Uusi kisakausi 2011 edessä, joten nostetaan tämä aihe esiin.
En tiedä miten olette "popista" viimevuonan ajaneet (onko luokkaa lennätetty?), mutta olen viihdyttänyt itseäni ajamalla saman tapaisia leijuntakuvioita. Kylki itseen päin on minulle vaikeinta, joten sen lisäpisteet lienee kohdallaan.
Koska kyse on aloittelijan sisääntuloluokasta, pitäisi olla mahdollisuus ajaa myös pyrstö itseenpäin. Tälläinen alkeisluokka pitäisi olla mahdollisimman selkeä ja helppo lähestyä, sillä itse kilpailutilanteessa on jo kyllin tekemistä.
Vanhana (nimenomaan vanhana) lenokki-FAI kuskina muistutan, että helppoihin luokkiin juuttuneet yleinsä pyrkii muokkaamaan ohjelmaa oman edistymisensä mukaan. Tämä on huono asia, sillä sinä unohdetaan ne jotka vasta tavoittelevat ohjelmaa. Syntyy ilmiö jossa ohjelmaa kehitetään sen harrastajien kehittymisen myötä, niin että uuden tulokkaan osallistumiskynnys nousee kohtuuttomasti. Mitä nopeammin uudet harrastajat saadaan mukaan kisoihin, niin siitä syntyy ihan uutta motivaatiota opetella lisää.
Itselle on hämärää esim. kulmalippujen etäisyys? Kuskin etäisyys lennätyslinjasta? jne...
Voi olla että mun nykynen ajotapani ei lainkaan sovellu kisasuoritukseksi, eli mittasuhteet ym. ihan omintakeisia.
Jos poppista ajetaan (?) ja halutaan että siinä riittää uusia kasvoja, niin ei liene kohtuuton toivomus että tuo ruotsinkielinen sääntö käännettäisiin suomeksi. Tässä on kuukausia aikaa opetella Popular, mutta se on liian pitkä aika odotella että näkisi ohjelman oikea suoritus seuraavissa kisoissa. Video kisasuorituksesta olisi erinomaisen informatiivinen itsekseen lennättävälle.
Toisekseen, olen pettynyt näihin 3D "rex-standardi" koptereihin, sillä ne on kaikkea muuta kuin vakaita leijuntatarkoituksiin. 600-kokoluokan kopterien mekaniikka yli kaksinkertaistaa servoliikkeen ja valtavat 3D-liikeradat ei tue leijuntakuvioiden tarkkaa suoritusta.
Lopputuloksena käytetään hyvin pieniä servon liikeitä, eikä epätarkkuutta saa pois tällätavoin.
Paljon parempi olisi suorakytketyt servot ilman vipuvälityksiä, mutta servojen laakerit ei taatusti kestä osoman sähkökopterin rasituksia.
Muistelen, että 20-vuotta sitten FAI-koptereilla käytettiin lyhyitä servovipuja ja täysiä 125% liikeratoja juuri tarkkuuden ja voiman saavuttamiseksi.
Onko todella niin, että markkinoilla ei ole kohtuukokoisia (600) sähkökoptereita FAI-setupilla?
120-asteen ohjaus on varmaan kehittynyt 3D tarpeisiin, mutta nykyään ei taida enään löytyä "normaali" mekaanisia miksauksia, jotka olisi paremmin säädettävissä näihin leijuntakuvioihin ja sulavaan skaalamaiseen lentotapaan (vanhan lennokkimiehen käsitys lentämisestä =)