Kaupallinen ilmakuvaus

[valotus]

Tervehdys,

Olen tässä viimeisen vuoden aikana käynyt vähemmän säännöllisesti foorumilla kurkistelemassa ilmakuvausaiheen tilaa, ja näyttäisi siltä että tekniikkapuoli varsinkin fpv-laitteiston osalta on jo sinäkin aikana kehittynyt melkoisesti. Itselläni rc- ja kopteriharrastus on aina jäänyt odottamaan vapaata aikaa työkiireiltä, mutta varsinkin nyt uuden vuoden (ja tilikauden...) alkaessa olisi vihdoin hyvä syy lähteä kehittelemään projektia muutenkin kuin simulaattorin ääressä istuen.

Tilanne on siis seuraava: Teen työkseni mainosvalokuvausta, eli käytännössä kaikkea mahdollista kuvatarvetta yritysten käyttöön poislukien liikkuva kuva. Ilmakuvaustakin tein vielä 80-90 -luvun taitteessa, kunnes ainoa paikallinen helikopteriyrittäjä lopetti toimintansa ja lentokaluston tuottaminen Helsingistä Turkuun pelkästään kuvausta varten tuli liian kalliiksi. Arvaattekin varmaan, mikä ratkaisu tuohon on siitä lähtien pyörinyt mielessä...

Tälläkin palstalla on ollut jo aivan loistavia esimerkkejä siitä, mihin murto-osalla "oikeasta" ilmakuvauskalustosta maksavalla rc-laitteistolla pystytään sekä liikkumattoman että liikkuvan kuvan puolella. Mutta miten mahtaakaan käydä jos ja kun tuota alkaa soveltaa kaupallisesti?

Tekniikkapuoli ei ole ongelma, sitä saa kaupasta rahalla ja osaavia pilottejakin näkyy olevan tarjolla jos ja kun omat taidot loppuvat kesken. Tupla- ja mieluummin triplavarmistukset kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissakin asioissa ovat niin ikään selviö. Yltiöpäistä heittäytymistä hillitsee kuitenkin viime kädessä pohdiskelu homman luvanvaraisuudesta ja ylipäätään käytännöistä esim. vakuutusten suhteen silloin kun lennättämistä tehdään puhtaasti tilauspohjalta ja kaupallisesti. Lennättely ja kuvaaminen jossain hiljaisessa pellon reunassa on kuitenkin eri asia kuin useamman kilon tavaramäärän hilaaminen taivaalle paikoissa, joissa liikkuu muitakin ihmisiä.

Näistä jos jollain olisi kokemuksen tuomaa kerrottavaa, niin kovasti kiitollisena kuuntelen.

J-P

[Vispilä]

Varsinkin jenkkilässähän R/C ilmakuvausbisnes on saanut suurta suosiota, ja siellä on kanssa useita alan firmoja. Onhan näissä aika paljon etuja verrattuna oikeaan full scale kopteriin, hinta, aikataulujen joustavuus (ei tarvitse varata ja suunnitella ajankohtia viikkoja etukäteen) ja pystyy lentämään lähempänä kohteita ja on enemmän liikkumisvaraa. Pro luokan kalustolla kuvan jälki on ihan riittävää mihin tahansa käyttöön.

Vakuutuksista ym. en osaa sanoa, mutta suosittelen kysymään SkyEye:n Pasi Salmiselta, taitaa olla ainut alan palveluntarjoaja Suomessa:

http://pasisalminen.com/skyeye/index.php

Täältä löytyy paljon infoa kopteri-ilmakuvauksesta:

http://rc.runryder.com/helicopter/f25p1/

Tekniikaltaan nuo ilmakuvaus vehkeet on aika paljon monimutkaisempia kuin perus kopteri ja markkinoilla on melko paljon valinnanvaraa, joten kannattaa ehdottomasti käyttää ekana jonkin verran aikaa perus tietojen hankkimiseen ja foorumin selailuun, että osaa sitten ostaa kerralla kunnon vehkeet. Jos ei omat lentotaidot ole vielä kummoiset, niin suosittelen palkkaamaan jonkun taitavamman lentämään kopua, koska sillä tavalla säästyy tosi paljon aikaa ja vaivaa. Voi sitten itse keskittyä ekana vaikka kameran ohjaukseen ja kopterin ylläpitämiseen.

En oo mikään paras puhuja neuvomaan hyvää ilmakuvaussetuppia kun ei ole kovin paljon omaa kokemusta, mutta oon jonkin verran ottanut selvää, ja yksi suosituimmista vaihtoehdoista on 90 kokonen sähkö, tai 90:ksi venytetty 600:nen. Suurin syy lienee ison koneen vakaus ja se, että sähkösetupilla ei tuu paljon värinöitä. Mä kuvailin viime kesänä sähkö 90:llä, mm. yhteen lyhytelokuvaan pätkän filmikameralla. Isoilla akuilla voi saada lentoajaksi päälle kymmenen minsaa, mikä on usein ihan riittävästi. Juttelin joku aika sitten yhden tyypin kanssa jolla on ilmakuvausfirma USA:ssa, ja hän sanoi, että kamerateline olisi parempi olla ns. front mount tyylinen, mieluummin kuin teline kopterin alla, kuulemma painopisteen takia, tiedä sitte. Nykyään alkaa saada ihan valmiita runko/teline comboja, missä saa akut sijoitettua rungon takaosaan. Bensamotti on kans suosittu lentoajan takia, mut sen kanssa pitää sitä olla paremmat värinän vaimennukset.

Kuvassa 90:nen sähkökopu front camera mountilla.


-op-

[Timo]

Moikka,

Olen tuota samaista asiaa hieman itsekin pohdiskellut. Tosiaan pellon reunalla lennättäminen on aivan eri asia kuin taajamassa esimerkiksi tai jossain missä on ihmisiä, eläimiä tai jotain muuta tuhottavaa. Tällöin lennon suunnitelmallisuus tulee todella merkittävään rooliin samoin lennättäjän lentotaito sekä arviointikyky jne. Tällaisessa rjoitetussa ympäristössä pitäisi ennen kuvauskeikkaa mielestäni tehdä hyvin tarkka suunnitelma enne lentoa siitä, millaista reittiä kuvauslento tapahtuu, tai millaisilla alueilla kopteria lentää. Esimerkiks lentoalue pitää saada sijoitettua alueelle jossa ei ole missään tapauksessa ihmisiä alla. Tämä tekee kuvauksesta siten rajoittunutta, että kopteria pitää mahdollisesti kyetä lentämään erikoisemmissa asennoissa. Yleensä 360 kääntyvällä kameratelineellä voidaan välttää tämä kopterin sivuttain liikennihdät sun  muut manooverit joka helpottaa lennättäjän hommia. On myöskin hyvin erilaista lennättää kopteria aukealla pellolla kuin tilassa jossa on esteitä kuten puita, sähkölinjoja, rakennuksia tms. Tässä tulee sitten eteen lentäjän arviointikyku kopterin liikesuunnasta ja etäisyydestä esteisiin. Nuo on juttuja joita harvemmin kuitenkin pellenreunalla tulee treenattua. Esimerkiksi oma muistoni vuosien takaa Lahden urheilukeskuksessa on aika jännittävä kun piti stadionin päällä lentää ja siellä oli valotolppia ja tulostaulua ja ties mitä edessä. Vaikka urheilukenttä on pinta-alaltaan suuri, lisää nuo ympörillä olevan esteet jännityskerrointa melkoisesti, tuli siinä aikoinaan mieleen jo uutiset jos olisin lentänyt kopterini siihen tulostauluun tai stadionin valoihin. Samalla pitää kuitenkin koko ajan mielessä pitää se, että mitä tekee jos jotain hajoaa, moottori sammuu tms. Näistä suuri osa on asioita joita ei opi aukealla lennätyspellolla. On siis hyvä tiedostaa, että ilmakuvauksessa vaaditut ominaisuudet lennättäjältä poikkeavat jonkun verran siitä mitä vaaditaan esimerkiksi 3D-lennättäjältä. Mieleeni tulee niinkin yksinkertainen asia kuin laskeutuminen. Kuvaustouhuissa laskeutumisalue saattaa olla pieni ja sen ympärillä saattaa olla esteitä siten, että siihen pääse joka suunnasta. Kisoissa olen nähnyt miten vaikeaa normaali 45 asteen moottorilasku voi olla määrättyyn paikkaan, niin miten paljon vaikeampaa se laskeutuminen voi olla vaikkapa puiden tms esteiden välistä pienelle alueelle. Tuossa ennen joulua tuli näytettyä naapurille rekkulaa hieman ulkona, ja voin kertoa, että kun siinä ympärillä oli tallirakennusta ja muita piharakennuksia puineen päivineen, niin sellainen hallittu laskeutuminen korkealta nopeasta lennosta suoraan itseä kohden nokka edellä ei ole ihan helppoa koska kopterin nopeuden, korkeuden ja etäisyyden hahmottaminen vaikeutuu merkittävästi. Haasteita siis kyllä on, mutta en usko että ne olisivat ylitsepääsemättömiä ja pitää aina muistaa, että tekee itselle tähänkin toimintaan jotkin fiksut rajoitukset missä sitä suorittaa kuvauslennätystä, on varmaan itsestään selvää ettei kaupungin keskustassa kannata sitä juurikaan tehdä ja jos sitä tekee taajamassakin missä se jotenkin onnistuisi, niin miettii tarkasti lentoreitit, laskupaikat mahdolliset hätälaskutilanteet läpi ennen lentoa ja varmistaa ettei ihmisiä satu olemaan lentoreitin alla.

Jokainen voi vaikka kokeilla miten vaikeaa on kopterin laskeminen puiden latvojen korkeudelta lähes pysturuoraan alas siten, että on itse melkein kopterin alapuolella. Vastaavia juttuja voi kuvauskeikoilla tulla eteen ja niistä pitäisi kyetä suoritumaan siten ettei kyseiset vaativat tilanteet aiheuta vaaraa.

PS, olen jopa miettinyt jos sitä saisi nupin päälle rakennettua laskuvarjopaketin, taistelukoptereissa on tutkanhäirintä paketteja ja ties mitä siinä roottorin päällä. Samanlainen paketti rc-kopteriin jossa olisis laukaistava laskuvarjo tms. Mutta ei tuokaan toimisi jos kopteri hajoaa ilmassa siten, että sen lentoasento on jotain muuta kuin normaali.

--
Timo

[Ripa]

Ilmakuvauksesta löytynee jotain Ilmailulaitoksen määräyksistä ja ohjeista. Ultralla aikoinaan lentäessäni tutustuin määräyksiin, joissa oli maininta, että kaupallinen kuvaus tarvitsee asianomaiset luvat. Samat määräykset lienevät koskevan myös RC-kalustolla tapahtuvaa kuvausta, kannattaa ainakin tarkistaa ja kysyä Ilmailulaitokselta tarkempia ohjeita. Vahingon sattuessa tutkitaan viimeistään se, onko määräyksiä noudatettu, ja vaikuttaa suoraan mahdollisiin vakuutuksista maksettaviin korvauksiin. Tietyt kohteet vaativat lisäksi oman lupansa, tai ovat suoraan kiellettyjä.

[Trnquill]

Ilmakuvauksesta löytynee jotain Ilmailulaitoksen määräyksistä ja ohjeista.

Mitä itse olen ilmakuvauksesta lukenut ja kuvaajien kanssa puhunut, lupajutut ovat menneen talven (tai vuosikymmenien) lumia. Ilmasta saa kuvata samoja juttuja samoin rajoituksin, kuin maasta. Käytännössä siis sotilaskohteita ei saa kuvata eikä yksityisyyttä häiritä/loukata, mutta muuten tyyli ja toiminta on vaapata.

Hommalle kannattaa hankkia vastuuvakuutus sekä mahdollisesti vakuuttaa myös kalusto. Tämän lisäksi tervettä järkeä, riittävästi taitoa ja riittävä nostokalusto kuormalle, niin homma on bueno.

Minulle suurin syy olla tekemättä ilmakuvausta rahasta on nimenomaan se, että kuvaamaan voi tosiaan joutua aivan mihin tahansa, eikä asiakas tietenkään kysyessään ota huomioon sitä, voiko ko. paikassa pyörittää viiden kilon vispilää vailla huolen häivää. Mieluummin harrastan ja kuvaan sitä mitä parhaaksi näen aivan omin päin sellaisissa paikoissa, joissa voi huristella turvallisin mielin.

Kuvauskoptereina suosituimpia maailmalla tuntuvat olevan venytetyt 600 reksit (700mm lavat), Bergenit ja Maxi Jokerit. Sähköllä pääsee suurimmista värinöistä helpommin eroon, kuin bensalla. Nitrolla ei taida käryn ja öljysumun vuoksi lennättävää kameraansa juuri kukaan. Kameratelineitä löytyy monenmoisia, kopterin eteen ja alle. Suosittu valmistaja jonka laatu on hintaan nähden enemmän kuin kohdillaan on PhotoshipOne.

Olen saamassa kameraani ilmaan myöskin Turussa kevään aikana, joten jos innostaa turista aiheesta enemmänkin, pistä YV:tä.

[Sammy]

Vispilän mainitsema Triax Lite olisi ylimääräisenä Turussa, jos jotakuta kiinnostaa
Vermeellä on muutaman kerran testattu kuvaamista jo aiemmin, mutta polttiskoneessa tuo ei ollut meille sopiva väline (akkujen taakse siirtäminen sähkiksessä tasapainottaa mukavasti)
Tuohon saa kiinni isommatkin järkkärit sekä videokamerat.

[Ripa]

http://www.ilmailuhallinto.fi/uutiset?id=12100

OPS T3-1

"Ansiolentotoimintaa on henkilöiden tai rahdin kuljetus ilma-aluksella maksua tai muuta korvausta vastaan tai muu ilma-aluksen käyttäminen ansiotarkoituksessa ilmailuun."

Sitä en tutkinut, onko RC-lentolaite ilma-alus, mutta jos kuvaatte maksua vastaan, tarkistakaa Ilmailulaitokselta ennen mahdollista haveria.

[valotus]

http://www.ilmailuhallinto.fi/uutiset?id=12100

OPS T3-1

"Ansiolentotoimintaa on henkilöiden tai rahdin kuljetus ilma-aluksella maksua tai muuta korvausta vastaan tai muu ilma-aluksen käyttäminen ansiotarkoituksessa ilmailuun."

Sitä en tutkinut, onko RC-lentolaite ilma-alus, mutta jos kuvaatte maksua vastaan, tarkistakaa Ilmailulaitokselta ennen mahdollista haveria.

Tämäpä juuri vähäsen askarruttaakin; ilmailulaissa sana "lennokki" mainitaan tasan kaksi kertaa, toinen niistä sotilasilmailun yhteydessä. Itse asiassa se siiviilikohta menee tarkalleen näin:


*****
6 §
Eräitä muita ilma-aluksia ja laitteita koskevat poikkeukset
.....
Jäljempänä 2, 3, 5, 6 ja 9 luvussa olevia säännöksiä ei sovelleta seuraaviin ilma-aluksiin ja laitteisiin; jos lentoturvallisuuden kannalta ei ole estettä, Ilmailuhallinto voi myöntää niille vähäisiä poikkeuksia 7 ja 8 luvun säännöksistä:
......
3) miehittämätön ilma-alus, jonka toimintamassa on alle 150 kilogrammaa;
......
Jos turvallisuus- tai ympäristövaikutukset sitä edellyttävät ja jos EASA-asetuksesta ei muuta johdu, Ilmailuhallinto voi antaa 2 momentissa tarkoitettuja ilma-aluksia ja laitteita sekä urheilulaskuvarjoa ja nousuvarjoa samoin kuin harraste- ja urheilulennokkia koskevia teknisiä, toiminnallisia sekä ohjaajalta edellytettävää tietoa, taitoa, kokemusta ja ikää koskevia määräyksiä. Tällaisia määräyksiä valmisteltaessa on kuultava alan valtakunnallisia harrastejärjestöjä.

******

Mainitut 7. luku käsittelee yleisiä lentotoimintaa koskevia vaatimuksia ja 8. luku kaupallista ilmakuljetusta ja lupaa ilmailutoimintaan eräissä tapauksissa, joista seuraavassa:

*****
67 §
Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan:

6) lentotyöllä (Aerial Work) ilma-aluksen käyttämistä erikoistehtäviin kuten:

c) ilmakuvauslentoihin ja kartoituslentoihin;

*****

Seiskakohta käsittelee käytännössä kaikissa kohdissaan ainoastaan miehitettyä ilma-alusta.

Mitään muuta mainintaa tai määritelmiä miehittämättömistä ilma-aluksista tai lennokeista en löytänyt, saatika sitä että mitä niillä saa tai ei saa tehdä. Tuossa kuutospykälässäkin puhutaan harraste- tai urheilulennokeista ja siitä että ilmailuhallinto voi tarvittaessa antaa niistä määräyksiä. Tietysti asia selviää kun laittaa kyselyn ilmailuhallintoon, jotenkin on vaan sellainen olo että pahimmillaan byrokratian kannalta kaikki mitä ei ole nimenomaan erikseen sallittua on kiellettyä. Varsinkin jos erehtyy kysymään asiasta.

Ja kuinka ollakaan, Vispilän laittamasta linkistä tuli jenkkilän vastaavasta keskustelusta kohdalle aika tylyt tuoreet kommentit, joiden mukaan siellä kaikkinainen ansiokuvaustoiminta rc-vehkeillä on FAA:n määräyksestä ankarasti kielletty ja kahden yrittäjän osalta vielä uhkasakolla varmistettu.

http://rc.runryder.com/helicopter/t557485p1/

Tai eihän se kiellettyä ole, mutta vaatii koulutukset, luvat ja sertifioinnit, joita ei käytännössä kuitenkaan ole edes olemassa.

J-P

[Mikka]

Samasta säikeestä oli linkki tuoreeseen ohjeistukseen jenkeissä tai oikeastaan tietoon, että ohjeistusta vasta työstetään, valmista 2012: http://www.faa.gov/news/fact_sheets/news_story.cfm?newsId=6287.

Tuo otti kantaa enemmänkin itsestään lentävien UAV-lentolaitteiden käyttöön. Tuollaisen laitteen operoijan pitää käytännössä osata toimia lentotilassa, kuten oikeiden lentokoneiden ja tehdä tarvittavat ilmoitukset lentokorkeudesta jne. aiheuttamatta vaaraa muulle lentoliikenteelle ja maassa liikkuville.

Liekkö tuo sitten jossain vaiheessa tarkentuu esim. myös maasta näköhavainnolla VFR-olosuhteissa ohjattaviin lentolaitteisiin, joiden lentokorkeus maksimissaan jotain ja operoivat jollain sallituilla alueilla aiheuttamatta vaaraa. 

[Trnquill]

Ja kuinka ollakaan, Vispilän laittamasta linkistä tuli jenkkilän vastaavasta keskustelusta kohdalle aika tylyt tuoreet kommentit, joiden mukaan siellä kaikkinainen ansiokuvaustoiminta rc-vehkeillä on FAA:n määräyksestä ankarasti kielletty ja kahden yrittäjän osalta vielä uhkasakolla varmistettu.

Jenkkilä on jenkkilä ja heillä on jenkkilän lait. Ei noita säikeitä lukemalla voi tehdä mitään johtopäätöksiä siitä, mitä muissa maissa saa tai ei saa tehdä. Jotain kertoo USAn epäselvästä tilanteesta nimenomaan tuo, ettei lupia ole käytännössä mahdollista saada, vaikka viraston mukaan se periaatteessa mahdollista olisikin. Ja toisaalta maassa toimii tuhansia ilmakuvauspuljuja; kaksi suurinta/silmäänpistävintä on kai joutunut pistämään lapun luukulle. Osa kertoo suoraan myyvänsä maasta otetut kuvat korkeaan hintaan ja antavansa ilmasta otetut kaupantekijäisiksi... Oikea ameriikan meininki.

Eikös noista edellä lainatuista lainkohdista voi referoida niin, että alle 150 kiloisella vehkeellä maksusta kuvaamiselle ei ole mitään esteitä?

[Jussi.]

Eikös noista edellä lainatuista lainkohdista voi referoida niin, että alle 150 kiloisella vehkeellä maksusta kuvaamiselle ei ole mitään esteitä?

Minustakin vaikuttaa siltä, paitsi että lennokin maksimipaino taitaa olla 25Kg. 

lähde: http://www.kopterit.net/index.php?topic=2787.msg24411#msg24411

[Ripa]

Toisarvoista hyvin pitkälle on se, että tarvitaanko lupia vai ei, jos mitään vahinkoa ei satu. Jos haveri tulee ja oikeudessa todetaan toimitun määräysten vastaisesti, vahingonkorvaukset saattavat olla melkoiset. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon oikeudenkäyntikulut ja se, korvaako vakuutus, eli ei korvaa, mikäli lupia olisi tarvittu eikä niitä ollut.

Pahimmassa tapauksessa menee myös kopterin koti ja kuljetusvälineet, ym., eli pankaa vaikka kaveri ottamaan selville, samalla voidaan hankkia vastuuvakuutukset, ettei käy ihan hupsusti.

Itsellä kävi justiin moukan tuuri. Perheen vakuutusasiat oli tarkoitus tarkistaa ja saattaa ajantasalle, vakuutusyhtiöstä piti edustajan tulla käymään alkusyksystä. Tulo viivästyi, mutta toinen saman yhtiön edustaja sattumoisin tuli käymään, juttelin asiasta ja hän ottikin samantien asian tarkasteluun. Traktorillani ei aiemmin ollut kaskovakuutusta, joko se oli liian kallis, tai tuli eteen traktorin ikä. Mainisin sitten ohimennen, että kaskoahan ei tuohon saa, mutta yllätyksekseni sen sitten saikin. Ajatukseni oli, että jos kolaroin siten, että itse olen syyssä, tai luistelen liukkaalla ojaan, korjaukset ovat pahimmassa tapauksessa melkoiset. Meni kolme viikkoa, olin lumitöissä, ajelin tietä pitkin kotiin. Tiessä oli tietyön vuoksi mitättömän näköinen töyssy, jota autolla ajaen tuskin huomaa. Traktorilla ajettessa perälevy hyppäsi liian ylös, rikkoi nostolaitteen, silloin alkoi euroja vilkkua silmissä. Onneksi tuli otettua vakuutus 200 e omavastuulla. Nyt naapuri tuuraa lumitöissä, vakuutuksesta saanee myös päiväkorvauksia.
Siis huomioikaa ihmeessä vakuutusasiat!!!

[okallio]

Aikoinaan tein taustaselvitystä vakuutus ym. hommista. Ongelmia tuntui aiheuttavan mm. tulkinta siitä onko lennokki oikeasti lennokki vaiko ilma-alus silloin kun siitä saada kuvaa maahan ja jos/kun se on stabiloitu siten että kuski voi katsella hetken muualle esim. tähtäyskameran näyttöön. Olin/olen uskossa että "line-of-sight" vehkeiden kanssa ei ongelmia näillä normivehkeiden painoilla ole vaan lennokki on lennokki mutta silti tuo stabilointi/paluukuva jotenkin keskustelua herätti. Vakuutusyhtiö ei tähän ottanut kantaa kirjallisena ja Ilmailuliiton kanta oli hyvin varovainen tyyliin "Katsellaan..."

Omille vehkeille ansiotoimintaa ajatellen saa kyllä helposti vakuutuksen ja silloinen kanta oli että aivan sama mitä ne on. Arvo vaan kirjataan lappuun ja se on siinä. Koitin selittää että en minä niitä omia vehkeitä halua vakuuttaa (särkyy ne kumminkin) vaan vastuuvakuutus on se mikä kiinnostaa. Tuntuma jäi että vakuutusta ottaessa paikalliset virkailijat myy sitä mitä kansioista löytyy. Hommahan menee SIL-vakuutuksen osalta armotta poikki jos menee kuvaamaan vaikka vain kaverin pyynnöstä. Tilaustyö on tilaustyö.

Lennätyspaikkoja koskien taas tuo ilma-alus/lennokki aspekti on varmaan se merkitsevin. Lennokilla saa ajaa siellä missä ilma-alusta ei. Se mikä on hyvä/turvallinen paikka kuvata/lennättää on eri asia kuin se mistä vakuutuslapussa puhutaan silloin kun aletaan käsitellä henkilövahinkoja. Jäin siihen uskoon että "yleisillä" paikoilla operoitaessa paikallinen pelastusviranomainen on se joka luvat myöntää jos asiasta johonkin haluaa ilmoittaa virallista varmistusta hakien. Suljetuilla alueilla kuten tehdasalueet, laajat yksityisalueet ym. voi myös olla hieman kinkkisiä. En tiedä onko näihin sitten olemassa jotain työturvallisuuskortin tapaista?  

t. Oula

PS. Vakuutusyhtiön perusehdoissa muuten muistaakseni oli että EA1 pitää olla sitten suoritettuna  

[Mikka]

Muistelen jotain, että joskus vuonna 1 ja 2 omat laitteet sai vakuutettua vakuutusnimikkeellä instrumenttivakuutus. Ainakin kalliit kisalennokit. Tiedä sitten, miten kalliin kameran nostamiseen "epävakaalla" kopterilla suhtaudutaan.

[Trnquill]

Muistelen jotain, että joskus vuonna 1 ja 2 omat laitteet sai vakuutettua vakuutusnimikkeellä instrumenttivakuutus. Ainakin kalliit kisalennokit. Tiedä sitten, miten kalliin kameran nostamiseen "epävakaalla" kopterilla suhtaudutaan.

Tapiolassa menee kotivakuutuksen piikkiin, aina sinne kuuteen vaiko kahdeksaan tonniin asti.

[valotus]

Toisarvoista hyvin pitkälle on se, että tarvitaanko lupia vai ei, jos mitään vahinkoa ei satu. Jos haveri tulee ja oikeudessa todetaan toimitun määräysten vastaisesti, vahingonkorvaukset saattavat olla melkoiset. Lisäksi kannattaa ottaa huomioon oikeudenkäyntikulut ja se, korvaako vakuutus, eli ei korvaa, mikäli lupia olisi tarvittu eikä niitä ollut.

Pahimmassa tapauksessa menee myös kopterin koti ja kuljetusvälineet, ym., eli pankaa vaikka kaveri ottamaan selville, samalla voidaan hankkia vastuuvakuutukset, ettei käy ihan hupsusti.

Tää on oikeastaan se mitä tässä haen, eli vakuutus tuskin on ongelma kunhan pelisäännöt ovat selvät. Kuvauskalusto mulla on parhaillaankin vakuutettu sekä studiossa että osa erikseen sen ulkopuolella toimittaessa, todennäköisesti järkkärin ripustaminen kopteriin ei kuitenkaan suoraan kuulu kumpaankaan ilman erillistä mainintaa...

Pointtini on nimenomaan homman laillisuus viranomaisten silmissä, joka siis pahimmillaan konkretisoituu oikeudessa vahingon tapahduttua. Eli laitanpa ilmailuhallintoon vuodenvaihteen jälkeen asiasta tiedustelun, kunhan saan sellaisen muotoiltua.

[Jarno Mäkinen]

Nyt kun lomalla liikenee jonkin verran aikaa foorumien selaamiseen, niin kirjoitanpa minäkin muutaman sanan ilmakuvauksesta. Nämä näkemykset perustuvat täysin omiin kokemuksiini ajalta, jolla olen tätä kopterikuvausta harrastanut. Monet voivat olla asioista ihan eri mieltä ja heille se myös sallittakoon.

Listaisin ehdottomasti tärkeimmäksi kopterikuvauksessa huomioon otettavaksi asiaksi t u r v a l l i s u u d e n.

Jos olet suunnittelemassa kopterikuvaukseen ryhtymistä, niin mieti tarkkaan mitkä ovat ne kriittiset tekijät joilla määrittelet oman ja ympäristön turvallisuuden. Näihin seikkoihin paneutumalla, takaat sitten huolettomammat kuvausretket. Olen suorittanut videokuvausta kopterillani alueilla, joihin ei pääse edes sisälle vasta kuin huolelliset selvitykset turvallisuusasioista on toimitettu. Kulkulupia vaativia alueita, joilla olen kuvannut ovat esimerkiksi tuulimyllytyömaat, satamat, erikoisraskaiden kuljetusten- ja nostojen työmaat. Näillä työmailla noudatetaan äärimmäisen tarkkoja standardeja sekä työturvallisuuden että ympäristön osalta. Kuitenkin on ollut mukavaa huomata, että kun asiat ovat kunnossa, niin luvatkin videokuvaukseen kopterilla ovat löytyneet.

Tähän liittyen, ammattimaiseen ja miksei harrastelutoimintaankin saa kuvauskopterin ja vastuuvakuutuksen täältä kotimaastakin hankittua ja se maksaa kaluston arvosta ja muista seikoista riippuen noin tonnin-kaksi vuodessa. Pieni hinta siitä, mitä se kattaa. Pelkkä tuulivoimalan yksi lapa maksaa yli satatuhatta euroa, puhumattakaan siitä mitä voimalan viivästyminen maksaa.

Määrittelisin osaksi turvallisuutta luotettavan ja äärimmäisen tarkkaan ylläpidetyn kaluston lisäksi myös l e n t o t a i d o n ja kokemuksen. Lentotaidolla tässä tarkoituksessa en tarkoita esimerkiksi 3D-kuvioiden osaamista, vaan ihan kuten Timo mainitsikin, niin erittäin varman peruslennätyksen ja etenkin l e i j u t u k s e n osaamista. Kuvauskoneella ei ajeta juuri koskaan kovaa ja leijutusta tehdään suurin osa kuvausajasta. Jopa eteenpäin lento tehdään äärimmäisen hitaasti. Uskallan väittää, että hyvää kuvauslentoa ei täällä Suomessa juurikaan muut osaa ajaa kuin FAI:ssa kilpailevat pilotit. Normaalilennätyksestä poiketen kuvauspaikoilla yleensä on myös valtavasti esteitä, vähän laskeutumistilaa ja muuta liikennettä. Miltä tuntuisi nostaa konetta 75 metriä ylöspäin kohti tuulimyllyn generaattoria ihan myllyn rungon vieressä oman pään yläpuolella, kun muuta paikkaa ei ole? Voin kertoa, että siinä on hermot kovilla. Erilaiset sähköiset härrävärkit, kuten Helicommand, GPS, gyrot tai muut stabilintiapuvälineet voivat toki auttaa, mutta kylmä fakta, ainakin meidän tapauksessa on, että parasta kuvamateriaalia olemme saaneet aikaiseksi ilman mitään apuvälineitä. Konetta ja kameraa vaan pitää a j a a koko ajan, niin heilumiset pysyvät kurissa. Ja sitä ei opi kuin t r e e n a a m a l l a. Myös turhien riskien välttäminen on erittäin tärkeää. Lauhkealiikkeiseksi viritetyn koneen ja telineen 15 kilon yhteismassa ei taivaalla todellakaan ohjaannu nopeasti ja ylimääräistä riskiä ei kannata edes ajatella ottavansa.

Oikeastaan kuka tahansa voi testata kuvauslentotaitonsa varsin yksinkertaisesti ajamalla todella korkean push overin vähintään 30-40 metriin ja pysäyttämällä koneen leijuntaan. Siellä sitten tulisi ajaa reilusti yli neljä sekuntia kestävä hidas 360-asteen piruetti. Jos kone ei riistäydy yli metriä mihinkään suuntaan kelistä riippumatta, ollaan jo vakaalla perustalla, josta on hyvä ponnistaa liikkeelle. Kamerateline ja esimerkiksi Panasonicin HVX-200 -videokamera, jolla nyt pääsee edes jonkinlaiseen kuvauslaatuun jos tuotantoa haluaa tehdä, tuovat kuvauslentoon oman lisämausteensa tehden hommasta vielä hivenen vaikempaa. Vaikka kamera olisikin asennettuna viimeisen päälle hyvin koneen painopisteeseen nähden, vaikuttaa sen liikuttelu joka tapauksessa koneen painopisteeseen. Suuri videokamera linsseineen tuo jo sen verran sivupinta-alaa, että siinä on tuulella mihin tarttua. Mitä suurempi heiluminen, sen surkeampi lopputulos. Olipa tuotos tehty kuinka hyvällä välineistöllä hyvänsä, ei sitä voi loputtomiin jälkikäsitellä paremmaksi.

Olennainen osa kuvauslentoa on y h t e i s t y ö kameramiehen kanssa. Voin kertoa, että meillä meni kolmisen kautta harjoitellessa yhteistyötä. Saumaton yhteistyö pilotin ja kameraa ohjaavan kaverin kanssa on olennainen avain onnistumiseen. Kameramies on myös avainasemassa ympäristön havaintojen tekemisessä ja viestimisessä pilotille t u r v a l l i s u u d e n takaamiseksi.

Viimeksi kun olimme kuvaamassa satamassa, samalla lastausalueella vispilöi 3 satametristä tuulimyllyä, neljä satamanosturia, puolenkymmentä isoa trukkia, satamakaivinkone, muista ajoneuvoista ja pyörällä liikkuvista sataman työnkijöistä puhumattakaan. Lastausaluuella oli myös neljä 30-metristä valopylvästä lentoa hankaloittamassa. Kävimme aikaisemmin paikan päällä tekemässä suunnitelman kuvauslentoja varten. Suunnitelmaan kuului mm. lennätyssuunnat, korkeudet, esteiden havainnointi, hätälaskeutumisalueet jne. Meilläkin on vielä opittavaa tässä lähinnä dokumentoinnin osalta. Hyvästä suunnitelmasta huolimatta, kuvauspaikkamme vaihtui viime metreillä eri puolelle laituria. Onneksi olimme kartoittaneet myös sen alueen.

Minulla tämän harrastuksen kaupallistamista jarruttaa ainoastaan leipätyöni. Olen tehnyt tätä videokuvausta varsinaisen työni ohella lähinnä yrityksen, jossa työskentelen, käyttöön. Silloin, kun aikaa on riittänyt, olemme tehneet kuvaustyötä myös ulkopuolisille asiakkaille lähinnä tilausperiaatteella. Kysyntää kyllä on, mutta aika on rajallista. Meillä on tällainen kahden Jarnon kuvaustiimi, jossa kyvykkäämpi eli se toinen hoitaa kameramiehen virkaa ja editoi. Hän tekee työkseen hommia omassa firmassaan www.actionmedia.fi. Meikäläisen rooli on toimia pilottina ja tekniikan miehenä.

Onnekasta Uutta Vuotta kaikille!

Jarno

[Trnquill]

Vaikka kamera olisikin asennettuna viimeisen päälle hyvin koneen painopisteeseen nähden, vaikuttaa sen liikuttelu joka tapauksessa koneen painopisteeseen. Suuri videokamera linsseineen tuo jo sen verran sivupinta-alaa, että siinä on tuulella mihin tarttua.

Tähän löytyy kyllä apuja, mikäli kopteri on riittävän suuri. Ensinnäkin kamera pitäisi tietysti ripustaa siten, että se pyörii kaikkien akseleiden osalta painokeskipisteensä ympäri. Telineestä riippuen tämä on joko triviaali tai mahdoton tehtävä. Kameraan tarttuvaan tuuleen puolestaan auttaa koko telinehäkkyrän (liikkuvien osien osalta) verhoileminen pallon sisään. Vain objektiivin etulinssi rikkoo pyöreän muodon, ehkä kovalla kikkailulla siitäkin voisi tehdä pallon pintaa mukailevan (joskin epäilen että ei onnistu ilman että kuvaan ilmaantuu ylimääräisiä heijastuksia).

Edellä mainitut totuudet siis nettiopiskelun syvällä rintaäänellä, itse olen ilmakuvauksessa vasta todellinen märkäkorva. Maailmalla vain näkyy paljon noita pallo-mountteja.

[PatrikR]

Hei,

Olemme testanneet ilmakuvausta nyt useilla erilaisilla koptereilla. Helikoptereina ovat olleet modifioidut Vario trainerit (roottori 180cm-200cm), Logo 600 pidennetty käyttämään 710mm lapoja, Maxi Joker 2 ja yksi 180 cm roottorilla oleva Centurion heli.

Me olemme käyttäneet DJI autopilotteja jotka mahdollistavat tarkan lentämisen. Autopilotti tekee kuvaamisesta helpompaa ja mielestäni turvallisempaa kun kuvataan korkealta. Kopteri lukittuu GPS:n avulla paikalle ja kuvaaminen käy helposti kun tietää että se ei valu minnekkään. Myös kopterin liikuttaminen on vaivatonta ja helppoa. Autopilotti mahdollistaa myös laskeutumisen autopilotti päällä. Vaikka autopilotti helpottaa lentämistä on kuitenkin syytä että pilotti ei ole ummikko vaan omaa tietysti riittävän lentotaidon ja kokemuksen ja tajuaa missä vaarat ovat.

Olemme yhdistäneet Helicommandeja DJI autopilottien kanssa hyvin tuloksin. Helicommandin (3A, 3D) kanssa lentäminen DJI autopilotin ollessa pois päältä voi nauttia HC stabiloinnista.

Kamera telineinä olemme käyttäneet PhotoShip VR360 telinettä ja saman firman nokka telineitä. Toimivat erinomaisesti.

Jos jotakuta kiinnostaa niin meidän kautta voi tilata näitä DJI autopilotteja. Toimitusaika on 2 viikkoa. Hinnan saa YV:nä.

Me olemme Patrik Raski, mainosvalokuvaaja (RC helikopteri harrastuksen aloittanut vuonna 1999) ja ystäväni jolla on 40 vuoden kokemus RC lentämisestä ja RC helikoptereiden sekä RC lentokoneiden valmistamisesta Suomen puollustusvoimille eri käyttötarkoituksiin.

Oheessa muutamia ilmakuvia, jotka on kuvattu hiljattain edella mainituista helikoptereista jossa on DJI autopilotti.

[Muikku]

Nyt on pakko kyllä of topicina sanoa että

Voi luoja että on nättiä kuvaa 

[Mikka]

[OT] Lukemalla HC Profi -arvioinnin läpi saattaa nousta karvat pystyyn, vaikka olisikin tekniikkafriikki. Samoilla sivuilla myös DJI:stä arviointia. [/OT]

[kamakaze]

Jenkeissä kuvaus ei ole luvallista maksusta. Alan suurin toimijakin lupaa sitä 'ilmaiseksi' kaikille asiakkailleen lisäpalveluna jotka ostaa miehitettyjä kopteri lentoja tai maakuvauksia. Varmasti aika moista pykälän kiertoa tuo, mutta ei siitä enempää...

Kalustosta sen verran, että itse ostin juuri täälläkin mainitulta sivulta tuollaisen edessä olevan telineen:
http://photoshipone.com/zencart/index.php?main_page=index&cPath=4_7 VIelä siitä ei ole kauheasti kokemusta kun kaluston uudelleen virittelyssä on tullut ongelmia, mutta vielä en ole päässyt mitenkään kaupalliseen tasoon. Säätkin on ollut niin huonoja, että kameran valotusajat on ihan liian pitkiä, että videota voisi kaupallisesti kuvata, mutta katsotaan keveemmällä paremmilla keleillä ja olen itsekin kuvaamisessa vielä aika kokematon, mutta kokoajan oppii uutta

Nuo ilma-aluspykälät koskevat suomessa lentämistä vain jos kopteria lennetään pelkästään kameran perusteella (siis ei ole luvallista ilman erillistä lupaa). Mikäli kopteria lennetään maasta käsin ja kuvan perusteella vain käännetään kameraa niin se on luvista vapaata toimintaan käsitykseni mukaan ja rinnastetaan normaaliin RC-kopterin lennätykseen kameran kanssa.

[Jarno Mäkinen]

Todella hienoja kuvia Patrik. Kyllä näkee, että ammattilainen on asialla.

DJI-autopilotti on todella hyvä tuote. Varsinkin valokuvien otossa. Siinä auttaa melkoisesti, jos kone todellakin pysyy tasan siinä paikassa, mihin on sen halunnutkin. Varsinkin jos ajetaan korkealla.

Me teemme lähes pelkästään videokuvausta ja olemme huomanneet, että autopiloteista ei meidän tapauksessa ole niinkään paljon hyötyä. Kuvatessamme yleensä "pyörimme" kohteen ympärillä kaiken aikaa eikä varsinaista ennakkoonmääritettyä kuvauslentolinjaa ole helposti esimerkiksi GPS:ään tallennettavissa. Pikemminkin lentosuunnat ovat selvillä. Esimerkiksi nosturin tekemän nostotapahtuman kuvaaminen vaatii noin 30-40 minuutin yhtenäisen kuvauksen, jossa tapahtuma videoidaan joka puolelta ja mielenkiintoisista kuvakulmista. Tällöin kopteria täytyy kaiken aikaa ajaa paikasta toiseen, korkeutta ja etäisyyttä kohteeseen muutellen. Pitkä toiminta-aika on muuten se syy, miksi olemme pitäytyneet bensakoptereissa.  Sähkikset olisivat muuten varteenotettava vaihtoehto.

PhotoShip VR360 - teline näyttää ihan näppärältä ja toimivalta. Siihen ei varmaan kovin suurta kameraa voi laittaa? Meillä kamerapainot alkavat noin 2,5 kilosta päätyen jonnekin reilun 5 kilon aparaatteihin. Tämän vuoksi olemme päätyneet Photohigherin raskaimpien telineiden käyttöön www.photohigher.co.nz. Tässä vuosien saatossa Kimberley on tullut tutuksi ja hänen kanssaan on oikein mukava asioida. Jos teillä tulee kysyttävää noista hänen tuotteistansa, niin voin olla yhteydessä myös häneen.

Jarno

[PatrikR]

Kiitos Muikku, pakko olettaa että puhuit kuvistani kun ei ole oikein muitakaan kuvia esitetty

Kiitos Jarno ystävällisistä sanoistasi. Olet oikeassa VR360 on pienelle DSLR kameralle tyyppiä Nikon D40 tarkoitettu. Se on myös kiikkerä jalka kopterin alla.

[PatrikR]

Ilmailuhallinosta kun kyselin viime kesänä asiaa niin rc ilmakuvaus on ok VFR mutta ei FPV tai UAV. UAV:t on kielettyjä. Eli Jarno GPS waypointeja ei saa käyttää . Waypoint ominaisuus nostaa myös DJI:n hintaa.

HC Profi ja DJI ovat tämän päivän huippu tekniikkaa. DJI on huomattavasti Helicommand Profi GPS halvempi mutta käytännössä tarjoaa samat mahdollisuudet ja ominaisuudet. DJI on helppo asentaa ja ohjelmoida ja toimii erittäin hyvin.

Jos ilmakuvausta (still-kuvaus) haluaa tehdä edes puoliammattimaisesti kyllä autopilotista on erittäin suuri apu. Autopilotin paras puoli on se että se poistaa aika paljon lentostressistä. On huomattavasti miellytävämpää nostaa kopteri maasta ja pistää AP päällä ja voida keskittyä totaalisesti kuvauslentoon. Varsinkin jos lentää tilaajan tai AD:n kanssa täytyy voida kuvaa sommitella videolinkin kautta ja käännellä kopteria/kameraa annettujen ohjeiden mukaan.

DJI on helppo asentaa mutta aika kova homma siirtää kopterista toiseen. Eli tarvitaan vähintään yksi täysin dedikoitu kuvaus kopteri. Jos kopterin painopiste muuttuu tai sitä muutetaan esim. painavammalla kameralla tai toisella kamera telineellä täytyy uudet painopisteen määritykset tehdä ja ohjelmoida DJI uudestaan. Paras vaihtoehto on siis täysin dedikoitu kopteri ilmakuvaus käyttöön.

Meillä on ollut ja on käytössä 4 DJI autopilottia. Kaikki toimineet hienosti. Olen lentänyt kovissa pakkasissa ja suht kovissa tuulissa ilman mitään ongelmia. Tuuli ei kovinkaan paljon häiritse muuta kuin ehkä laskeuduttaessa tai noustessa kun on kopterin alla suht kiikkerä VR360 kuvausteline. Etuteline on huomattavasti miellyttävämpi laskeutua ja nostaa kuin käytössäni ollut VR360 joka on todella kiikkerä kapistus.