kopterin miksaukset kilpailutoiminnassa

[Einari Lindberg]

Millaisia lentoa/liikkeitä helpottavia miksauksia käytetään kisakoneissa?

[Anssi]

Itselläni SWM ohjauksella varustetussa on käytössä AIL-ELE, PIT-ELE, PIT-AIL miksaukset joka lentotiloille erikseen tehtynä. Edellyttää että swashpalten sähköinen setup on hierottu ensin hyväksi ennenkuin noita aletaan hieromaan. Vaatii kärsivällisyyttä laittaa kohdilleen. Lentomiksauksien tekeminen olisi suotuisaa tyynessä jottei tuuli häiritse sen tekoa. Jokaisella on oma tyylinsä ja toiset ei tee mitään vaan yrittää tikulla hoitaa korjaukset. Tästä asiasta saatetaan vielä syksyn mittaan saada oikein kurssi aikaiseksi. Tai ainakin sellaista ollaan suunniteltu...

[Timo]

Moro,

Noiden miksauksien tarve sitten on tosiaan riippuvainen nupista, lavoista, kopasta, evistä jne... Anssilla ja minulla on about samat nupit ja roottorit mutta meillä on silti erilaiset miksaukset. Anssilla on tosiaan miksauksia ja minulla ei taida olla juurikaan mitään käytössä. Juhollakin on sama nuppi ja lavat kuin meillä mutta en tiedä sen miksauksista.

Eniten puhuttu miksauksien käyttö on vaakakierteessä jolloin miksauksilla säädetään kopteri tekemään kierteet suorassa linjassa.

Mutta toinen melkein jopa tärkeämpi asia on miksata esimerkiksi elev-aile miksaus siten, että kun kopterin vetää suorasta lentolinjasta pystynousuun, niin kopteri nousee suoraan eikä kampea sivulle. Tällöin pystykäännökset, silmukat, flipit jne. on helpompi lentää kun ei tarvi taistella sivulle pyrkivän kopterin kanssa. Pystynousuissa sitten päästää toiseen asiaan. Nimittäin tyynellä kelillä pystynousun suora osuus mennään nolla kulmilla. Tuulesta riippuen tarvitaan tuulikorjausta tavallisesti negatiivisiä nousussa koska nousu tehdä yleensä vastatuuleen. Sitten laskussa tarvitaan positiivisiä pitämään syöksy suorana jos oikastaan vastatuuleen. Tällöin kopterin asento saattaa muuttua eli pienillä kulmilla voi olla esimerkiksi vähän vetoa tai työntöä elevaattorilla jolloin kopterin asento muuttuu pystysuorassa osuudessa joka ei ole haluttua. Tuo sitten miksataan pois jolloin kopteri nousee ja syöksyy suorassa linjassa. Tyynellä voi tarkistaa 0-kulmilla asian mutta tuulisella kelillä asia pitää tarkistaa ja hieroa kohdalleen myös. Tämä on siis pitch -> elev miksaus.

Suurin osa lentää kopterilla oikein päin ja eteenpäin. Ennen A-ohjelmassa oli pushover-liike jossa leijuttiin paikoillaa idle-up päällä. Tällöin hommaa helpotti paljon jos kopteri leijui idleup:lla tietyillä kierroksilla paikoillaan. Sitten kun lapakulmat ovat melkein pohjassa lennetään yleensä lujaa eteen päin. tällöin kopteri ei saa nousta eikä laskea, eli miksauksella säädetään elevaattoriin työntöä enempi pitcin ollessa lähes tapissa. Koska selkälento on niin kivaa, niin sitäkin tulee tehtyä. Selällään kopteri sitten saattaa lähteä syöksyyn jos se on trimmillä vaan säädetty, että pitchitikku edessä se pitää korkeutensa. Tällöin tarvittaisiin miksaus jolla huolehditaan, että pitchitikku melkein alhaalla lennetään kovaa selällään eteenpäin jolloin korkeus pysyy samana. Jottei asia olisi niin helppoa, niin ohjelmissa on myös ulkopuolisia liikkeitä esim pystykäännösyhdistelmä ulkopuolisen tai kuubalainen kasi ulkopuolisena tms. Jolloin silmukka pitää kyetä lentämään selällään. Tällöin tulee kuviohin taas se ele -> aile miksaus mutta siten päin, että kun elevaattoria työnnetään miksataan aileronia tarvittaessa jotta kopteri pysyy selkälennossa eikä kampea sivulle.

Tässä nyt alkuun jotain perus settiä. Niin ja meistä jokainen kai tekee nää miksaukset vähän omalla tavalla jne...

--
Timo 

[Einari Lindberg]

Elikkä idle up päällä trimmataan kopteri leijumaan paikallaan eikä trimmiin enää kosketa taivaslennossa, vaan asia hoidetaan vain miksauksella?

[Timo]

Elikkä idle up päällä trimmataan kopteri leijumaan paikallaan eikä trimmiin enää kosketa taivaslennossa, vaan asia hoidetaan vain miksauksella?

Tähän tekisi mieli sanoa, että kaikki tiet vievät Roomaan. Toki kopterin voi vaikka trimmata lentämään pitchi pohjassa suoraan mutta taas miksauksella säädetään se, että kopteri leijuukin paikoillaan muutaman asteen kulmilla jne... Kaikilla ei ole käytössä edes yhtä kattavia miksauksia jolloin trimmaillaan vaan se about hyväksi. Itse tekisin sen siten, että trimmaan kopterin leijumaan idlellä ja mixaan sen pysymään suorassa pystyliikkeissä ja miksaan työntöä kun lapakulmat kasvaa ja vetoa kun lennetään selällään negatiivisillä tarpeen mukaan. Nämä asiat voi saada tehtyä monella eri tavalla enkä ala julistamaan yhtä oikeaa tapaa toteuttaa asia.

--
Timo

[Vispilä]

Niiden miksausten kanssa kannattaa sitten olla järki mukana ja välttää turhia virityksiä ettei lopputulos ole alkutulosta huonompi. Pääsääntönä kannattaa yrittää pärjätä mahdollisimman vähällä ennenkuin ymmärtää täysin mitä hyötyä tietyt miksaukset tuo ja milloin niitä on järkevää. Pitää myöskin olla ymmärrystä milloin koneen ongelmat johtuu huonosti tehdystä setupista ja milloin koneen muista ominaisuuksista.

Mulla ei ole ikinä ollut mitään lisämiksauksia, en käytä mitään mittareita, enkä ole paljon vaivautunut säätämään CCPM setuppia täydelliseksi endpointeilla ellei ole selvästi huomannut jotain ongelmaa lennossa. Kohtuu kovassa tuulessakin kone menee kaatumatta jopa sata metriä ennenkuin lähtee hiljakseen kaatumaan. Silmukoissa ja vaakakierteissäkään en huomaa mitään kiertymis tai "tynnyri" ilmiöitä.


-op-

[Einari Lindberg]

Mikäs miksaus liittyi siihen vaakakierteeseen ja mitä sillä korjataan?

[Timo]

Moikka,

Vaakakierteeseen käytetään yleensä aileron -> elevator miksausta. Eli kun väännetään tämä ihan simppeliksi, niin jos esimerkiksi oikealle tehdyssä vaakakierteessä kopteri on kääntynyt vaikka vähän pystyyn kopterin ollessa selkälento vaiheessa, miksataan sitä pois. Käytännössä homma kuitenkin menee niin, että tehdä vaakakierteitä peräkkäin vähintään 2, normaalisti 3 - 4 kierrettä peräkkäin ja seurataan miten millaista liikettä peräputki tekee. Peräputken pitäisi pysyä koko ajan linjassa eikä se saisi tehdä mitään isoa liikettä. Mutta tämä sitten edellyttää sitä, että osaa lentää sitä kierrettä about oikein eikä pitchillä tai elevaattorilla itse veivaa sitä kierrettä pieleen.

Vispilälle vastaisin sen verran, että joskus kopterit toimii ihan hyvin ilman miksauksia ja suurin osa harrastajista uskoo lentävänsä ihan hyvin lentävällä kopterilla kunnes hänen kopteri säädetään oikein tai saa kokeilla jonkun maajoukkuetyypin pelivälinettä. Heikkilän Jukka on hyvä esimerkki miten hänen kopterille kävi kun Arin kanssa se kerran säädettiin nopeasti about lentämään oikein. Mikäli Jukkaa kiinnostaa voi hän kertoa kokemuksistaan asiasta.

Sitten toinen asia on se, että miten paljon haluaa kopteriltaan. Jollekin kopteri lentää hyvin jos tyynellä tai suoraan tuulta kohden lentää silmukan ja se tulee silmukasta ulos about samaan suuntaan kuin mistä se aloittikin. Mutta harvalla kaverilla Suomessa on kopteri joka tekee hyvissä sääoloissa vaikkapa viisi silmukkaa peräkkäin ilman, että aileronilla pitää korjailla mitään. Myös liikkeiden koolla on merkitystä. Ajatellaan taas vaikkapa silmukkaa jos tekee silmukan jonka halkaisija on 10m, etenee kopteri 31m, jos tehdään silmukka jonka halkaisija on 25m, tuleekin lentomatkaa jo 78m. Tuona 47m aikana kopteri ehtii kammeta itseään melkein kaksi kertaa enemmän pois linjasta kuin pienen ympyrän aikana. Tämän takia asia korostuu mitä isompina liikkeet tehdään tai mitä enemmän niitä tehdään peräkkäin. Esimerkiksi yksi 10 silmukka on 31,4m. Jos lennetään vaikkapa kuubalainen kasi FAI-ohjelmassa on siinä kaksi silmukkaa joiden halkaisija on luokkaa 20 - 25m tällöin lentomatkaa silmukassa on about 125m kun suorat osuudet lasketaan pois. Eli eihän yhden pikkusilmukan ajaminen ole lainkaan sama asia. Jos väännetään tuo ajaksi. Kopteri tulee silmukkaan vaikkapa 80km/h ja pitää oikeaoppisesti nopeutensa, etenee se 22m/s. Tällöin tuo 10m silmukka menee 1,4 sekunnissa läpi. Kun taas tuollaisen cuubalaisen ajamiseen menee aikaa 5,6 sekuntia. Taas ollaan ihan eri luvuilla. Tästä voi kukin miettiä, että miten paljon sillä todellakin hyvin lentävällä kopterilla alkaa olla merkitystä kisalennoissa. Tavallisesti lentäjällä on täysi työ muiden asioiden kanssa kuin taistella vähän vänkäävää kopteria vastaan. Ja vaikka se lentäjä sen pystyisi hallitsemaan, niin miten paljon enempi lentäjä voi keskittyä liikkeen muihin osiin kun yksi ongelma lennossa on vähemmän.

Esimerkiksi en uskoisi, että nykymuotoisessa 3D-lennossa näillä on merkitystä niinkään paljoa koska liikkeet ajetaan yleensä hyvin pieninä ja niissä vaihdetaan suuntaa koko ajan. Toki jossakin tictocissa tai rainbowssa olisi helpompaa jos se kopteri pysyisi aileronin suhteen suorassa ilman, että sitä paljoa ohjailee. Tällöin saisi rauhassa keskittyä siihen pitchin hakkaamiseen ja elevaattorin veivaamiseen. Olettekos muuten koskaan seurannut kun joku ajaa vaikka tictockia viisi kertaa putkeen, että onko se kopteri pysynyt aloitussuunnassaan vai onko se vaikkapa kääntynyt vähän pois päin tms. Eihän noihin juttuihin tavallinen lennättelijä kiinnitä huomiota mutta kysymys onkin kisakopterin säätämisestä...

--
Timo

[jukka]

Joo tosiaan kaverilta käytettynä hankittu kopteri oli jäänyt minulla hiukan vähälle huomiolle, olin kuitenkin siihen suht tyytyväinen ja annoin sitten Timon kokeilla sitä. No sieltähän tuli tutut sanat "eihän tällä voi ajaa ollenkaan ihan kauheata etc mitä näissä piireissä ei pidä ollenkaan säikähtää vaan päinvastoin ilahtua, katos vaan kaveria kiinnostaa ja sillä on jotain sanottavaa tästä mun laitteesta, katotaas mitä tästä seuraa

Siihen sitten Ari mukaan kokeilemaan ja säätämään, kyseessä siis kolmosnuppi joka vaatii suht paljon miksausta kulkeakseen suoraan. Ja toden totta, mun lento parani paljon ja todella mukavaa oli ajaa sitten liikkeitä tuolla laitteella. Itsellä tuo mielenkiinto on valitettavan vähäistä tuolla säätöpuolella ollut viimeaikoina, ja taidotkin puutteelliset eikä Juhokaan ollut viitsinyt/ehtinyt siihen laitteeseen perehtyä. Periaatteessa pitäisi perusmiksaaminen multakin kyllä sujua, Anssin kanssa on sitä joskus tehty. Mutta silti kun joku joka tietää miten se kopterin pitäisi mennä viitsii kokeilla /auttaa säätämisessä on siitä kyllä kovasti apua ja näkyy heti parempana lentona, kaikkea ei tarvi itse yksinään tehdä tässä lajissa. Toki se vaatii sitten vähän avointa mieltä, että ei voi olla ihan sillä linjalla että kyllä mä tiedän nämä jutut ja mun kone on just sellaisena paras mahdollinen mulle kun se on ja pysykää te muut vain omien laitteidenne kimpussa No se vaarahan siinä tietenkin on että kun kaverit alkaa vähän tarkemmin katsomaan sitä kopteria niin voi käydä ilmi että siellä on jotain pielessä enemmänkin esim. perussetuppi tai rakentaminen mättää ja siitähän saa sitten palautetta myös mutta sekin vie sitten eteenpäin kun asiat joita ei itse olisi ymmärtänyt korjata tulevat ilmi ja korjatuksi.

[4D]

Ihan mielenkiinnosta joku voisi meille tietämättömille selvittää, minkälaisia (numeroisia) nuppeja noissa Freyoissa on ja mitä eroja niissä on. Kun puhutaan kolmosnupista, seiskanupista jne. montako erilaista niitä oikein on? Joissakin näkyy stabbarit olevan lapojen yläpuolella joissakin alapuolella, montako noita Freya versioita on just nyt kaupoissa? Mikä nuppi esim. D3:ssa on? Minkälaisia "modeja" noissa nupeissa on, kun joku on joskus maininnut high mobility moden?...voi olla, että näistä on jo juttua jossain tällä sitella, mutta ei ihan pienellä etsimisellä löytynyt. Varmaan nuo nupin säädöt vaikuttaa myös miksausten tarpeeseen. Onko muuten tuo CCPM=SWM saatavissa Freyaan kuin Freyaan lisävarusteena?

Kunhan kyselen: 4Dee

(Ps. Saattaa tietysti olla aika pitkä ja vaativa sepustus...)

[jukka]

SWM kitin voi laittaa mihin tahansa Freya Evon, Freyan tai EX Freyan runkoon. Noista nupeista on ainakin jotain täällä
 http://www.kopterit.net/index.php?topic=5257.msg46829#msg46829, joku kertoo varmaan lisää.

- Jukka

[Juho]

Ihan mielenkiinnosta joku voisi meille tietämättömille selvittää, minkälaisia (numeroisia) nuppeja noissa Freyoissa on ja mitä eroja niissä on. Kun puhutaan kolmosnupista, seiskanupista jne. montako erilaista niitä oikein on? Joissakin näkyy stabbarit olevan lapojen yläpuolella joissakin alapuolella, montako noita Freya versioita on just nyt kaupoissa? Mikä nuppi esim. D3:ssa on? Minkälaisia "modeja" noissa nupeissa on, kun joku on joskus maininnut high mobility moden?...voi olla, että näistä on jo juttua jossain tällä sitella, mutta ei ihan pienellä etsimisellä löytynyt. Varmaan nuo nupin säädöt vaikuttaa myös miksausten tarpeeseen. Onko muuten tuo CCPM=SWM saatavissa Freyaan kuin Freyaan lisävarusteena?

Kunhan kyselen: 4Dee

(Ps. Saattaa tietysti olla aika pitkä ja vaativa sepustus...)

Niistä Haribon nupeista... On kahta eri 'sarjaa'; SSR ja SSZ(muvisena FFZ). SSR sarjalaisissa on stabbari lapakehän yläpuolella, ja SSZssa alapuolella.

Tässä on tämänhetkisten sarjojen nupit;

Ja niiden toiminnasta aivan lyhyesti: Nupin toimintaan vaikuttaa aika moni asia. Jos pidetään vakiona vaikka samat lavat ja samat stabbarin lavat, liikealueet ja vastaavat jutut, niin mekaaniset jutut nupissa jotka vaikuttavat ovat lepatuksen jäykkyys, lepatuksen 'pituus' ja stabbarin pituus. Sitten tulee nupin 'ohjaussuhteet' ja nupin miksaukset. Mun ymmärtämäni jutut siellä ovat delta, flybar-ratio ja jotenkin bell-hiller miksaukset. Ne vaikuttaa ohjauksen agressiivisuuteen, nupin omat tuulikorjauksen tekemiseen, pitchin tuntumaan, leijunnan vakauteen ym ym... Ne on sellasia juttuja joita en jaksa selittää, koska se on tosi vaikeaa. Ehkä joku muu viitsii... Mutta tosiasia on se, että mikään nuppi ei ole täydellinen. Myöskin jos nupin yhtä miksaussuhdetta muuttaa, ja sillä hakee muutosta yhteen ominaisuuteen, saa kerralla moneen asiaan muutosta. Eli aina on korjattavaa.

Vanhemmissa hirobon nupeissa ei pystynyt itse vaikuttamaan moneen asiaan, jonka takia lavoille tuli suuri merkitys. Itse en tätä aikaa ole kokenut ja samalla ymmärtänyt tätä vähääkään asioista Nykyisin sitten on enemmän ns ohjelmoitavia nuppeja, myös osalla muista valmistajista. Sellaisissa nupeissa sitten saa tehtyä kaiken oman mielen mukaiseksi. Ja siis myös aivan hirveäksi ajettavaksi. Hirobolta ne ovat SSZ-IV ja V. Näissä suurimpana erona lepatuksen pituus, eli IV nupissa lyhyempi joten vähempi lepatusta ja soveltuvampi 3D tyyliseen hommaan. Mutta ohjaussuhteet muuttamalla samoiksi kuin V nupissa niin tuntuma lähes sama kummassakin.


RunRyderin FAI-F3C alueelta löytyy tietoa nupin toiminnasta, ohjaussuhteiden merkityksestä ym paljon syvällisemmin. (oleellisimmat jutut Dr.Ben:n, CHiatt:n ja GM1 nimimerkkien kirjoittamina). Yksi hyvä ohje mikä on osunut silmiin on:

Tämä vastaa lähes hirobon nuppien säätöjä myös, mutta kokeilemalla tulee paras tulos silti.


Tässä vähän alustavaa tietoa vain...

[Jyri]

Oliko niin että sähköinen stabilointi on kisoissa vielä kiellettyä, mikäli näin niiin tilanne on aika absurdi, siis radiot saa olla vaikka miten kalliit joissa on mitä monimutkaisimpia miksaus mahdollisuuksia, mutta sähköinen stabilointi on kielletty, joka siis tekisi kopterista sellaisen että se menee suoraan ilman miksauksia.

Vai olenko ymmärtänyt jotain ihan väärin?

[4D]

Kiitos Jukka ja Juho hyvistä ja selventävistä vastauksista!

Oliko niin että sähköinen stabilointi on kisoissa vielä kiellettyä, mikäli näin niiin tilanne on aika absurdi, siis radiot saa olla vaikka miten kalliit joissa on mitä monimutkaisimpia miksaus mahdollisuuksia, mutta sähköinen stabilointi on kielletty, joka siis tekisi kopterista sellaisen että se menee suoraan ilman miksauksia.

Vai olenko ymmärtänyt jotain ihan väärin?

Sähköinen stabilointi taitaa todellakin olla kielletty F3C:ssä (ainakin toistaiseksi). Käsittääkseni 3DM:ssä ajoivat kilpaa Mikadon Logoilla V-Barin kera.

- 4Dee

[Timo]

Huomenta,

Sähköinen stabilointi on kielletty siitä syystä, että gyroja olisi tällöin enemmän kuin yksi kopterissa. Tähän on hyvin selkeä peruste tällä hetkellä. Kun kopteriin saa laittaa gyroja enempi kuin yhden, olisi ainakin teoriassa mahdollista tehdä kopteriin täydellinen leijunta-automattiikka. Eli about kelistä kuin kelistä riippuen kopteri pysyisi nätissä leijunnassa, samoin piruettien aikana koptri ei vaeltaisi kun vain kääntäisi peräsintä. Miten sitä lentäjien taitoa sitten arvosteltaisiin. F3C-luokassa kun arvostelu ei perustu kopterin ihmepelastuksiin jne... Tästä kun asiaa kehitettäisiin, olisi mahdollista jopa ohjelmoida se sähköinen stabilointi sellaiseksi, että se lentää liikkeitä ainakin osittain automaattisesti. Nämä ovat ne suurimmat pelot käsittääkseni miksi F3C:ssä ei saa lentää kuin yhdellä gyrolla.

--
Timo

[Jyri]

Ymmärrän perusteet, mutta olen eri mieltä (eipä sillä että minun mielipiteellä olisi merkitystä tässä asiassa), samoin perustein voitaisiin kieltää se yksikin Gyro. No säännöthän tulevat aikanaan muuttumaan ja sallimaan 3 akselin laitteet, mutta montako vuotta siihen menee...

[Anssi]

En usko näiden sääntöjen muuttuvat tältä osin ihan heti. Kilpailussahan on tarkoitus mitellä siitä kuka kykenee parhaiten annetuista liikkeistä selviämään. Lisäämällä sähköistä stabilointia ja ohjausta niin ratkaisee enemmän se mitä tekniikkaa kyetään lisäämään ohjausbokseihin. Seuraushan olisi ettei se lennättämisen suorittaminen enään olisi se ydinkohta. Kyseessähän kuitenkin "urheilu"laji.

[kamakaze]

samoin perustein voitaisiin kieltää se yksikin Gyro. No säännöthän tulevat aikanaan muuttumaan ja sallimaan 3 akselin laitteet, mutta montako vuotta siihen menee...

Ymmärrän yhtä paljon FAI lentelystä kun mummo armeijasta, mutta se vähä mitä itse olen robotteja joskus rakennellut, niin olen melkoisen varma, että aika halvoilla kapineilla voisi rakentaa täysin automaattisesti lentävä kopteri jos elektroninen stabilointi sallitaan ja vielä jos siihen yhdistetään GPS sijainti tieto (ei välttämätön, mutta helpottaa hommaa selvästi). Tämä ei kuitenkaa olisi mitenkään mahdollista yhdellä gyrolla, joten mielestäni tämä yhden gyron rajoitus kuulostaa toki teennäiselle, mutta se on ainoa mieleen tuleva tapa estää tämä robottilentely kehitys.

Eiköhän kyseessä ole vähän sama kun mitä formuloissa 1: sissä oli, että autot alkoivat jo melkein jarruttaa itsestään, kun säännöillä allettiin hommaa rajoittamaan.

[Timo]

Iltaa,

Jota kuin näin, esimerkiksi leijunnassa vaikkapa suoraan tehtävät nousut olisi varmasti suoria jos kopterin saisi stabiloida gyroilla joka suuntaan. Leijunnassa vaakasuuntaiset siirtymiset olisivat täysin suoria jne. Aivan koneen lentämiä suurimmaksi osaksi. Tämä tosiaan aiheuttaisi sen, että lentäjän tehtäväksi ei jäisi kuin ohjelmoida se gyrobotti ja kontrolloida sitä. Taivaalla pystylyykkeiden oikaisut olisi aina täydellisiä eikä pystyosuuksissa tapahtuisi mitään virheitä vaan kaikki menisi aina kuin juna. Milläs hitolla sitä sitten arvosteltaisiin. Eihän noi värkit vielä sitä tee, mutta jos ne sallittaisiin, niin kohta ne kopterit lentäisivät itsestään tosiaan suurimman osan lennostaan.

Kaiken kukkuraksi tuo saattaisi lisätä kustannuksiakin merkittävästi kilpavarustelun johdosta. Säännöissä taitaa olla jopa nykyään kohta jossa mainitaan, että kopterin elektroniset komponentit tulee kaikkien olla yleisesti myynnissä olevia osia. Aikoinaan Curtisilla taisi olla jotain omia boxeja käytössä johon kaikki johdot menivät eikä kukaan oikein tiennyt mitä se boksi teki jne...

--
Timo

[Trnquill]

Jota kuin näin, esimerkiksi leijunnassa vaikkapa suoraan tehtävät nousut olisi varmasti suoria jos kopterin saisi stabiloida gyroilla joka suuntaan. Leijunnassa vaakasuuntaiset siirtymiset olisivat täysin suoria jne.

Aivan kuten tällä hetkellä kopterin pääakselin ympäri tapahtuvat kiertymiset ovat aina täydellisiä, koska perällä on gyro? Ei. Ei kolmiakselinen vakautus suoraan sitä tarkoittaisi, että laite lentäisi kuin robotti. Olen aivan varma, että kolmiakseliseen vakautukseen tullaan menemään myös kilpailutoiminnassa jossain vaiheessa. Eihän nykyäänkään kokonaan ilman gyroja lennetä, vaikka joskus muinoin gyrottomia koptereita kaupasta saikin. Kun kolmiakselinen vakautus sallitaan, kieltolistalle päätynee ohjelmoitava lentoreitti ja ehkä gps- tms. paikannus. Kyllä suorituksessa silti arvosteltavaa säilyy, vaikka tahattoman kampeamisen kompensointi loppuukin.

[Jyri]

Jota kuin näin, esimerkiksi leijunnassa vaikkapa suoraan tehtävät nousut olisi varmasti suoria jos kopterin saisi stabiloida gyroilla joka suuntaan. Leijunnassa vaakasuuntaiset siirtymiset olisivat täysin suoria jne.

Aivan kuten tällä hetkellä kopterin pääakselin ympäri tapahtuvat kiertymiset ovat aina täydellisiä, koska perällä on gyro? Ei. Ei kolmiakselinen vakautus suoraan sitä tarkoittaisi, että laite lentäisi kuin robotti. Olen aivan varma, että kolmiakseliseen vakautukseen tullaan menemään myös kilpailutoiminnassa jossain vaiheessa. Eihän nykyäänkään kokonaan ilman gyroja lennetä, vaikka joskus muinoin gyrottomia koptereita kaupasta saikin. Kun kolmiakselinen vakautus sallitaan, kieltolistalle päätynee ohjelmoitava lentoreitti ja ehkä gps- tms. paikannus. Kyllä suorituksessa silti arvosteltavaa säilyy, vaikka tahattoman kampeamisen kompensointi loppuukin.

+1, osuit asian ytimeen, olen juuri samaa mieltä

[Timo]

Aivan kuten tällä hetkellä kopterin pääakselin ympäri tapahtuvat kiertymiset ovat aina täydellisiä, koska perällä on gyro? Ei.

Ei se kyllä noin mene. Nykyisillä gyroilla on mahdollista tehdä täydellinen piruetti. Ongelmaksi tosiaan muodostuu piruetin aikana tehtävät aileron & elevator korjaukset sitä pitchillä korkeuden hallinta. Nykyiset HH gyrot kun pyrkivät pitämään pironoupeuden samana, eli pienet tuulenpuuskat ei siihen juurikaan vaikuta. Tällöin radioon voisi vaikka johonkin kytkimeen ohjelmoida miksauksen joka ohjaa vivun asennossa A perää 30% vasemmalle, vivun asennossa B perä keskittyy ja vivun asennossa C 30% oikealle. Tällöin gyro tekisi itse koko piruetin. Lentäjän pitäisi tällöin enää huolehtia oikeasta piruetin pysäytyshetkestä. Näin ei kuitenkaan vielä toimita koska aileronin, elevaattorin ja pitchin korjauksiin menee resursseja piruetin aikana niin paljon, että piruetin nopeuden säätely itse tuntuu paremmalta koska piruetin voi hidastaa tai nopeuttaa mikäli joku muu korjaus menee pieleen. Mikäli oltaisi tilanteessa jossa kopteri leijuisi käytännössä itsenäisesti, niin piruetin voisi tosiaan suorittaa kuten kuvasin ja kopteri itse huolehtii piruetin aikana tehtävistä tuulikorjauksista.

Vielä se ei ole mahdollista, mutta mikäli se sallittaisiin. Niin alle vuodessa tulisi ensimmäisiä laitteita joissa kopteri leijuisi itse ja suorittaisi tarvittaessa jotain lentoliikkeitä kiihtyvyysantureiden avulla. Nopeutta ei tarvitse tietää kun tuo gyrobotti havaitsee nopeuden kiihtymiset ja hidastumiset. Lentäjä voisi pienellä radion käytöllä ilmoittaa gyrobotilli, että pysäyttää kopterin liikkeen tai aloittaa jonkin liikkeen ja se tekisi sitä itsenäisesti.

Nyt tosiaan ongelma ei ole ennalta ohjelmoitu lentoreitti vaan lentäjän aloittaman liikkeen pitäminen vakiona. Te jotka ette lennä kilpaa F3C-luokassa, ette ehkä ymmärrä asian vakavuutta. Mutta edellä mainitsin miten helposti koptrin liikkeen saisi pidettyä kontrolloituna automaattisesti. Se on yksi merkittävimmistä tuomarointikohteista, mikäli se poistuisi. Muuttuisi tuomarointi ja kilpailujen luonne merkittävästi. Taivaslennossa ongelma ei olisi niin merkittävä mitä leijuntaliikkeissä. Ongelma suorastaan korostuisi leijunnassa. F3C ei ole 3D:tä joten siinä on leijuntaliikkeitä ja minusta se kuuluu siihen ja niitä tulee aina ollakin. 3D:ssä taas homma perustuu niin eri asioihin kuin F3C:ssä joten en koe, että 3D puolella nuo gyrobotit auttaisivat lentäjää läheskään, niin paljoa mitä F3C puolella.

[Jyri]

Olet todennäköisesti aivan oikeassa, siis siinä että 3Dssä apua ei olisi juurikaan mutta F3Cssä tilanne olisi eri, itse tavallisena kopteristina harmittaa että tällä hetkellä ei ole kilpailu "driveria" ajamassa elektronisten stabiloijien kehitystä eteenpäin, sillä juuri tuosta tavalliset kopteristit hyötyisivät eniten. Mikäli saisimme yleiseen käyttöön edullisia laitteita jotka helpottaisivat kopteri harrastuksen aloittamiskynnystä/pienentäisivät torppitodennäköisyyttä hyötyisivät tästä kaikki harrastuksen kasvamisen myötä. En näe siinä mitään lisäarvoa että tämä harrastus on niin vaikea aloituskynnykseltään.

Toivotaan siis että nuo stabiloinnit yleistyisivät. Varmaan olemme kaikki samaa mieltä siitä että (perä)gyrojen olemassaolo on jo ollut askel oikeaan suuntaan, siis helpottamaan harrastamista ja sen aloittamista.

[Jussi.]

Älkääs nyt vielä niitä flybaareja manatko kisoista pois, vastahan tässä aletaan tutustua bell-hiller nupin säätämiseen.

Sitäpaitsi pitäähän kopterin lentämisen olla vaikeaa. Sen takiahan tätä on ruvettu harrastamaan kun se on niin saakelin vaikeaa aluksi. Ei siitä mitään tule jos ne seisoo yksikseen ilmassa. Sitten vaan harrastamaan radio-ohjattavia kuumailmapalloja

[Jyri]

Eikun tarkoitus on siirtää vaikeuden painopistettä fyysisestä koordinaatiota vaativasta PCn konffaamisen suuntaan, vai miten se nyt olikaan