Kuinka nopeasti harjoitusjalat pois?

[kamakaze]

Landarit sais olla kans vähän korkeammat. Lennän hiekka futiskentälä joten pyrstöroottori pieksee hiekkaa joskus aika tyylikkäästi. Mutta eipä se ole siitä näköjään rikki mennyt. Onhan se irtohiekkaa ihan siinä pinnassa.

Jos peräevä on pitempi kuin pyrstöroottori ei perälapojen pitäisi missään tilanteessa ottaa maahan. Ellei peräevä tietenkin uppoa hiekkaan

Hyvin usein on tilanne jossa kasvillisuus ottaa peräevään kiinni esim pelolla tai maan epätasaisuus on niin suurta, että evä on hyvin maassa, mutta jo perälavan kohdalta kyntää esim pieneen kiveen jne...

[Jussi.]

joo onnistuin mäkin vääntämään perä roottorinakselin ekalla lennolla mutta sen jälkeen en ole onnistunut sen saa meinaan kyllä runtata kunnolla maahan ennen kuin ne perälavat ottaa maahan.

Satuin olemaan paikalla ja täytyy sanoa että sekin johtui liiasta liikealueiden rajoittamisesta D/R llä.
Kannattaa alusta asti pitää kaikki mahdollinen teho ja liikealueet saatavilla jos sattuu tarvitsemaan. Ikävä torpata sen takia ettei kopteri noussut/oiennut riittävän nopeasti ja oli rajoittimia käytössä. Oppiminen hidastuu myös aika tavalla kun  muuttelee expoja, dualrateja, lapakulmakäyriä, kaasukäyriä mitänäitänyton joka lennolle.

[hbfp]

Jos peräevä on pitempi kuin pyrstöroottori ei perälapojen pitäisi missään tilanteessa ottaa maahan. Ellei peräevä tietenkin uppoa hiekkaan

Onhan se joo kokonaisen sentin pidempi. Eli edelleen hiekkakentällä tai normaalilla nurmikolla voi aivan hyvin ottaa maanpinnan normaalien epätaisaisuuksien takia kiinni. Ehkä pitäisi pyytää joku lanaamaan kenttä että voi lentää. Tosin sitten ongelmana olisi todennäköisesti kovan kentän sijasta kuohkea kenttä ja tuo evä uppoaa edeleen sen sentin todella helposti siihen kuohkeaan hiekkaan.

Mutta juuri tuosta syystä pintaan osuminen ei ole niin vaarallista kun pihta on pehmeää ja irtonaista.

[nik-92]

Epätasaisella kentällä kannattaa käyttää vaikka jotain vaneri levyä tai vastavaa laskeutumiseen.

[hbfp]

Epätasaisella kentällä kannattaa käyttää vaikka jotain vaneri levyä tai vastavaa laskeutumiseen.

Joo, kun osuisi edes sinne päin. Heh, simulla menee jo ihan ok toi lentäminen. Mutta todellisuus tuulen ja pyörteilevän ilman kanssa ja kopterin viiveiden myötä on ihan jotain muuta.

Nyt tuli tehtyä taas se perinteinen, eli kopterin nokka osoitti oikealle ja kun oikaisin sitä niin käänsin väärään suuntaan. Lavat osui kyllä maahan, mutta mitään ei onneksi hajonnut. Aika hyvä toi pehmeä hiekkakenttä loppujenlopuksi, ei tule ihan niin hard hittiä kuin asfaltilla. Pyrstöroottorikin osui useita kertoja maahan niin että pysähtyi ja jatkoi iloisesti pyörimistään irrottuaan maasta.

Lisää simulaattoriharjoitusta ja harjoitusjalaksilla palloilua. Yhden kuusen alaoksiakin tuli vähän trimmattua kun meinasi karata lennätyskentältä tuulen mukana ja pysäytin ja korkeutta alkoi kertymään aika hyvästi. Mutta söpöstihän tuo niitä ohuimpia oksia ja havuja leikkasi.

Tuntuu vaan että ohjaus on vielä oikeasti hakusessa, eli olen aina myöhässä about 2 sekuntia ja se ei tiedä hyvää. Pahinta on kyllä sivuttaisohjaus väärän suuntaan. Lisäksi pitää opetella pyrstöroottorin aktiivista käyttämistä. Ensinnäkin propotioner oli vähän väärin säädetty, ei paljon mutta vähän. Eli kopteri kiersi pikkuhiljaa vasempaan joka vaikeutti pyrstön pitämistä itseään kohti. Joka tuntuu olevan vielä tässä vaiheessa ehdoton edellytys. Ehkä parastavaan simuilla reilusti lisää.

[Jussi Savolainen]

Törmäsin tähän aiheeseen lukiessani vanhoja juttuja.

Kerronpahan minäkin oman kokemukseni tähän.

Harjoitusjalaksia ei tarvitse ollenkaan, jos kopteri on säädetty oikein ja sillä on helppo nousta ja laskeutua.

Harjoitusjalaksia kannattaa käyttää vain sen ajan, että saa kopterin perussäädöt kohdalleen sekä tarpeelliset hienosäädöt myös, koska harjoitusjalakset aiheuttavat ilmassa kopterin tarpeetonta vaappumista ja näin häiritsevät lennättämistä.

Minä ite pidin niitä pari kesää, kun luulin, että ne pitää kopterin alas tullessa ehjänä. Mutta kun se vaappuminen ja muutenkin rauhaton elämänmeno jatkui niitä jalaksia alla pitäessäni, päätin ottaa ne pois.

Huomasin heti, kuinka kopteri rauhoittui ja nousut ja laskut olivat helppo tehdä eikä kopterin kaatuilua tapahtunut.

Ainoa torppi, mikä tässä kolmen vuoden aikana kopteria lennättäessä on tapahtunut, on sattunut  harjoitusjalakset jalassa. Silloin meni kopterista sen omat jalakset poikki.

[floodi]

Joo, ei niitä harjoitusjalaksia tartte ollenkaan. Simutreeniä vaan aluksi kunnes 'homma on hanskassa', sit oikealla ilman harjoitusjalaksia. Testattu toimivaksi kuussatasella reksillä 

[Mikka]

Joo, ei niitä harjoitusjalaksia tartte ollenkaan. Simutreeniä vaan aluksi kunnes 'homma on hanskassa', sit oikealla ilman harjoitusjalaksia. Testattu toimivaksi kuussatasella reksillä 

Samaa mieltä. Harjoitusjalakset on vain siihen, että oppii laskeutumaan, edes jolloin kopterilla. Säädöt kohdalleen ennen kopterin ensimmäistä kokeilua ja eka nousu varovasti. Todettu toimivaksi 450:llä ja 600:lla. En aio laittaa jalaksia enää mihinkään.

[masu]

Joo, ei niitä harjoitusjalaksia tartte ollenkaan. Simutreeniä vaan aluksi kunnes 'homma on hanskassa', sit oikealla ilman harjoitusjalaksia. Testattu toimivaksi kuussatasella reksillä 

Voi sen niinkin ajatella, että simua ei tartte ollenkaan ja harjoitusjalakset on hyvä varuste. Kokeiltu 450 reksillä. On muuten ne ensilennot paljon pidempään jännittäviä .

[Flying Finn]

En minäkään ole ikinä käyttänyt harjoitusjalaksia.
Treenasin simulla ensin pari viikkoa, ja sitten luin kopterit.nettiä pari päivää kuinka se kopu säädetään jonka jälkeen kopu tilaukseen kasaan ja ilmaan, eikä tuottanut mitään ongelmia laskeutua/nousta ilman harjoituslandareita.

[JCA]

Harjoitusjalaksia ei tarvitse ollenkaan, jos kopteri on säädetty oikein ja sillä on helppo nousta ja laskeutua.

Samaa mieltä! Simulaattorilla lensin pari vuotta ja sitten hommasin 450 rekkulan, harjotusjalaksia en ole ikinä käyttänytkään.
Toki onhan tässä tullu torpattua jo 500 rexi ja nykynen ElyQ:kin

[Tohtori R]

mä taas oon kyllä sitä mieltä että ei niistä mitään haittaa ole kopun toiminnalle jos vaan ovat oikean kokoset ja tarpeeksi vahvat sekä tarpeeksi hyvin kiinni...

ite alottelin (tai alottelen edelleenkin   ) 500esp rekkulalla ja köyhästä se vaan tuntui sen verran kalliilta lelulta että kaikki mahdollinen lisäturva on ens alkuun positiivista!

en mäkään tainnu noita ku sen 10 akullista käyttää mutta olis kyllä menny vähintään lavat ekalla lennolla kovassa tuulessa jos niitä ei olis ollu!

tossa ekassa lennossa ku tuppaa olemaan se että joikkaria puristetaan ihan liikaa vaikka homma olis jo simusta ihan takaraivossa... tämän huomasin ihan itsekkin!

en tosiaan kyllä ole koskaan ymmärtäny miksi täällä foorumilla aina patistetaan ottamaan noi apupyörät mahd nopeesti pois!? itse en kyllä tollasta neuvoa kenellekkään antais! turhaa luoda alottelijalle turhia paineita ennenku on valmis ja varma koittamaan ilman!

[Iski]

Täysin samaa mieltä Tohtori R:än kanssa !

Itse kun en simua harrastanut ennen ensimmäisiä lentoja Hughes:lla, paitsi pari tuntia FMS:ää, niin kyllä, kun huonolla kopulla aloitin, niin "apupyörät" olivat tarpeeseen !
Kun pääsin laadukkaalla kopulla treenaamaan (taas vanhaa toistoa multa), niin sitten alkoi lentoharkat paremmin sujumaan....Kuussatkulla en mitään ylimääräistä tarvinnut (oli jo kokemusta 450:llä rexillä).
Eli, pienet ja tarpeeksi lyhyet "apujalakset" eivät liiemmin haittaa.
Tästä on Tohtorin sekä Haikaran:kin kokemukset ihan asiaa , kuten omanikin 

Niin ja se tärkein asia mielestäni: Jokainen tekee mitä haluaa kopteroinnissa, jotta oppii.......mitä vaan....

[Mikka]

No, ehkä tuossa apujalaksien poisottoa kannustamalla oli tarkoituksena madaltaa kynnystä niistä luopumiseen. Omalla kohdalla käytiin turhan pitkään, kun en vain uskaltanut luopua niistä. Tarkoitushan noilla on vain auttaa alkuun, ei niitä kannata turhaan mukana roikottaa. Yllätys oli suuri, kun väpätys loppui kuin seinään jalaksista luopumisen myötä. Olivat kyllä välttämättömät alkuun. Hajotin apujalakset moneen kertaan kaikenmoisilla pompuilla, mutta monet lavat säästyivät. Tarkemmin ajateltuna tarvitsisin apujalaksia vieläkin nose-in leijutusta opetellessa.  

[B12]

Harjoitusjalakset kannattaa olla aina ekalla kerralla. Mitään järkeä ei ole mennä kokeilemaan urheana "kun isot pojat sanoivat että ei niitä tarvitse". Ottaa sitten hetikohta pois jos siltä tuntuu, mutta tuskin ihan heti tuntuu. Simulaattori auttaa toki asiaa, mutta silti livenä on kuitenkin enemmän paska jäykkänä. Nostaa kopterin ilmaan jalaksien kanssa ja jos tuntuu liian helpolta ja jalakset nolottaa, heivaa ne sitten pois.

Sanoisinpa justikään prosessin läpikäyneenä, että ottaa jalakset pois sitten, kun luottaa vähän itseensä ja osaa laskeutua ilman sivuluisuja.

[Jussi Savolainen]

Harjoitusjalakset kannattaa olla aina ekalla kerralla. Mitään järkeä ei ole mennä kokeilemaan urheana "kun isot pojat sanoivat että ei niitä tarvitse". Ottaa sitten hetikohta pois jos siltä tuntuu, mutta tuskin ihan heti tuntuu. Simulaattori auttaa toki asiaa, mutta silti livenä on kuitenkin enemmän paska jäykkänä. Nostaa kopterin ilmaan jalaksien kanssa ja jos tuntuu liian helpolta ja jalakset nolottaa, heivaa ne sitten pois.

Sanoisinpa justikään prosessin läpikäyneenä, että ottaa jalakset pois sitten, kun luottaa vähän itseensä ja osaa laskeutua ilman sivuluisuja.

Jes!
Tätä minäkin tarkoitin, en vain eka kerralla osanut asiaa tarkemmin kertoa.

Nyt olen kokeilut jalaksiin laittaa ns "kellukkeet" eli sellaiset putkieristimistä topatut, jotta kopteri ei "vajoaisi" liian syvälle nurmikkoon. Tarkoitus olisi, että pyrstöroottori ei jauhaisi nurmikkoa ja likaantuisi liikaa. Mutta... MUTTA...!

Nämä kellukkeet aiheuttavat samanlaista vaappumista ja keikuttelua kuin ne apujalakset, joten eivät olleet hyvä idis.

[jukeskinen]

Luettuani tätä aihetta ohimennen(välillä vähän hymy huulilla) Totean vaan jotta kun laitaa sen ensimäisen ja oikean kopun ilmaan on tosiaan hyvä olla apuvärkit jalaksissa kiinni,ja mieluten niin kauvan kun leijuttelu on selkäytimessä.
Tulee huomattavan paljon lentotunteja enemmän kun että ottaa apujalakset muutaman noston jälkeen pois,tärkeintähän tässä alotuksessa on nostot,leijuttelu ja laskut.
Ja olen kyllä huomannut että TÄMÄ KOPUTOUHU ON KIVAA JA HAASTAVAA,vaikka pitääkin apuhäkkyröitä pitempäänkin rahtina.

[Illodin]

Ihan on pakko tähän osallistua kun ei vaan voi suutaan kiinni pitää  


Itse sen tietää parhaiten. Kannata siinä muita kuunnella.

Jos siis kysymystä pohdiskelee, se on merkki siitä, ettei niistä tarvi vielä luopua. Jossain vaiheessa sen itse tuntee ja tietää, että ei niitä enää tarvi. Sitten pois.

Näin siksi, että ei niistä jaloista ole mitaan haittaa, kunhan ovat vaan riittävän tukevat ja kunnolla kiinni.

.Illo

[Trnquill]

Näin siksi, että ei niistä jaloista ole mitaan haittaa, kunhan ovat vaan riittävän tukevat ja kunnolla kiinni.

Tästä rohkenisin olla eri mieltä. Harjoitusjalakset haittaavat taivaslentoa ja ovat ylimääräisä riippakivia, kun kopteria alkaa liikuttelemaan enemmän pelkän leijutuksen sijaan. Mitä suuremmat ja jykevämmät jalakset ovat, sitä enemmän ne hankaloittavat lentoa tuulenvastuksen ja ehkä jo painonsakin vuoksi.

Heti vaan jalakset pois kun laskeutuminen on hallussa ilman sivuttaisliikettä.

[Tohtori R]

tässä se asian ydin nyt tulikin jo!

ei kai kukaan rupea taivaslentoa harjottelemaan ennenkuin on leijutus ja laskeutuminen hallinnassa... ja kun se on hallinnassa riittävästi niin tekee jo mieli ottaa apupyörät pois!

laskeutumisen helpottamiseksihan noi apupyörät on!

jos on tosiaan simua tullu tahkottua niin apupyörät lähtee ekoina päivinä pois kuhan vaan eka voittaa sen kapulan ylimääräsen puristuksen mikä ekoilla kerroilla pakostikkin melkein on!

on ne silti erittäin halpa ja käytännöllinen apuväline ekan kopun hyvin voinnin kannalta!

ps. parit apupyörät olis vielä tyrkyllä poiskantohintaan ja niistä voi lukea lisää lahjoitetaan osiossa