Leijuttaminen

[1m4s0_]

Sama täällä, taitaa olla jopa joka lentotilassa sama lapakulma käyrä... paitsi normilla on otettu miinuksia pois -3 - +9, idle -+9 (450)
Itselleni ihan toimiva.

[Jussi.]

Hämmennetään nyt vielä täältäkin vähän.

Ekaks!  Ajatelkaa, jos tämä olisi autourheilufoorumi. Toiset ajaa SM kisoissa rataa ja toiset sudittelee porukalla pellolla naurun saattelemana. Monet jotain siltä väliltä.. yhtä kaikki, auton säädöt tai säätämättömyys on aika eri juttu eri tarpeissa vaikka kaikilla onkin nelipyöräiset autot joissa on ratti ja vähintään kaksi poljinta.

Minä olin (ja olen edelleen jossain määrin) sellaisen säädön ystävä, että kaikissa lentotiloissa on samanlaiset 0-100 lapakulmakäyrät. Tällöin tietää että tikku vastaa aina jotain tiettyä kulmaa lavoissa ja nolla on keskellä, helpottaa kikkailua minusta. Mutta, sitten kun meinaa lentää kilpaa muissa kuin 3D kisoissa, (juu  on se poppiskin kilpailu), niin oli ihan selvää että näillä säädöillä ei vaan onnistu, kokeilkaa vaikka.

Protokseen päädyin tekemään kaksi erillistä mallia radioon koska niin erilaiseksi rääkkäys ja tarkkuus säädöt rupesivat menemään.

[ropellihattu]

Tuosta ohjeistuksen tasoeroista/mielipide-eroista/mieltymyseroista.

Melkein parhaan tuloksen saa aikaiseksi kun laittaa profiiliinsa paikkakunnan jossa vaikuttaa. Sitten pyytää jotakuta samalla paikkakunnalla tai lähialueella asuvaa jeesaamaan face to face.

Esimerkkinä hiljattain käyty lyhyt keskustelu lipo cutin käytöstä lentoajan määrittämiseen. Itse en käytä enkä suosittele, joku käyttää ilman ongelmia... Neuvo siinä sitten "oikein".

[Trnquill]

Maailmalla tuntuu olevan yleisesti ajatuksena se, että normaalimoden ja idlen lapakulmakäyrien tulisi olla hyvin lähellä toisiaan ellei jopa samat keskipisteestä ylöspäin.

Tästä olen aivan erimieltä. Ne eivät saa olla missään nimessä samat. Koska muuten leijunta hyvin on ihan mahdotonta. Se tasainen vaihto tehdään tosiaan siten, että normal modella taivaalla vasen tikku tapissa ja siellä ne lapakulmat on vasta samat.

Minulla ei ainakaan refkelsit riitä siihen, että ampuisin reksini ylöspäin täysillä kulmilla ja kaasulla (normaalimoden 100% tikku) ja sitten vaihtaisin lennosta idleen. Kopteri olisi menossa kohti pilviä aika kovaa vauhtia, ja koko vaihto-operaatio näyttäisi hoopolta Hurja hyppäys ylöspäin ja sitten sieltä idlellä takaisin alas.

voi kaasukäyrätkin mätsätä leijuntakohdan tienoilla vaikka näin: norm 0-60-80-80-80, idle 80-80-80-80-80. Tällöin siirryttäessä normaalimoodin leijunnasta idleen (tikku noin 3/4 kohdalla) ei kopteri hyppää mihinkään suuntaan, eikä kierroksissa tapahdu mitään muutosta.

Tuollaisella kaasukäyrällä on ihan mahdotonta leijuttaa. Varsinkin jos on governori käytössä. Mietippäs asiaa vaikka sillain, että ihan yllättäen leijunnassa nuppiin tulee kierroksia 200 kierrosta lisää ja taas kohta häviää 200 kiekkaa. Varmaan on joo tosi helppoa lennättää. Ei oo ihme jos porukalla on vähän ongelmia.

Ajattelit homman omilla lapakäyrilläsi. Jos lapakäyrät ovat samat normaalissa ja idlessä keskipisteestä ylöspäin ei leijutuksessa tapahdu mitään kaasun muutoksia. Silloinhan pyöritään tuolla -80-80-80 -alueella jatkuvasti, jos oletetaan kopterin leijuvan keskimmäisen kasikympin eli 75% vasemman tikun kohdalla. Vasta alaspäin vetäessä voi kaasu tippua alle tuon 80:n, kun tikku vedetään keskipisteen alle. Mutta tällöin lapakulmatkin ovat negatiiviset, joten pieni vedon häviäminen ei haittaa. Toki kaasukäyrän voi vetää 0-80-80-80-80:ksikin, jolloin kassu ei lähde tippumaan kuin periaatteessa vasta maassa.

Governoria ei tietenkään pidä käyttää, jos kaasukäyrä ei ole tasainen. Ja kaikki edellä sanomani pätee siis vain sähkökoptereihin ja ovat tällaisen aloittelevan harrastelijan mielipiteitä. Kilpailutoiminnasta en tiedä mitään, siellä varmasti homman a ja o on saada aikaan hyvin kontrolloitava ja tasainen leijunta ja täten säädötkin ovat aivan muuta kuin minulla.

No jopa tämä on parempi ratkaisu kuin tuo älytön kaasukäyrä joka hyppää ihan yllättäen 20%. Mutta en suosittele tätäkään. Kyllä se on parempi opetella käyttämään sitä normal modea. Kopterin ohjaaminen lähellä maata on paljon miellyttävämpää siten.

Ei se yllättäen hyppää, radioni piirtää pisteiden välille kivan suoran viivan... No joo mutta tosissaan, itse en ole ikinä lentänyt kaasukäyrällä 0-60-80-80-80 tai edes 0-80-80-80-80, toin vain esille taas uuden maailmalla kovin suositun tuntuisen käyrän. Harjoittelin alussa leijuttamaan radioon esiohjelmoiduilla normaalikäyrillä (kaasu 0-50-100, kulmat 40-50-100 tms., kopterin säädöt tehtaan jäljiltä vieläpä siten että tikku keskellä eli 50% lapakulmilla kulmia oli oikeasti noin 4 astetta) ja homma olikin oletetusti aika kinkkistä. Sittemin olen tosiaan siirtynyt lentämään (ja nousemaan & laskeutumaan) pelkällä idlellä. Kopteri (vaikkapa 500 ESP) on paljon vakaampi, kun nupissa on runsaasti kierroksia. Mitä tuohon aikaisemmin mainittuun 0-60-80... -käyrään tulee, en pitäisi käyrän alkamista nollasta tärkeänä enää sen jälkeen, kun on oppinut holdin käytön. Eli käytännössä käyrä voi aivan yhtä hyvin olla se tasainen 80. Mutta tämä on tietysti puhtaasti makukysymys ja kiinni siitäkin, "uskaltaako" tuoda kopterin lähelle maata idlekierroksilla.

[Jyri]

Itse päädyin kanssa käyttämään idleä aina, lähinnä juuri sen takia että kopteri on vakaampi ja tarkempi kun on nupissa kierroksia, eli sähkökopteri ja soft startilla lähdetään aina, tällä
 hetkellä mulla on normimodessa pehmennetty leijutusalue lapakäyrien osalta, mutta pitänee tosiaan vaihtaa normimoden kaasukäyrä kanssa suoraksi, gov päällä mennään aina. Aluksi mulla tuntui tämä uusi kopteri kovin herkältä leijuttaa (pitää korkeus) ja siksi päädyin tekemään tuon loivennetun leijutuskäyrän, mutta nyttemmin en ole sitä enää kaivannut vaan leijutan aina idellä. Tosin ei se lentelykään ole mitään ohjelman tekoa vaan lentelyä oman huvin vuoksi.

[Anssi]

Lentotilan vaihtamisesta haluan Timon kirjoittamaan tarkentaa sen verran että siirtyminen tuolla setupilla onnistuu varsin helposti. Vaikka tikku keskellä lapakulmat olisivat leijunnassa n.5 astetta ja idlellä 0 astetta niin ei kone tipu minnekkään eikä vaadi mitään älytöntä temppuilua ja taivaalla syöksymistä. Jo pelkästään työntämällä koneen eteenpäin lentoon ennen lentotilan vaihtoa estää moisen tippumisen. Ei vaadi siis mitään delay toimintoja vaan pelkästään rauhallista koneen käsittelyä. Oman vähäisen kokemukseni perusteella voin allekirjoittaa Timon kirjoittamat asiat toimiviksi. Ja mielestäni leijunta on helikopterin ominaisuus joka tulee hallita kaikkiin suuntiin ennenkuin päätä pahkaa aletaan temppuja vääntää. Olkoonkin että se on tylsää useimpien mielestä. Kuitenkin koneen hallinnan opettelu alkaa kaikilla siitä. Monella tuntuu se vaihe vaan nykyisellään jäävän aika vaatimattomaksi.

Toki kaikki saavat toimia kuin parhaaksi näkevät. Tässä säikeessä kuitenkin tiedusteltiin kuinka kopteri saadaan leijummaan jotenkin niin vastaus ja sen salaisuus on harjoittelemalla sitä oli setupi mikä hyvä    Luulen että muutama foorumilainen on ainakin mua katsonut hieman hiljaa päätä pyöritellen kun paneudun leijunta treeniin...

[masu]

Oman vähäisen kokemukseni perusteella voin allekirjoittaa Timon kirjoittamat asiat toimiviksi.

Tämä onkin juuri usein (käyttö)ohjeiden ja opastusten kirjoittamisessa ongelmana . Mitä paremmin itse osaa jonkin asian, mitä enemmän siitä tietää ja mitä kauemmin on sen omalla tavallaan tehnyt, sitä huonommat käyttöohjeet tulee aloittelijoille kirjoitettua. Siinä on kerennyt vuosien varrella etääntyä niin kauas kädet täristen ja sydän hakaten kopteria ilmaan hapuilevasta nyypästä, että ei tule edes mieleen mitä kaikkea sitä voi olla osaamatta ja tajuamatta. Minä esim. ekat idle kokeilut tein niin, että leijunnasta hetkeksi uskalsin tuupata idlen silmään ja kohta se jo piti ottaa pois kun kopteri piti niin pelottavan kovaa ääntä . Tasan ois tullu tonttiin, jos kulmat ois vaihtunu 5->0 moodia vaihtaessa. Tätäkin kokeilin myöhemmin. Tässä voi tietty miettiä sitäkin, missä vaiheessa sitä idleä tarvitsee kokeilla ja siirtyä pois normista, mutta jokainen harjoittelee sitä mistä tykkää... ohjeita antaessa on hyvä tietää kohderyhmän taso (joudun käyttöohjeitakin työssäni valitettavasti sillon tällön kirjottelemaan).

Vastuu on kuitenkin myös kuulijalla (lukijalla), joten pitää poimia sieltä ohje/neuvoviidakosta sitten ne miten itse kokee homman onnistuvan turvallisesti eikä luottaa yksistään kirjoitettuun "totuuteen" tulisipa se mistä suunnasta tahansa. Timon ja Anssin kaltaisilta pitkän linjan harrastajilta kuulee sen kaikista arvokkaimmin infon, jonka jokainen varmasti sisäistää jossain vaiheessa. Taidanpa rueta tekemään kokonaan toista ohjelmaa 700:selle ja testaamaan...

[Timo]

Moikka,

Vastaan vielä kerran tähän säikeeseen. Masulle ja muillekin testaajille annan yhden vinkin. Yleisin radio porukalla taitaa olla sellainen jossa saadaan 5 pisteen käyriä. 0%, 25%, 50%, 75% ja 100%

Tällöin jos normal mode säädetään siten, että kopteri leijuu normal modella tikku keskellä eli 50% kohdalla vaikkapa 5 asteella. 75 prosentin kohdalla olisi 7,5 astetta ja 100% kohdalla olisi 10 - 11 astetta. Tällöin normal modessa saadaa se tikun keskialue eli leijunta alue melko pehmeäksi ja kivaksi lentää. Sitten kun haluaa vaihtaa idlelle niin tavallisesti sitä lähdetään tosiaan korkeammalla ja eteenpäin lentämään. tällöin vasen tikku on siellä 75% - 100% välissä jotta sitä etäisyyttä saadaan. Idleupilla onkin about samat lapakulmat siellä 75% - 100% tikun alueella. Tällöin ei mitään hyppäystä tule ja jos tulee, niin se on hyvin lievä. Tavallisesti aloittelijoilla on normal modella paljon suuremmat liikealueet mitä F3C addikteilla tällöin normal modellakin pystyy lentämään melko lujaa vauhtia ilman, että ohjausteho häviää. Näin ollen normal lentotilaan voi vaihtaa taivaalla jo kun lennetään jollain 75% tikun asennolla joka on suunilleen sama idlellä ja normal modella, tai ainakin lähellä sitä. Itse melkein suosisin aloittelijoille normal modeen sen verran liikealueita, että taivaallakin pystyy melko hyvin ajamaan kahdeksikkoa jne. Tällöin sitä idleuppia voi kokeilla vasta kun se lento on edes jotenkin lapasessa.

Pelottavin tilanne siinä ekassa idle kokeilussa on se kun ei tiedä miten käy jos trimmit ovat pahasti pielessä jne. niin aloitteleva kaveri tumppaa pelkästään poskellaan olevien trimmien takia. Tästä syystä usein kehoitetaan, että aloittelijat antaisi kokeneempien trimmata ja säätää se kopteri alkuun. Se opettelu ja harjoittelu kun on sitten paljon helpompaa. Minusta ei aloittamisessa ei ole mitään järkeä säätää kopteria sellaiseksi mitä se on F3C kuskeilla koska ne on niin erikoisia suurimmalle osalle täällä, että varmaan suurin osa täältä tumppaisi ne vaikka ne lentää about itsestään. Samoin ei kenelläkään aloittelijalla ole mitään järkeä alkaa aloittelemaan hommaa millään 3d-setupeilla. Jos aloittelija tarvii 7 astetta cyclikkiä nupista heti ja -12 - +12 astetta lapakulmia joka lentotilaan, niin joku kusee pahasti.

Mikäli tämäkään ei tunnu hyvältä voi kokeilla kuten minä tein t-rexini kanssa. Normal mode on leijuntaan, idle1 on F3C tyyliseen temppulentoon taivaalla ja idle2 on vielä rajumpaan lentoon jossa tulee lapakulmia vielä enempi ulos mitä idle1:llä ja liikealueet on paljon agressiivisemmat. Tällöin ei tarvi hypätä normal modesta suoraan siihen rajuimpaan lentotilaan.

Hyvin usein ne manuaaleissa olevat perus setupit ovat sitä jolla aloittelija oikeasti pääsee hyvin alkuun kunhan trimmit on kohdallaan. Niillä voi tavallisesti normal modella lentää melko lujaakin jos haluaa vaikka ei temppuja pystyisikään ajamaan. Mielestäni siinä vaiheessa kun homma on niin hyvin lapasessa, että tietää mikä siinä perus setupissa ei riitä itselleen ja alkaa muuttamaan sitä. Niin siinä vaiheessa voi minun puolestani kokeilla mitä vain. Melko vaaralliselta se kuitenkin minusta tuntuu alkaa antamaan ohjeeksi lapakulmakäyriä jotka ovat samat idlellä ja normal modella. Varsinkin kun joku aloittelija voi kokeilla samaa. Heillä sen kopterin tosiaan pitäisi olla alkuun rauhallinen. Yhtä edesvastuutonta minusta olisi antaa täällä ohjeeksi oma normal modeni setuppi leijuntaan. Koska monella sattuisi sen kanssa varmasti haavereita sen takia koska siinä loppuisi ohjausteho heti kun lennetään juoksuvauhtia lujempaa. Se setuppi on tehty vain yhtä tarkoitusta varten ei normaaliin lentelyyn johon normal mode tavallisesti on tehty. Normal mode ei siis ole nimensä muikaisesti temppuja varten, vaan normaaliin lentelyyn kuten leijuntaan ja taivaalla kaarteluun. Tosin kaipa nykyisen katsomuksen mukaan, flipit sun muut funnelit ovat normaali lentelyä.

Kuten tässä säikeessä alussa kysyttiin, apuja leijuttamiseen. Niin olen edelleen sitä mieltä, että mikäli vasemman tikun liikealueesta on varattu 50% leijuttamiseen eli 25% - 75% välinen alue, on korkeuden säylittäminen leijunnassa paljon helpompaa kuin se, että 5 asteen lapakulmat olisi 75% ja 10 astetta olisi vaikkapa 100% Tällöin se sama laijuntaan käytettävä tikun liike joka oli äsken puolet vasemman tikun liikkeestä on enää vain noin 25%. Tällöin homma on jo merkittävästi vaikeampaa vaikkakin jollain tavoin hallittavissa vielä.

PS. Sitten kun noita testejä teette, niin muistakaa toki se, että uuden säädön testaaminen vaatii usein useamman kuin yhden lennon. Hyvänä esimerkkinä on itselläni eräät muutokset oman kisakopterin säädöissä. Muutamien prosenttien muutos eräisiin säätöihin aiheutti sen, että kopterin lentäminen tuntui erilaiselta ja hetken jopa huonommalta kuin ennen. Mutta sitten kuin niihin tottui oli lopputulos parempi. Eli lentoni parani edellisiin säätöihin verrattuna kun totuin lentämään niillä. Eli muutokset vaatii aina sitä totuttelua ja hieman uuden lentotavan sisäistämistä.

--
Timo

[Iski]

Tää leijuttamisen juttu on ollut ERITTÄIN antoisa sekä mielenkiintoinen 
Vanhat konkarit jaksavat vieläkin neuvoa meitä aloittelijoita, Kiitos siitä !!!

Kun nämä kaikki esiin tulleet viestit lukee tarkkaan niin, kylläpä oppii lisää ja paljon !
Itse nyt vuoden harrastaneena tätä kopterointia, niin mielestäni, josta vieläkin itse pidän, on leijutus  Tarkoituksena pysyä lähestulkoon paikoillaan, oli korkeus sitten mikä vaan  !

Taivaslento vaatii paljon, mutta leijutus myöskin, josta munkin mielestäni kaikki "lähtee". Oon itse myös treenannut leijutusta about 5-15 sentin korkeudella pikkuisella kopullani ja se on haastavampaa kuin parissa metrissä. Ja myöskin laskeutumiset yritän tehdä niin pehmeästi kuin vain kykenen.
Kuussatkulla leijuttelen vielä niin kauan kuin huvittaa, kunnes sen pystyn pitämään eri korkeuksilla leijunnassa lähes paikoillaan silti korkeuden säilyttäen. Sitten vasta alan sen kanssa taivaslentojen treenit 

Hitaasti hyvä tulee vai pitäiskös sanoa: Hyväksi tulee   

Ei muuta kuin leijuttelemaan   

[Jyri]

Juu kiitos vaan kaikille jotka ovat jaksaneet vastata oikein ajan ja ajatuksen kanssa.

Noista käyristä vielä, kun olen itselleni kokeillut tehdä normimodeen "helppoa" lapakäyrää ja miedompia kierroksia, niin lopputulos on ollut "kuminauhamainen" fiilis, verrattuna idelllä leijutteluun/laskeutumiseen ja minä koen helpommaksi leijutella ja laskeutua kun tuntuu että kopteri menee kuin kiskoilla ja seuraa tikkuja välittömästi...

[Timo]

Iltaa,

Täytyy vielä Jyrille ja muille vastata ja kertoa eräs omakohtainen juttu.

Joskus vuosituhannen alussa kun kopteriharrastusta oli takana vasta pari vuotta. Niin silloin lensin aivan täysin erilaisella setupilla mitä nykyään. Kopterissa oli stabilointia reilusti jolla yritin saada sen vakaaksi ja sitten normal modellakin ohjausta oli todella paljon eikä expoa lainkaan. Silloin visio oli se, että ohjelman leijutusta lennettäessä kopteri vastaa korjausliikkeisiin mahdollisimman nopeasti. Samoin pitchi oli melko terävä samasta syystä. Pomput piti saada hallintaan nopeasti ja nousut ja laskut teräviksi. Se oli aikaa kun saatoin mennä kauden aikana äärilaidasta äärilaitaan.

Nykyään sitten en lentäisikään enää tuollaisella värkillä mitä silloin. Pitää myöntää, että jollen kilpailisi, niin ei freyani normal mode olisi sellainen mitä se nyt on. Se olisi paljon tunnokkaampi jne... Tässä on kokeilujen myötä oppinut myös sen, että siihen radion setuppiin vaikuttaa merkittävästi nupin säädöt ja lavat todella paljon. Eri roottoreillakin on merkittävä vaikutus siihen millainen setuppi toimii. Tästä johtuen pelkästään erilaiset lavat saattavat aiheuttaa sen, että radiosetuppi joka toisella toimii samanlaisessa kopterissa ei toimi toisessa jossa on erilaiset lavat. Tästä syystä jokaisen olisi hyvä opetella hakemaan itse niitä radiosäätöjä sellaisiksi joka sopii omaan kopteriin ja omaan lentotyyliin sopivaksi. Mikäli olet aloittelija ja et sitä osaa, niin joku kokeneempi tosiaan varmasti auttaa tekemään jotkut perussäädöt joiden kanssa pääset eteen päin. Itsellänikin Freya ja trexi eroaa lentotuntumaltaan kuin yö ja päivä, tosin onhan kyseessä rajusti erilaiset kopteritkin mutta toinen on rakennettu puhtaasti F3C-kisoja varten ja toinen on rakennettu rentoon lentelyyn tuohon pellon reunalle.

Vaikka täällä on ollut asioista melkoista vääntöä, niin kokonaisuutena säi tosiaan varmasti tarjoaa suurelle osalle harrastajia paljon uusia juttuja ja ajeteltavaa. Toivon mukaan myös uudet harrastajat ja aloittelijat saivat tästä irti erilaisia näkökulmia asioihin ja mikä tärkeimpänä. Ei ole yhtä tietä Roomaan vaan ne kaikki tiet, ainakin melkein kaikki tiet johtavat Roomaan. Eli kukaan täällä ei voi sanoa mikä on paras setuppi juuri sinulle. Se on asia jonka oppii vuosien saatossa tekemään itse. Täältä vaan voi saada neuvoja jotka saattavat auttaa oikealle tielle. Tai voi olla neuvoja jotka vievät kiertotielle mutta ennemmin tai myöhemmin sitä saavutaan sinne Roomaan.

--
Timo

[Jyri]

Hyvin tiivistetty, noinhan se varmaan menee ja juuri kun luulet että olet saanut säädöt kohdilleen niin samalla kehittyvät lentotaidot ja siinä sitten saattavat sitten taas optimisäädötkin muuttua, osa harrastuksen viehätystä varmaankin, vaikka tiedänkin että moni ajattelee että olisi vain kiva kun oppisi edes lentelemään vapaasti taivaalla ja ehkä jonkin tempunkin siinä välissä tekemään. Ainakin se on paljastunut että on kerrankin laji jossa ei voi osata kaikkea (niin kuin missään voisi), mutta mikä parhainta itselle ainakin on tullut jatkuvasti ahaa fiiliksiä ja tunne että on taas kehittynyt, toki niitä alamäkiä ja harmaitakin hetkiä matkaan mahtuu, mutta kyllä tämä on kaikkinensa erittäin mukaansa tempaava ja palkitseva harrastus ollut...

[mnentwig]

One comment "from the trenches": I've seen many beginners who read too much kopterit.net and got totally confused to the absurd (Example: servo endpoints ranging anywhere 50..130 and complaining that the heli is unpredictable).
If you want to become an F3C champ you need to fine-tune the setup. No doubt about that. But if so, you know what you're doing and know how to fly.
But as a beginner it is much more important that the setup is simple. That means, the beginner is able to fix it himself after a crash.

Keep in mind, the Kopteriopas is written for F3C-ish helis. Most helis sold today - all 450ies, all Align, Honeybee king, Belt are 3D helis. They are symmetrical. As a beginner I don't do myself a favour if I set them up like a F3C heli.

Often, when I set up someone's heli which doesn't fly well, most of the work was to delete all the nonsense settings and reset everything to factory defaults:
For a beginner who does not plan to do autorotations:
- linear pitch curve
- at "50", all mechanics (servos, bell cranks, washout / mixing levers) are level. Pitch is 0 Remember it's a 3D heli. It's designed for symmetry.
- Maybe raise the low end slightly (i.e. 20-35-50-75-100 instead of 0-25-50-75-100) to avoid slamming it into the ground when you panic.
Pitch range is set in swash mixing menu. And that's it. If someone asks me to set up their heli, that's as much setup as you get  

As said, this applies to beginners, and it's of course an opinion. Ironically, the Align 450 manual tells you pretty much the opposite (i.e. asymmetrical setup). But confusing people earns them money  

My definition of "perfect setup" for a beginner is (and again, this may differ from Kopteriopas thinking):
A heli that acts like one in the simulator (i.e. Phoenix).

[Kaapo]

the Align 450 manual tells you pretty much the opposite (i.e. asymmetrical setup). But confusing people earns them money..

And have to say that it is very good busines

[MTHS]

Minusta aloittelija on aika turvallisilla vesillä, kun toimii ohjekirjan mukaan. Ainakin Alignin manuaaleissa on melko selkeät ohjeet kaasukäyrien ja lapakulmien asetuksista eri lentotiloja varten. Nupin setup kuntoon, ja käppyrät manuaalista, ja vähän expoa ohjaimiin. Jos ei niillä toimi, jossain on vikaa. En oikein näe pointtia siinä, miksi leijuttamaan opettelevalla aloittelijalla pitäisi olla maksimilapakulmat, vaikka kuinka olisi 3D -kopteri. Ja lapakulmat 0 astetta, kun tikku on keskellä. Jos ei ole tarkoitus lentää katollaan, miksi edes idle upissa pitäisi olla täydet negatiiviset lapakulmat? Suora, mutta loiva lapakulmakäyrä (kutakuinkin ohjekirjojen mukaan) on ainakin minun mielestäni ollut paras leijutteluun.

[Timo]

Minusta aloittelija on aika turvallisilla vesillä, kun toimii ohjekirjan mukaan. Ainakin Alignin manuaaleissa on melko selkeät ohjeet kaasukäyrien ja lapakulmien asetuksista eri lentotiloja varten. Nupin setup kuntoon, ja käppyrät manuaalista, ja vähän expoa ohjaimiin. Jos ei niillä toimi, jossain on vikaa. En oikein näe pointtia siinä, miksi leijuttamaan opettelevalla aloittelijalla pitäisi olla maksimilapakulmat, vaikka kuinka olisi 3D -kopteri. Ja lapakulmat 0 astetta, kun tikku on keskellä. Jos ei ole tarkoitus lentää katollaan, miksi edes idle upissa pitäisi olla täydet negatiiviset lapakulmat? Suora, mutta loiva lapakulmakäyrä (kutakuinkin ohjekirjojen mukaan) on ainakin minun mielestäni ollut paras leijutteluun.

Juurikin näin. Ja mitä vähemmän kallistuslevy liikkuu lapakulmakäyrän alueella, niin sen vähemmän ohjauksen geometriavirheet siellä kummittelee. Tämä taasen helpottaa trimmaamista merkittävästi.

--
Timo

[mnentwig]

>> miksi leijuttamaan opettelevalla aloittelijalla pitäisi olla maksimilapakulmat
why would anybody do that? Simply set as much as you need in the swash mix menu.
And, if a beginner isn't comfortable with negative pitch, flatten it out, as proposed in my earlier post.

If you know what you're doing, do whatever you like. That's part of the fun. But IMO it is counterproductive to tell all the tricks-of-the-trade to beginners. Because they can't distinguish what is a 0.1% improvement and what is essential.

[Vispilä]

Heitänpä taas omaa propagandaa mukaan soppaan  . Oon säätänyt toistakymmentä muiden harrastajien konetta, ja jokaisen säädän suunnilleen sellaiseksi kuin omatkin koneet. Kyllä ne porukalla hanskassa pysyy ilman ongelmia, enkä ole yhtään kertaa nähnyt kenenkään torppaavan konetta sen takia että olisi liian herkkä tai liian tehokas.

Mielestäni ei ole aloittelijan edun mukaista säätää konetta mahdollisimman "turraksi", rajoittamalla liikealueita ja lisäämällä expoa joka paikkaan. Sitten kun aloittelija edistyy lennätyksessä, on vastassa A) pelko alkaa muuttaa koneen säätöjä, koska kokeneempi laittoi ne alussa kohdilleen ja pelkää sekoittavansa säädöt jos alkaa itse niihin kajoamaan. Tai B) koneen tuntuman uudelleenopettelu joka kerta kun konetta säätää herkemmäksi ja tehokkaammaksi. Jos opettelee alusta asti sellaisella koneella josta on otettu kaikki ominaisuudet käyttöön, ei oppiminen hidastu toisin kuin silloin jos konetta alkaa muuttamaan joka kerta taitojen edetessä. Kaikilla ei edes ole kokeneempia harrastajia omalla asuinalueella, joten jos näille harrastajille tarjoutuu esim. leirillä mahdollisuus säädättää kone lentokuntoon kokeneemmalla niin ei ole mielestäni järkevää laittaa sellaisia säätöjä, joilla ko. harrastaja ei edisty leijutusta pidemmälle ennen seuraavaa leiriä, jolloin joku säätää koneen taas uudestaan.

Edit: Voi olla että olen väärässä, ja että jollekkin liian herkkä kone voi olla ylitsepääsemätön este. Simu on kyllä suuri apu, ja pelkkä simun asentaminen koneelle ei valitettavasti riitä vaan sitä pitää käyttääkkin joskus. Siitäkin on käyty täällä debaattia että miten simulla pitäisi lentää, OT: oma mielipide on se että mahdollisimman nopeasti vaan uusia temppuja harjoittelemaan, simussa kun ei ole torppauksen vaaraa. "Lennä simulla kuin oikealla kopterilla" on musta niin väärin, ei se simu ole oikea kopteri vaan harjoitteluun tarkoitettu apuväline joka ei pakota elämään "leivällä ja vedellä" joka kerta kun kone tulee tonttiin.


-op-

[Anssi]

Olen kyllä eri mieltä edelliseen kirjoitukseen. Kyllä ne herkät koneet varmaan refleksejä lisää mutta myös alkuun torppi kerrointakin kun se korjaus on suuri pienelläkin liikkeellä. Järjen käyttöhän on tietysti sallittua ja yksilöllisiä eroja on. Ja kyllä hyvin säädetyllä ja toimivalla koneella oppiminen nopeutuu vaikka ne hienoudet olisikin jo viritetty. Kun hallinta on kunnossa asteittaan voi herkkyyttä lisätä sitten haluamaansa tapaan. Niiden säädettyjen koneiden määrää en osaa sanoa mitä on tullut vuosien saatossa katsottua.

Simulaattori näille nyky nuorille on helppo tapa siirtyä eteenpäin kun muutenkin pelejen kanssa jaksavat päivät istua. Simulaattoria tulee niinku vispilä sano käyttää ahkerasti, siitä vaan vaiheittainen live kokeiluja tekemään. Itsellä ei aikoinaan juurikaan moiseen ollut mahdollisuutta kun toimivia simuja ei oikein ollut.

[Timo]

Heitänpä taas omaa propagandaa mukaan soppaan  . Oon säätänyt toistakymmentä muiden harrastajien konetta, ja jokaisen säädän suunnilleen sellaiseksi kuin omatkin koneet. Kyllä ne porukalla hanskassa pysyy ilman ongelmia, enkä ole yhtään kertaa nähnyt kenenkään torppaavan konetta sen takia että olisi liian herkkä tai liian tehokas.

Mielestäni ei ole aloittelijan edun mukaista säätää konetta mahdollisimman "turraksi", rajoittamalla liikealueita ja lisäämällä expoa joka paikkaan.

Hmmm. What is a point? Kukaan ei ole täällä tainnut väittää, että aloittelijalle olisi hyvä säätää mahdollisimman flekmaattinen kopteri. Sitä on kovasti muutaman kanssani väittänyt, että ei ole mitään järkeä tarjota aloittelijalle kaikkia liikealuita ja lapakulma-aluetta alkuvaiheessa käyttöön mitä tarjolla on koska kopteri olisi aloittelijan helpompi hallita alkuun. Eli jos aloittelija tekisi korjauksen väärään suuntaan, ja sillä menisi pasmat siitä hieman sekaisin, niin kopteri olisi jo kyljellään ennen kuin aloittelija ehtii tekemään vastakorjausta? No ehkä hieman kärjistetysti esitin. Miksi sille aloittelijalle ei voi säätää Normal tilan lisäksi sitä idle uppia sillain, että ku se väkkyrä pysyy lapasessa jollain tavalla normal modella, niin idleupilla voi alkaa tekemään rajumpaa temppua sen jälkee. Tällöin ei jäisi kehitys mistään säädöistä kiinni mutta homma olisi helpompaa alkuun kunnes uskaltaa ottaa kopterista enempi irti.

Mikäli trexiin esimerkiksi tekee manuaalin mukaiset perus asetukset, niin onko se sitten liian turta? Jos sellainen perussetuppi on jonkun mielestä aloittelijalle liian turta, niin kannattaa tarkistaa ettei ole jääny mitkään lääkkeet ottamatta. Perus setuppi on siis normal mode + idleup, ei pelkkä normal mode.

Minusta jo se, että säätää aloittelijan kopterin tapauksesta riippumatta samoihin säätöihin  on lievää järjen köyhyyttä. Kyllä kopteri pitää aina säätää sopivaksi kohdehenkilölle. Johan tässäkin säikeessä on mielestäni tullut ilmi, että joku tykkää jostain ja toinen tykkää toisesta, ei ole olemassa mitään yleispätevää säätöä joka olisi kaikille hyvä. Tällöin pitää säätämisessä ottaa huomioon kopterin lennättäjän mieltymykset eikä yrittää murjoa omia mieltymyksiä jokaiselle kaverista riippumatta, vaan yrittää tehdä paras mahdollinen ratkaisu säätöjen osalta aloittelevalle kaverille. Tämä taas riippuu aina lennättäjästä ja hänen mieltymyksistään. Ajatellaan vaikka näin, jos joku aloittelija tulee luoksesi ja kertoo, että on katsellut lentoasi ja haluaisi oppia tekemään sellaisia temppuja mitä sinä. Niin varmaan teet about sellaisen setupin hänelle millä itse lentäisit. Jos kaveri tulee ja kertookin ettei häntä kiinnosta temppujen tekeminen vaan sellainen rauhallinen lentely taivaalla. Niin teetkö sille samanlaisen setupin kuin itsellesi vai sellaisen ehkä jopa F3C setuppiakin löysemmän idleup ohjelman jolla kaveri tosiaan voi lennellä rauhallisesti / skaalamaisesti kuten haluaa? Se että oppii näkemään mitä joku harrastaja kopteriltaan haluaa ja mikä hänelle sopii on taito jonka oppii vuosien saatossa. Jotta sen oppii, edellyttää se sitä, että on itse lentänyt paljon hyvin erilaisilla setupeilla ja on mennyt äärilaidasta toiseen. Jos on lentänyt vain yhden tyyppisellä setupilla suurimman osan elämästään, niin miten vaikeata olisikaan kyetä näkemään muidenlaisten setuppien edut tai ylipäätään osata sellaiset rakentaa.

Yksi hyvä esimerkki on vaikka sellällään lennon harjoittelu. Joku ehkä toivoo, että harjoittelisi selkälentoa 3D setupilla -11 - +11 lapakulmakäyrällä ja isoilla liikkeillä ja pienellä expolla jne... Joku saa pitää siitä ja mikäs siinä. Mutta joku vähän rauhallisempi kaveri jolla selkälento on vähän enempi kuin hapuilevaa like me. Niin huomasin, että selkäleijuntaa on helpompi harjoitella alhaalla kun piene kopterin näkee hyvin. Alhaalla siis 5m - 10m eikä esimerkiksi 30m päässä ja 40m korkeudessa. Tämäkin on sitten ihan henkilökohtainen mieltymys eikä sopivat etäisyydet sovi kaikille. No aikoinaan huomasin, että harjoittelu on helpompaa kun kopterin saa nopeasti käännettyä selälleen ja jos se lähtee lapasesta, niin on kiva kun sen saa nopeasti oikein päin. Eli paljon liikealuetta. Samalla huomasin sen, että selkäleijunnan treenaaminen oli kyllä paljon kivempaa kun expoa oli paljon jolloin pieni virheohjaus ei aiheuttanut sitä, että kopteri lähti nato-ohjuksen lailla sinne väärään suuntaan. Melko isolla expolla sai rauhallisuutta siihen eikä tarvinut olla niin paskat housussa koko ajan. Mutta se kopteri pahus oli kovin herkkä pitchin suhteen, varsinkin kun joskus tuli väännettyä pitchiä väärään suuntaan. No mä aloin funtsimaan, että voinhan mä säätää lapakulma käyrän sellaiseksi, että se soveltuu hyvin selkäleijuntaan. Noh, tiesin etten tee mitään ulkopuolisia liikkeitä sillä idleupilla joten -7,5 astetta negatiivisiä riitti jo hyvään nousukykyyn selällään. Tiesin, että nyt treenaan sitä selkälentoa joten en tehnyt millään +12 positiivisillä kulmillakaan mitään. joten suora ja loiva lapakulmakäyrä -7,5 - +7,5. Nyt pitchin ohjaaminen selkäleijunnassa ja rauhallisessa selkälennossa oli paljon miellyttävämpää ja kopterin korkeuden pitäminen oli helpompaa. Ei tuo setuppi sovi välttämättä moneen hommaan hyvin, mutta pointti on juurikin siinä, että säädöt tehdään käyttötarkoitusta ja kopterin lennättäjän toiveiden mukaiseksi ja unohdetaan ne omat mieltymykset koska ne voivat erota siitä aloittelijasta paljon. Jo pelkästään lennättäjän ikä vaikuttaa paljon. Nuoret 15-vuotiaan oppii paljon nopeammin ja ovat reflekseiltään nopeampia kuin 40-vuotiaat aloittelijat.

--
Timo

[Timo]

Tähän samaan hengen vetoon voisi kertoa tilanteen toisesta harrastuksestani RC-autoista.

Aika usein olen kerhollani säätänyt autoja aloittelijoille. Siinäkin on ihan eri asia minkä tasoinen harrastaja ajaa. Tuo RC-autoilu on hommaa joka saatetaan aloittaa hyvinkin nuorena jopa jo ennen ala-aste ikää. Olisi melkoista järjen köyhyyttää säätää ylipäätään kenellekään aloittelevalle rc-autoilijalle auto sellaisiin säätöihin millä itse ajaa kilpaa monen vuoden kokemuksella. Eihän siitä tulisi mitään kun se ohjaustaito on ihan hakusessa vielä ja lapsilla motoriikka vielä kehittyy. Sama homma on rc-koptereissakin. Vaikka itselläni olisi rc-auton kääntösäde 40cm, niin kyllä se on aloittelijoille hyvä säätää alkuun ainakin metrin tuntumaan ja sitä mukaan kun alkaa auto pysyä radalla niin antaa kääntyvyyttä lisää sekä kaasuun enempi tehoa. Ei se homma ole koskaan rc-autoilussakaan ollut siitä kiinni, että on aloittanut rauhallisesti.

--
Timo

[tuupola]

TMTOWTDI

[mnentwig]

forgot this:
What is not recommended is to dial in an "optimized" pitch curve that lets the heli take a 4 m suicide dive when flipping from hovering to throttle hold.
Further, the downside of 50 % expo on cyclic is that first you try to correct and nothing happens. So you correct some more and suddenly you're doing quarter flips back and forth. While in throttle hold.

Maybe this sounds too crazy to be true (it's not). But this is the kind of problem that (relative) beginners are facing if they are doing advanced settings "as they are told", not knowing "from the backbone" what it actually means in reality.

The meanest trick I could play on any newcomer: I put on my most earnest and sincere face and tell him
"Oh and always set everything exactly as in the manual"
 

PS
>> TMTOWTDI
yea but there's always many many more ways to screw it up. Beginners are particularly good at finding those first.

[floodi]

http://tinyurl.com/nsajo3

[Anssi]

Eiköhän tämä aihe nyt ole käsitelty ja loppuun käsitelty. Niin ettei enempää aleta asiaa täällä vääntämään. Toivotaan että asian läpi käymisestä on ollut edes jotain rakentavaa hyötyä harrastajille. Asiasta voidaan nyt siirtyä henkilökohtaiseen ohjaukseen omalle tyylilleen sopivan tavan mukaan. Leirillä saa tulla pyytämään apua reilusti jos haluaa varmasti kaikki sitä apua antaa oman kykynsä mukaan.