Kaipa tästä nyt loppupeleissä tuli hyvä fiilis kun pääsi auttamaan, toisaalta ottaa pattiin.
23:55 about lähdettiin broidin kanssa Tennarilta kattomasta leffaa, käveltiin siinä rauhassa Ruoholahteen.
00:15 huomattiin Itämerenkadulla mies kadulla makoilemassa, veteli sikeitä rauhassa.
00:17 soitin hätäkeskukseen, josko voisivat noutaa kaverin lämpimämpään nukkumaan, tuntuis olevan vilponen yö edessä.
Hyvä fiilis oli siis siinä, sain soittaa hätäkeskukseen elämäni ensimmäisen kerran ja auttaa ihmistä
Seuraava osuus ottaakin pattiin..
Odottelua, odottelua, odottelua.. siis edes poliisi ei voi tulla paikalle nopeasti, aina saa jonottaa tai odottaa.
Itämerenkadulla piipahti toisessa päädyssä kaksi poliisin pakua, mutteivat meidän luokse päätyneet. Yksi ambulanssikin sieltä lähti..
Poliisilla kesti tulla paikalle 21 minuuttia, pakko sanoa että ei tuo ainakaan luottamusta herättänyt jos itsellä on joskus tilanne päällä.
En huomauttanut asiasta mitään, sanoin vain poliisille että "ei käsketty odottaa, mutta en kehdannut jättää kaveria tohon yksikseenkään", kuulemma oli pitänyt käydä nuorisoa ojentamassa ja siksi kesti.
Nooh, eipäkait siinä, toivoteltiin broidin kanssa poliisille illanjatkot ja kiitettiin varmistettuani että meitä ei enää tarvita ja he jatkavat siitä.
Ei tainnu poliisi odottaa meiltä nuorilta kiitoksia ja illanjatkojen toivotuksia
Mutta juu, 21 vuotta se otti että pääsi soittamaan hätäkeskukseen. Kahdesti ollut vieressä kun tapahtunut onnettomuus, mutta joku muu kerinny soittamaan (molemmat tapaukset tosin päättyi aika heikosti). Ekalla kerralla nuorena penskana näin kun Ruoholahdessa (sama paikka kuin tänäänkin) motoristilla lähti mopo lapasesta ja kuski paiskautu pää edellä auton takaosaan. Toka kerta oli ihan vähän aikaa sitten Entressessä, silläkin kerralla sai kassajonossa kattoa vieressä elvytystä ja kuolevaa ihmistä. Respektiä lääkäreille, rankkaa touhua.