Generaattori?

[juza]

Eikös Li-ion, Li-po ja Li-fe akut nimenomaan ladata vakio jännitteellä. Virtaa vaan rajotetaan ettei nouse liian suureksi. Ni-cad ja nimh akkuja ei ladata vakio jännitteellä vaan vakio virralla. Niissä latausta jatketaa niin kauan kun jännite nousee ja kun akku täyttyy niin jännite lähtee laskemaan. Tuo on ns. delta peak tunnistus. En nää mitää estettä sille miksei 2S lifeen voisi syöttää jatkuvasti esim 6,4v jännitettä. Kovin tyhjänä sellasta ei kannattaisi käytössäsi pitää, koska sen jännite romahtaa nopeasti akun tyhjennyttyä.

[Trnquill]

Eikös Li-ion, Li-po ja Li-fe akut nimenomaan ladata vakio jännitteellä. Virtaa vaan rajotetaan ettei nouse liian suureksi. Ni-cad ja nimh akkuja ei ladata vakio jännitteellä vaan vakio virralla. Niissä latausta jatketaa niin kauan kun jännite nousee ja kun akku täyttyy niin jännite lähtee laskemaan. Tuo on ns. delta peak tunnistus. En nää mitää estettä sille miksei 2S lifeen voisi syöttää jatkuvasti esim 6,4v jännitettä. Kovin tyhjänä sellasta ei kannattaisi käytössäsi pitää, koska sen jännite romahtaa nopeasti akun tyhjennyttyä.

Asia pihvi, pitää tutustua enemmän. Ihan suoraan LiFe:en ei kuitenkaan voi siirtyä, koska se vaatisi sekä gensun jännitteen noston (moottori vaihtoon) että LiFen jännitteen reguloimisen jälleen alas kuuteen volttiin. Suurin kompastuskivi lienee tuo moottori, koska mistään ei tunnu löytyvän alle 700kV-motteja tuossa koossa. Jollei sitten itse käämi...

Ja niin, juuri tuota asiaa tarkoitin liittyen NiMHien lataukseen: NiMH:iä ei voi ladata täyteen vakiojännitteellä, koska lataus pitää tehdä nimenomaan tuolla delta peak -menetelmällä. Mutta nyt akkua ei halutakkaan saada välttämättä täyteen. Tähän genis + NiMH -tapaukseen ei tunnu löytyvän vankkaa tietoa mistään.

[Ripa]

Oletko ajatellut asiaa seuraavasti:
- Generaattori syöttää virran BEC:ille
- BEC:istä virta kahden diodin kautta
  - 1. diodin läpi virta menee vastaanottimelle
  - akku syöttää tähän samaan pisteeseen virtaa oman diodinsa kautta
  - virta otetaan sieltä, missä on korkeampi jännite, moottori sammuksissa akusta, moottori käydessä   generaattorista
  - 2. diodin ja sopivan vastuksen kautta latausvirta johdetaan akun napaan
  - tähän voidaan tehdä tarvittaessa virran/jännitteen säätö/rajoitus
Ajonaikaista latausta ei periaatteessa tarvita, koska silloin generaattori saadaan virta vastaanottimelle.
Jos generaattori käpsähtää, virta otetaan akusta.

Periaatteessa siis kumpikin virtalähde puskee omien diodiensa kautta virtaa, joka otetaan sieltä, missä on suurempi jännite. Latauspiiri voidaan rakentaa, mutta se ei ole tarpeellinen kun akku on täynnä.

En jaksanut piirtää kuvaa.

[Trnquill]

Oletko ajatellut asiaa seuraavasti:

Juuri noin en ole ajatellut, mutta diodeja kylläkin. Menee tosin aika hankalaksi verrattuna saavutettavaan hyötyyn. Vai mikä se tuossa konstruktiossa olisi? Eikö tuo olisi lähinnä takapakkia, kun akkua ei koskaan ladattaisi? Sehän menisi tyhjäksi ajan oloon?

[Ripa]

"Nyt kun 700G on kasassa ja todistettavasti käy, on aika lähteä rakentamaan sitä lisää...  Alignin oma vastariakku tyhjeni regun mielestä liian tyhjäksi jo kahden sisäänajotankin aikana (sisään meni tosin vain 900mAh kapasiteetin ollessa 1900mAh), luonnollinen päivitysreitti on siis virtaskapuoli."

Tämähän oli se alkuperäinen ongelma. Ajattelin lähtötilanteeksi sen, että akku on ladattu täyteen, ja elektroniikalla turvataan päivän lennätykset.
Mutta kuten kerroin, latauspiiri on helppo ympätä mukaan, riippuen tietysti akun tyypistä.
Yritän väkästää yksinkertaisen kuvan.

[Trnquill]

Ajattelin lähtötilanteeksi sen, että akku on ladattu täyteen, ja elektroniikalla turvataan päivän lennätykset.

Aivan, tottahan toki! Mutta nykysysteemillä turvataan myös huomisen lennätykset. Ja ylihuomisen. Ja loppukesän. Elikkä juu, akun lataamattomuus on vähän puolinainen ratkaisu, kun saatavilla olisi virtaa ylimäärin myös akun lataamiseen. Eli mieluummin akkua pitää varalla ja varmasti aina täynnä, kuin että antaisi sen pikkuhiljaa tyhjentyä, unohtaisi ladata ja sitten gensun pettäessä tulisi rapsipeltoon.

[Ripa]

Ohessa kuva, yksinkertaisuuden vuoksi piirretty yksivaiheisena periaatekuvana.
Latausjännitteen- ja latausvirran rajoituksista löytyy netistä esimerkkikytkentöjä.

[jkaija]

Itselläni on rakenteilla myös generaattori.
Tarkoituksenani on käyttää 2S-lipoa joka kestää 5C latauksen, laturiksi systeemiin tulee DualSky PCM2S
Enään pitäisi rakentaa jännitesäädin, joka säätää generaattorilta tulevan jännitteen (0V-35V) tuon laturin haluamaan 8.4Volttiin.

[Trnquill]

Itselläni on rakenteilla myös generaattori.
Tarkoituksenani on käyttää 2S-lipoa joka kestää 5C latauksen, laturiksi systeemiin tulee DualSky PCM2S
Enään pitäisi rakentaa jännitesäädin, joka säätää generaattorilta tulevan jännitteen (0V-35V) tuon laturin haluamaan 8.4Volttiin.

Mulla on tuolla kaapissa täsmälleen sama lauta. Tuon kanssa ei siis tule mitään ongelmia, jos käyttää vaikka maailman tappiin 8.4V (tai varmuudeksi 8.2V) vakiojännitteellä? Periaatteessa tuo minun generaattorini olisi helppo muuntaa lipolle Dualskyn balanserilla, säätäisi vain BECistä 8.4V ulos ja sillä hyvä. Tyhjäkäynnillä tai matalilla kierroksilla laite ei lataisi, mutta lennon aikana kyllä. Miinuksena tosin se, että lipo monimutkaistaisi konstruktiota hieman, kun 8.4V pitäisi reguloida uudelleen alaspäin kuuten volttiin. Nykyinen systeemi toimii suoraan reguloimatta (uudestaan). Ja minun lennossani ei välttämättä tarvita edes sitä kuuden voltin jännitettä servoille... Pitää miettiä!

Mikä moottori sinulla on generaattorina? Joku ~550kV laite ilmeisesti?

Mitä tuolla edellä puhuin yksisuuntaislaakerin lipsumisesta, taitaa olla ihan yleinen ongelma. Maailmalla puhuvat, että väärällä laakerirasvalla tai -öljyllä kopteria ei meinaa saada käymään, kun jatkuvasti lipsuu. Pitänee kuivata öljyt kokonaan pois; laakerin ei ole tarkoitus pyöriä missään vaiheessa vapaana kuitenkaan.

[1m4s0_]

Tuohon yksisuuntalaakerin voitelemiseen kuulemma toimii parhaiten AT-öljy.. itsekkin joskus erehdyin laittamaan jotain vaseliinia ja lipsumistahan siitä tuli, ei saanut startilla käyntiin ku hurttasi vain, jos sai käyntiin niin ei kauaa leijunut jos sai niinkin pitkälle..

[Trnquill]

Tuohon yksisuuntalaakerin voitelemiseen kuulemma toimii parhaiten AT-öljy.. itsekkin joskus erehdyin laittamaan jotain vaseliinia ja lipsumistahan siitä tuli, ei saanut startilla käyntiin ku hurttasi vain, jos sai käyntiin niin ei kauaa leijunut jos sai niinkin pitkälle..

Mitä on AT-öljy? Ja jos nyt en vallan väärin ymmärtänyt, kyseisen laakerin ei pitäisi vaikuttaa leijuntaan, koska siitä välittyy veto pelkästään starttiakseliin. Tai siis toisinpäin.

[4D]

AT-öljy on automaattivaihteistoöljy ä. Myös se räxän mukana tuleva yksisuuntalaakerirasva toimii hyvin kohtuullisesti käytettynä.

Trex 700:ssa on kaksi yksisuuntalaakeria, toinen kytkimen keskellä, mihin starttiakseli tulee ja toinen "rataspakassa", mistä päärattaan veto välitetään pääakseliin.
Toisen luistaminen vaikuttaa (yläkautta) starttauksessa ja toisen vedon välittymisessä kytkimen, pinjonin ja päärattaan kautta pää-akseliin. Viimeksimainittu vaikuttaa leiuntaan  .

- 4D -

[1m4s0_]

Niin juuri, olin siis molemmat laakerit osannut rasvata jollain ihme vaseliinilla siksi ei toiminut startatessa, saatika käydessä..

[Trnquill]

Turistaas nyt vähän päivitystä tilanteeseen. Kävin tänään aamupäivällä Maskussa tarkoituksena huristaa taas pari tankillista rauhallista sisäänajoa. Ekan tankillisen puolivälissä huomasin, että akkuvahti vilahteli välillä oranssille. Tiesin että yksisuuntaislaakeri luistaa, mutta otin koneen alas ja tutkailin. Tietyillä kierroksilla generaattori pysähteli taas, kuten myös starttiakseli. Nyt pysähtely oli kuitenkin niin toistuvaa, etten enää kehdannut nostaa ilmaan. Latasin akkua hetken sellaisilla kierroksilla joilla generaattori vielä suostui pyörimään ja sammutin koneen. Nostin kopterin pöydälle tarkoituksenani kuivata yksisuuntaislaakeri turhista öljyistä (miksen ollut tehnyt tätä eilen illalla kotona, mietin...).

Generaattoria siinä käsin pyöritellessä kävi selväksi, että sehän pyörii tyhjää ihan joka suuntaan! Otin gensun irti ja varmistin, että starttiakselin päähän nappaava mutterista hiomani coupler oli tosiaan mennyt suoraksi, eli pyöreäksi. Sehän siellä sitten luisti. Ilmeisesti kytkimen yksisuuntaislaakerin temppuilu loi systeemiin niin suuria kiihtyvyyksiä, että pehmeästä metallista nakutettu muutteri ei enää kestänyt, vaan pyöristyi. Noh, ne lennot oli sitten siltä päivältä siinä.

Kotimatkalla ajelin Saben kautta tarkoituksena kysellä villejä ideoita generaattorin kytkemiseksi starttiakselin päähän. Pojat ovat jo onneksi tottuneet, että meikäläinen kun ilmaantuu liikkeeseen, tiskiin pitää kohta takoa sellaista osaa jota kukaan ei koskaan edes kysy ja vieläpä sellaiseen käyttötarkoitukseen, johon kukaan ei niitä koskaan käytä. Mukaan tarttui kuitenkin jatkomutteri (josta voisin pakon edessä dremelöidä uuden mutteri-couplerin), 3,17mm reijällä oleva tavallinen putki-coupler ja neuvo pyörähtää vielä Hobbylinnan kautta. Sinne siis vei miehen tie.

Hobbylinnassa myyjä kurtisti pitkään kulmiaan kun selittelin "joo kato tää neljän millin akseli pitäis saada kiinni viiden millin akseliin... bensakone... kopteri... generaattori... tiätsä?" mutta lopulta ilme kirkastui. Nopea käynti takahuoneeseen ja tiskillä oli osa, joka olisi pitänyt hakea pois heti projektin alkumetreillä: 4/5mm coupler kumisella kytkinosalla, eli kutakuinkin tällainen. Valmistaja Robbe, kuulemma veneissä käyttävät.

Generaattorin teline vaati vähän viilaa, mutta nyt kokonaisuus on jälleen kasassa. Kopterin uumeniin eksyi myös Lynxin kytkin, joka pitää neitsytajaa yhdessä uudistetun generaattorin kanssa sunnuntaina. Saa nähdä kuinka äijän käy!

[Trnquill]

No nyt se räjähti. Tai siis tarkemmin sanottuna generaattorina toimiva sähkömoottori "leikkasi kiinni". Yläpään laakeri oli hajonnut (jäljellä vain siempi ja ulompi kehä) ja moottorin kello laahasi pitkin staattoreita. Taisipa siellä välissä ne kuulalaakerin kuulatkin pyöriä mausteena...

Huomasin akkuvahdin vilkuttelevan silloin tällöin punaista ja otin kopterin maahan. Generaattorin kello tärisi aika holtittoman näköisesti laidasta laitaan pyöriessään, joten sammutin koneen. Kello oli niin kuuma, että hipaisu riitti aiheuttamaan sormiin palovamman. Jälkeenpäin huomasin, että jopa kellon pinnan anodisointi oli halkeillut kuten krakelointimaali ja moottorista välittynyt lämpö oli kuumentanut pinjonin niin kuumaksi, että päärattaan yksi hammas oli sulanut & tummunut nurkasta.

Nyt kun konsepti on todettu toimivaksi (generaattori tuotti noin 10 lentotunnin ajan virtaa ennen hajomistaan), pitänee tilata parempi moottori generaattoriksi. Vaihtoehtoja ei ole oikeastaan muita, kuin edellä moneen otteeseen mainittu AXi.

[Trnquill]

Kävin hakemassa JiriK:lta uuden moottorin generaattoriksi. Kyseessä on Robben brändäämä, suurin piirtein ulkoisilta mitoiltaan ja sähköisiltä ominaisuuksiltaan tuota em. AXia vastaava motti. KV-arvo on eri, tässä Robbessa 760kV kun AXissa se on parempi 710kV. Tämän uuden moottorin fyysinen koko on huomattavasti pienempi kuin vanhassa leikanneessa Hobbycityn motissa, mutta tehoa pitäisi irrota yhtä paljon. Olen lentänyt tuolla kymmenkunta lentoa (noin neljä tuntia) ja vielä tuntuu toimivan loistavasti!



Edellisen moottorin kello oli niin suuri halkaisijaltaan, että samaan asennusreikään pultattuna kehän laita oli vain parin millin päässä kuvassa näkyvästä elevator-varresta. Tämän nykyisen pikkumosan kanssa hajurakoa jää todella reilusti.