Coaxial-miehen 450GT sai eilen onnistuneen 15 sek ensilentonsa (kalasatu tosin leijutteli minuutin verran; mulle tuuli oli liikaa). Kalasadun avustuksella viimeinen vika löytyi lopulta gyron reverse kytkimestä. Olikin pahuksen hankala saada kopua ilmaan väärällä reverse asetuksella.
Havaintoja:
- nuppi ei sitten lennossa näytä värisevänkään, juuri kuten 1m4s0_ kirjoitti. Eli nuppi ok.
- perässä onkin sitten reilu 5mm klappi vivustossa. Toinen lapa pääsee kääntymään reilut 30 astetta itsekseen. Laitan vivustot vaihtoon, Align osat tilattu.
- HK T6A radion säätöjen saaminen kohdalleen vaati vähän aikaa ja pohdintaa. Varsinkin HH Gyro miksauksen tekeminen, mutta lopulta saatiin se toimimaan (ainakin jotenkuten). Radion säätäminen kentällä on kuitenkin sen verran hankalaa, että laitoin tilaukseen Turnigy 9X 9Ch radion.
- muuten kopteri tuntuu ihan asialliselta.
Nyt alkaa lentämisen opettelu. Simua on lennetty kymmenkunta tuntia ja t-rex pysyy hyvin hallinnassa, mutta erilaista se käytännössä on kuitenkin. Coaxialia lensin aika tarkalleen vuoden ja vähintään 3 kertaa viikossa 4 akullista, mutta siitä kokemuksesta ei tunnu olevan muuta apua kuin nokka sisäänpäin leijutuksessa.
Offtopiccia:
Niin, aloitin harrastuksen vuosi sitten hankkimalla Big Laman. Hyvin nopeasti ja reilun viiden torppauksen jälkeen oli uskottava, että laite ei kelpaa kuin paikallaan leijutukseen. Niinpä hankin ns. 3D paketin rc711:stä (siinä ei kyl oo 3D:tä ku nimi...). Pidempi ylempi akseli, metallinen swashplate ja metalliset lavanpitimet. Lisäksi taipuisammat lavat, jotka eivät sakkaa kuten alkuperäiset liian jäykät. Näillä kopukkan sai vauhtia ja sillä pääsi noin 20km/h. Tämähän ei tietenkään riitä mihinkään, joten aloin vaihtelemaan palloja. Pidemmät ja lyhyemmät pallot sopivasti eri paikkoihin, jolloin työntötankojen etäisyydet akseliin muuttuivat niin, että lavanpitimille saatiin mahdollisimman suuri liike. Tämä vaati mm. swashplaten viilailua että se mahtui pyörimään uusilla palloilla. Myös canopysta piti suurentaa nupille varattua aukkoa. Lavanpitimien työntötankojen muovisia pallolinkkejä piti lyhentää ja esiin jäävä kierre hioa tangosta smirgelillä sileeksi. Silti alumiininen työntötankojen ohjain alkoi kulua. Liimaamalla siihen pieni pala erittäin kovaa mattoveitsen terää ongelma ratkesi. Ja tilalle tuli lisää ongelmia... Myös stabbarille piti saada suurempi liike joten nuppi vaati oman modifioinninsa.
Näillä muutoksilla lama lensi jo varsin hyvin. Ongelmaksi muodostui seuraavaksi moottorit. Ne alkoivat lastuamaan lennossa ja menivät usein oikosulkuun tuhoten laman kalleimman osan: 4-in-1 esc:n. Välillä oli kopteri sisältä täynnä kuparilastuja. Kerran torppasin mereen 4m syvyyteen. Pari kertaa 4-in-1esc kuumentui niin, että tina suli ja piirit irtosivat ja putosivat esc:n pohjalle. Aika paha hallita kopua tämän jälkeen... No, ratkaisuhan on siirtyminen harjattomaan aikaan. Niinpä tilasin pari Turnigy 2623-4500 moottoria ja esc:t näille ja tarvittavat konvertterit. Onneksi lamassa on iso canopy, kaikki uudet rojut mahtuivat sisään. Tämän jälkeen oli tehoa, itse asiassa ihan liikaakin tehoa. 25% teholla kopu lensi jo hyvin. 50% teho oli ehdoton maksimi käytännön lennossa. Nyt lamaan tuli vauhtia tuommoiset 40-50 km/h, kovempaakin olis menny, muttei olis pysyny enää hallinnassa. Alkoi Hyperion akkukin menemään polvilleen. Ja jotkut kirjoittelee, ettei Big Lamalla voi lentää kovaa...
Suurimmaksi ongelmaksi muodostui nyt lapojen osuminen toisiinsa kovassa vauhdissa usein aika ikävin seurauksin. Lisäksi lavanpitimien liukulaakerit kestivät vain noin 5 akullista. Kokeilin sitten kerran painaa kaasun pohjaan. Lama lähti ku raketti; 75% kaasulla lavat taipui osuen toisiinsa. Laskeuduin alas ja huomasin kaikkien lapojen lyhentyneen 4 cm. Kopteri oli silti hallittavissa... Päätin hankkia paremman kopterin...