaasti olemaan liikkeet hanskassa vaikkakin tulee turhaan korjattua liikkeitä liian paljon. Adrenaliinia veressä varmaan ihan sikapaljon !
Siitä tää harrastus etenee pikkuhiljaa ja kuten "oppi-isäni" Seppo onkin useasti todennut: torppeja tulee ja kopu korjataan ja harrastus jatkuu
Täytyy nyt tsekata, kuinka monta akullista/tuntia olen yhteensä kopuja treenannut livenä, mutta about 11-12 tuntia. Mun mielestäni näin nuorekkaalle, mutta silti 51+ vuotiaana, olen ainakin itseeni tyytyväinen tämän kopuharrastuksen kehitykseeni.